KUNTALEHTI UUTISET

Tuoreimmat kuntauutiset osoitteessa Kuntalehti.fi

Tilintarkastajan omaisuutta takavarikkoon JAKK-selvityksissä

Kuntaliiton entisen tilintarkastusyhtiön Audiatorin omaisuutta on määrätty takavarikkoon. Asiasta uutisoi ensimmäiseksi Turun Sanomat.

Syynä takavarikkoon on Jalasjärven kunnan omistaman aikuiskoulutuskeskuksen JAKK Koulutuskeskuksen taloussotkujen jälkeinen vahingonkorvausten käsittely.

Audiator oli koulutuskeskuksen tilintarkastaja aikana, jolloin koulutuskeskus käytti valtionavustuksia väärin. Valtio peri keskukselta takaisin 35 miljoonaa euroa, mikä saattoi Jalasjärven suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.

Audiator on sittemmin fuusioitunut BDO-konserniin, jossa Kuntaliitto on osakkaana 20 prosentin osuudella.

Vaasan hovioikeus määräsi Audiatorin omaisuutta takavarikkoon 500 000 euroa. Aikaisemmin käräjäoikeus oli jättänyt Audiatorin takavarikon ulkopuolelle, mutta syyttäjä valitti päätöksestä.

Yhtiö voidaan tuomita korvausvaatimuksiin vaikka sitä, tai sen johtoa ei epäillä rikoksesta. Tilintarkastajien joutuminen korvausvelvollisseksi on Suomessa harvinaista.

Yhä useampi perusturvan varassa

Perusturvan taso on kuluvalla hallituskaudella parantunut, mutta on edelleen riittämätön suhteessa kohtuulliseen minimikulutukseen, todetaan 26.2. julkistetussa arviointiryhmän raportissa.

Perusturvan varassa elävien määrä on kasvanut. Kokonaan sen varassa elää neljännesmiljoona suomalaista, joista puolet on alle 30-vuotiaita.

Perusturvan varassa elävien osuus väestöstä on kasvanut vuoden 2011 3,9 prosentista vuoden 2013 4,3 prosenttiin.

Perusturvaan katsotaan kuuluvaksi Kelan myöntämät etuudet työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen johdosta. Perusturvaa täydentävät asumisen tuet ja toimeentulotuki.

Suurin vaikutus perusturvan tason paranemiseen on ollut vuoden 2012 lakimuutoksilla.

Lahdessa suurten kaupunkien korkein työttömyys

Suomen työttömyysaste oli tammikuun lopussa 13,7 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön työnvälistystilastojen mukaan.

Suurimmista kaupungeista korkein työttömyysaste oli Lahdessa, 19,2 prosenttia, ja matalin Espoossa, 9,9.

Edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna työttömyysaste on noussut eniten Porissa, jossa kasvua on tapahtunut 1,9 prosenttiyksikköä, sekä Lahdessa, 1,8 prosenttiyksikköä.

Kouvolassa kasvu on ollut vähäisintä, 0,6 prosenttiyksikköä.

Suhteellisesti eniten työttömien määrä on vuodessa kasvanut Espoossa 18,2 prosenttia, Helsingissä 16,3 ja Kuopiossa 15,5 prosenttia.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut Helsingissä 45,4 ja Espoossa 40,6 prosenttia.

Nuorisotyöttömien määrä on edellisen vuoden tammikuusta kasvanut suhteellisesti eniten Espoossa, Helsingissä ja Porissa, kussakin noin 25 prosenttia.

Vähiten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi Turussa, jossa kasvua oli 6,1 prosenttia.

Hallitus katkaisi Pisararadan tien

Helsinkiin kaavaillun Pisararadan kohtalo selvisi, kun hallitus päätti luopua hankkeesta.

Pisarasta oli sovittu jo hallitusohjelmassa, joten päätös on jatkoa listaan, jossa hallitus luopuu omista päätöksistään.

Pisararata on hanke, jossa maan alle rakennettaisiin Pasilasta lähtevä pisaran muotoinen rata. Sille oli tarkoitus ohjata osa rautateiden lähiliikenteestä. Nykyisillä raiteilla ruuhka helpottuisi, mikä palvelisi myös Helsingin päärautatieaseman kaukojunaliikennettä ja toiveiden mukaan lisäisi sen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä muiden liikennemuotojen kanssa.

Perusteluiksi hankkeen vastustamiselle on esitetty korkeita kustannuksia. Hinnaksi on laskettu miljardi euroa, mutta suurempiakin summia keskusteluissa on esitetty. Tilalle tarjotaan halvempia ratkaisuja, joilla Pasilan ratapihan sujuvuutta lisätään.

Jotkut helsinkiläiset kuntapoliitikot syyttivät hallitusta sopimusten pettämisestä. Erityisesti SDP:n ja vihreiden valtuutetut arvostelivat päätöstä.

Muualta Suomesta löytyi ymmärrystä hallitukselle.

- Jälleen kerran pääkaupunkiseutu on saanut oman hankkeensa näyttämään valtakunnalliselta hankkeelta, vaikka sitä se ei ole, Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi kirjoitti blogissaan.

Kirjastolaki laitetaan ajan tasalle

Kirjastolaki on tarkoitus saattaa ajan tasalle. Nykyinen on ollut voimassa parikymmentä vuotta.

- Maailma on muuttunut parissa kymmenessä vuodessa todella paljon, sanoo kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin opetus- ja kulttuuriministeriöstä perusteluksi sille, että laki pitää ottaa tarkasteltavaksi.

Tarkoitus on pitää kiinni siitä, että kuntien tehtävä edelleen on tarjota kirjastopalveluja. Kirjastojen maksuttomuuteen ei myöskään olla puuttumassa, vakuuttaa Sulin.

