Kunta-ala halutaan ojennukseen
eläke- ja työ­markkina-­asioissa

Kuntasektori yrittää pitää rivinsä koossa, kun yksityinen sektori pyrkii osille eläkevakuutuksissa ja työmarkkinaedustuksissa. Uuden kuntalain odotetaan kiristävän kuntien omistamien yhtiöiden liekanarua. Kysymys on sekä rahasta että vaikutusvallasta.

eero karisto kuva: kari långsjö

Kun kunnat yhtiöittävät toimintojaan, eläkevakuutusyhtiöt näkevät suuren asiakaspotentiaalin. Kuntien omistamat yhtiöt voivat valita eläkeyhtiönsä, sillä ne eivät ole sidottuja Kevaan. Samoin ne voivat valita, seisovatko työmarkkinoilla kuntalähtöisen Avaintan vai yksityisen sektorin liittojen riveissä.

Avainta on Kuntatyönantajat KT:n kanssa tiiviissä yhteistyössä toimiva työmarkkinayhdistys, joka on perustettu kuntien omistamia yhtiöitä varten.

Joidenkin kuntaomisteisten yhtiöitten pyrkimys etääntyä omistajakunnistaan on herättänyt paljon keskustelua, jopa närää. Etäisyyttä hakevia yrityksiä on moitittu toisaalta omistajakuntien etujen vastaisesta toiminnasta, toisaalta kuntataustan häpeilemisestä. On puhuttu käenpojista.

Kuntaliitossa korostetaan rivien koossapysymistä

Kuntaliitossa nähdään tärkeänä, että kuntakonsernit kokonaisuutena pysyvät samassa joukossa. Sillä on taloudellista merkitystä, mutta myös kuntasektorin erityispiirteiden tuntemusta ja yhteisiä intressejä korostetaan.

- Niin Kuntaliiton kuin koko kuntakentän kannalta on erittäin tärkeää kehittää KT:n ja Avaintan toimintaa nykyiseltä pohjalta Kuntaliiton sateenvarjon alla, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. Samoin hän pitää tärkeänä, että kuntakonsernit kokonaisuudessaan ovat Kevan asiakkaita.

- Molemmissa on kyse siitä, että nykyiset järjestelyt turvaavat joustavuuden organisoida toimintoja kuntatalouden kannalta tarkoituksenmukaisimmilla tavoilla.

Avaintan toimitusjohtaja Vesa Laine lähestyy asetelmaa kuntakonsernin näkökulmasta:

- Niin kuntastrategian kuin toivottavasti koko konsernin henkilöstöstrategian ja työnantajapolitiikan läpivienti helpottunee, mikäli myös työnantajaedunvalvonta on hoidettu tutusta suunnasta.

Tutulla suunnalla hän tarkoittaa sitä, että työehtosopimusmaailma on kohtuullisen lähellä kuntia sitovia virka- ja työehtosopimuksia.

Yhteistoimintaa ja keskusteluyhteyksiä

Myös muut kuntien vaikuttaja- tai sidosryhmäorganisaatiot eli Kuntaliitto, Keva, Kuntarahoitus sekä KT ovat tiiviisti yhdessä ja harjoittavat yhteistoimintaa.

- Ne voivat näin katsoa kokonaisuutta nimenomaan kuntakonsernien intresseistä lähtien ja yhdistää vahvuutensa, Laine sanoo.

Nämä viisi tahoa tekevät jo yhteistyötä, joka tuntee lempinimen Kuntayt5.

- Tarkoitus on tukea näiden organisaatioiden tavoitteita, kun ne palvelevat kuntia ja niiden yhtiöitä, kertoo kehittämispäällikkö Sirpa Sivonen Kuntatyönantajista.

Tuki on muun muassa päällekkäisyyksien poistamista. Yhteistyön puitteissa esimerkiksi järjestetään yhteisiä tapaamisia kuntapäättäjien ja kuntien yhtiöiden edustajien kanssa.

Ongelmaksi on koettu, että aina kuntapäättäjät eivät tunne asetelmaa ja tiedä, mitä kuntien tytäryhtiöt tekevät. Siksi kunta-alan toimijat pyrkivät parempaan keskusteluyhteyteen kuntien luottamushenkilöitten ja viranhaltijoitten kanssa.

Uusi kuntalaki korostaa konserniohjausta

Osittain tukea odotetaan Kuntaliitossa valmistellusta konserniohjauksen ohjeistuksesta.

Myös uusi kuntalaki korostaa kuntakonsernin omistajaohjausta kokonaisuutena.

Omistajaohjauksella tarkoitetaan lain mukaan toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön hallintoon ja toimintaan.

Eläkevakuutuksissa piilee suuri riski

Kun kuntakonsernit, siis myös yhtiöt, pysyvät Kevan asiakkaina, kuntakenttä kokonaisuudessaan kattaa eläkevastuunsa, perustelee Kietäväinen sitä, että kuntien on syytä pitää yhtiönsä Kevan asiakkaina.

Kun työntekijä siirtyy kunnan omistaman yhtiön palvelukseen, hänen vanhat eläkevastuunsa jäävät joka tapauksessa Kevaan. Jos tämä uusi yhtiö ryhtyy yksityisen sektorin eläkevakuutusyhtiön asiakkaaksi eli TyEL:n piiriin, hänestä maksettavat eläkevakuutusmaksut menevät luonnollisesti siitä eteenpäin yksityiselle eläkevakuutusyhtiölle.

Kevalle tai pikemminkin kunnille syntyy ongelmia, jotka heijastuvat kuntien eläkevakuutusmaksuihin.

- Kun vastuut jäävät, mutta uutta rahaa ei enää tule, muiden maksut kohoavat, sanoo Kevan rahoitusjohtaja Allan Paldanius.

Sitä paitsi kuntien TyEL:ssä vakuutettujen yhtiöiden eläkevakuutusmaksuista menee peräti 82 prosenttia yksityisten eläkeyhtiöiden vanhojen vastuiden maksamiseen.

Jos kuntien yhtiöt siirtyvät TyEL-yhtiöihin, kuntien vastuut kasvavat siis kahta kautta. Toisaalta pitää rahoittaa siirtyneistä työntekijöistä jäävät vastuut ja toisaalta kunnat rahoittavat omistamiensa yhtiöiden kautta yksityisten eläkevakuutusyhtiöitten vanhoja vastuita. Hyötyjinä ovat yksityisen sektorin työnantajat.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on laskenut 2013, että jos 30 prosenttia kuntien palkkasummasta siirtyisi TyEL:n piiriin, se merkitsisi kunnille 1,3 prosenttiyksikön veron nousua. Vastaavasti yksityisellä sektorilla maksettava TyEL-maksu alenisi 1,6–1,7 prosenttiyksikköä.

- Vaikutukset kestävät jopa 50 vuotta, sanoo Paldanius.

Kuntien palkkasummasta on nyt yhtiöitetty arvioiden mukaan 7–10 prosenttia. Tarkkaa ajantasaista tietoa ei ole.

Yhtiöittämisen vauhdista kertoo se, että Kevan jäseninä olevien osakeyhtiöiden, säätiöiden ja yhdistysten lukumäärä on noussut vuoden 2005 noin 250:stä vuoden 2014 lähes 500:aan.

Osakeyhtiöiden osuus Kevan piirissä olevasta palkkasummasta on 7,4 prosenttia. Kuntayhtymien osuus 30,6 prosenttia, kaupunkien 49,2 sekä kuntien 12,4. Loput 0,3 prosenttia ovat säätiöitä ja yhdistyksiä.

Työmarkkinoilla kyse vallasta ja arvovallasta

EK:n liitot ovat kiinnostuneita kuntien yhtiöistä, koska suuri jäsenmäärä tuo vaikutusvaltaa ja myös arvovaltaa. Yleissitovuuteenkin sillä voi olla merkitystä.

- Tämä pätee toki myös Avaintaan, sanoo toimitusjohtaja Vesa Laine.

Avaintan kilpailijoita EK:ssa ovat lähinnä Terveyspalvelualan liitto, Sosiaalialan työnantajat ry, Sivistystyönantajat ry.

Se, millä kilpaillaan, on monimutkainen asia. Sopimukset ovat erilaisia, ja niiden vertailu käytännössä on vaikeaa.

- Yksittäisiä työehtosopimusmääräyksiä vertailemalla ei välttämättä näe kokonaisuutta. Yksi ehto voi olla toisessa sopimuksessa tietyssä asennossa, kun taas toisessa sopimuksessa eri asennossa, Laine sanoo.

- Myöskään palkkarakennetta ei pystyne suoraan vertailemaan, koska esimerkiksi työntekijöiden ikärakenne samoin kuin palkkausjärjestelmän paikallinen soveltaminen edellyttäisivät hyvinkin tarkkaa, henkilöihin menevää vertailua.

Yrityksissä siis on erilaiset tilanteet ja vuodet ovat erilaisia.

Myös psykologiset tekijät vaikuttavat.

- Joissain keskusteluissa olen aistinut, että olisi ikään kuin hienompaa olla aidon, etelärantalaisen työnantajaliiton jäsen, sanoo Laine.

- Varmasti yksi syy voi olla se, että EK:laisilla liitoilla voi olla näkyvämpää elinkeinopoliittista edunvalvontaa ja kuntien yhtiöt olettavat saavansa vaikutusvaltaa sitä kautta.

Timo Kietäväinen
Timo Kietäväinen
Vesa Laine
Vesa Laine
Sirpa Sivonen
Sirpa Sivonen
Allan Paldanius
Allan Paldanius

Työmarkkinoilla kyse vallasta ja arvovallasta

EK:n liitot ovat kiinnostuneita kuntien yhtiöistä, koska suuri jäsenmäärä tuo vaikutusvaltaa ja myös arvovaltaa. Yleissitovuuteenkin sillä voi olla merkitystä.

- Tämä pätee toki myös Avaintaan, sanoo toimitusjohtaja Vesa Laine.

Avaintan kilpailijoita EK:ssa ovat lähinnä Terveyspalvelualan liitto, Sosiaalialan työnantajat ry, Sivistystyönantajat ry.

Se, millä kilpaillaan, on monimutkainen asia. Sopimukset ovat erilaisia, ja niiden vertailu käytännössä on vaikeaa.

- Yksittäisiä työehtosopimusmääräyksiä vertailemalla ei välttämättä näe kokonaisuutta. Yksi ehto voi olla toisessa sopimuksessa tietyssä asennossa, kun taas toisessa sopimuksessa eri asennossa, Laine sanoo.

- Myöskään palkkarakennetta ei pystyne suoraan vertailemaan, koska esimerkiksi työntekijöiden ikärakenne samoin kuin palkkausjärjestelmän paikallinen soveltaminen edellyttäisivät hyvinkin tarkkaa, henkilöihin menevää vertailua.

Yrityksissä siis on erilaiset tilanteet ja vuodet ovat erilaisia.

Myös psykologiset tekijät vaikuttavat.

- Joissain keskusteluissa olen aistinut, että olisi ikään kuin hienompaa olla aidon, etelärantalaisen työnantajaliiton jäsen, sanoo Laine.

- Varmasti yksi syy voi olla se, että EK:laisilla liitoilla voi olla näkyvämpää elinkeinopoliittista edunvalvontaa ja kuntien yhtiöt olettavat saavansa vaikutusvaltaa sitä kautta.