Valmistelutyöryhmän asettamispäätöksen mukaan koko maan kattavaa kirjastoverkkoa tarvitaan toteuttamaan käytännössä kansalaisten sivistyksellisiä perusoikeuksia.

- Kehittyneet ja asukkaiden tarpeita vastaavat kirjasto- ja tietopalvelut vähentävät digitaalista kuilua sekä tiedollista syrjäytymistä asukkaiden keskuudessa, uutta tarkastelua perustellaan.

Kirjastopalvelut ovat käytetyin kaikki kunnat kattava tiedon ja kulttuurin perus- ja lähipalvelu. Lähes 50 prosenttia asukkaista käyttää selvitysten mukaan kirjastoa vähintään kerran kuukaudessa. Vähintään kerran viikossa kirjastossa käy lähes 20 prosenttia.

Yle: Keskustan suosio kääntyi laskuun

Keskustan suosio laski helmikuussa runsaan prosenttiyksikön tammikuusta Yle Uutisten teettämässä puolueiden kannatusmittauksessa.

Joulukuussa ennätyksellisessä 26,8 prosentissa ollut keskustan kannatus on nyt 24,9 prosenttia. Ero toiseksi suosituimpaan SDP:hen (16,8 %, -0,4 % tammikuusta) ja kolmantena jatkavaan kokoomukseen 16,2 % / -0,1 %) on silti selvä.

Kannatustaan 0,6 prosenttiyksiköllä kasvattanut perussuomalaiset (15,4 %) otti kiinni kokoomusta ja SDP:tä.

Vasemmistoliitto ja vihreät kasvattivat kannatustaan puolisen prosenttiyksikköä (molempien kannatus 8,8 %).

Hallitus katkaisi Pisararadan tien

Helsinkiin kaavaillun Pisararadan kohtalo selvisi, kun hallitus päätti luopua hankkeesta.

Pisarasta oli sovittu jo hallitusohjelmassa, joten päätös on jatkoa listaan, jossa hallitus luopuu omista päätöksistään.

Pisararata on hanke, jossa maan alle rakennettaisiin Pasilasta lähtevä pisaran muotoinen rata. Sille oli tarkoitus ohjata osa rautateiden lähiliikenteestä. Nykyisillä raiteilla ruuhka helpottuisi, mikä palvelisi myös Helsingin päärautatieaseman kaukojunaliikennettä ja toiveiden mukaan lisäisi sen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä muiden liikennemuotojen kanssa.

Perusteluiksi hankkeen vastustamiselle on esitetty korkeita kustannuksia. Hinnaksi on laskettu miljardi euroa, mutta suurempiakin summia keskusteluissa on esitetty. Tilalle tarjotaan halvempia ratkaisuja, joilla Pasilan ratapihan sujuvuutta lisätään.

Jotkut helsinkiläiset kuntapoliitikot syyttivät hallitusta sopimusten pettämisestä. Erityisesti SDP:n ja vihreiden valtuutetut arvostelivat päätöstä.

Muualta Suomesta löytyi ymmärrystä hallitukselle.

- Jälleen kerran pääkaupunkiseutu on saanut oman hankkeensa näyttämään valtakunnalliselta hankkeelta, vaikka sitä se ei ole, Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi kirjoitti blogissaan.

Kirjastolaki laitetaan ajan tasalle

Kirjastolaki on tarkoitus saattaa ajan tasalle. Nykyinen on ollut voimassa parikymmentä vuotta.

- Maailma on muuttunut parissa kymmenessä vuodessa todella paljon, sanoo kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin opetus- ja kulttuuriministeriöstä perusteluksi sille, että laki pitää ottaa tarkasteltavaksi.

Tarkoitus on pitää kiinni siitä, että kuntien tehtävä edelleen on tarjota kirjastopalveluja. Kirjastojen maksuttomuuteen ei myöskään olla puuttumassa, vakuuttaa Sulin.

Valmistelutyöryhmän asettamispäätöksen mukaan koko maan kattavaa kirjastoverkkoa tarvitaan toteuttamaan käytännössä kansalaisten sivistyksellisiä perusoikeuksia.

- Kehittyneet ja asukkaiden tarpeita vastaavat kirjasto- ja tietopalvelut vähentävät digitaalista kuilua sekä tiedollista syrjäytymistä asukkaiden keskuudessa, uutta tarkastelua perustellaan.

Kirjastopalvelut ovat käytetyin kaikki kunnat kattava tiedon ja kulttuurin perus- ja lähipalvelu. Lähes 50 prosenttia asukkaista käyttää selvitysten mukaan kirjastoa vähintään kerran kuukaudessa. Vähintään kerran viikossa kirjastossa käy lähes 20 prosenttia.

Yle: Keskustan suosio kääntyi laskuun

Keskustan suosio laski helmikuussa runsaan prosenttiyksikön tammikuusta Yle Uutisten teettämässä puolueiden kannatusmittauksessa.

Joulukuussa ennätyksellisessä 26,8 prosentissa ollut keskustan kannatus on nyt 24,9 prosenttia. Ero toiseksi suosituimpaan SDP:hen (16,8 %, -0,4 % tammikuusta) ja kolmantena jatkavaan kokoomukseen 16,2 % / -0,1 %) on silti selvä.

Kannatustaan 0,6 prosenttiyksiköllä kasvattanut perussuomalaiset (15,4 %) otti kiinni kokoomusta ja SDP:tä.

Vasemmistoliitto ja vihreät kasvattivat kannatustaan puolisen prosenttiyksikköä (molempien kannatus 8,8 %).