sote
Hyvinvointi-startupit täynnä intoa ja odotuksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa, mutta yksi on varmaa: digitaalisten palveluiden määrä kasvaa. Tampere kutsui hyvinvointiteknologian startupit kylään esittelemään uusia palveluitaan. Innostus ja odotukset olivat korkealla.
merja ojansivu
Tampereen kaupungilta tupsahti kutsu 15:lle hyvinvointialan startup-yritykselle Kipinä 2016 -tapahtumaan Tampereen kaupungintalolle 21. huhtikuuta.
Ennen kuin yrittäjät nousivat valtuustosalin korokkeelle, pormestari Anna-Kaisa Ikonen hehkutti, että palvelut on ajateltava kokonaan uusiksi. Ei riitä, että nykyisiä palveluita muutetaan sähköisiksi, vaan kotihoitoon, omahoitoon, kuntalaisten osallistamiseen ja asiakaslähtöisyyteen kaivataan uudenlaisia palveluita.
Ikosen mukaan Tampereen kaupunki haluaa saada kuvan markkinoilla olevista ratkaisuista ja tarjoaa siksi kokeilualustan myös pienille yrityksille.
Kolmen minuutin pitchaus ja tarjous kaupungille
Startupit esittelivät digitaalisia ratkaisujaan kolmen minuutin esittelypuheenvuoroissa eli pitchasivat.
Samalla tavalla ne esittäytyvät sijoittajille kerätessään pääomia kehitystyöhönsä.
Tarjolla oli ratkaisuja yksinäisyyteen, tietotekniikan käyttöön, mielenterveysongelmiin ja monenlaisiin vaivoihin. Ilmassa oli nuorta innostusta ja se näytti tarttuvan yleisöönkin. Keskustelu kävi vilkkaana myös tapahtuman digitaalisella kommentointiseinällä.
Startupit lupasivat, että Nappi Naapuri löytää auttavan ystävän, Tilke työllistää nuoria, Easyhelp auttaa älylaitteiden pulmissa, Heimo tarjoaa vertaistukea masentuneelle, Newolo vähentää stressiä ja Somea auttaa ikäihmisiä vaivojen diagnosoimisessa.
Kaikkiin esittelyihin sisältyi tarjous Tampereen kaupungille. Jatkoa varmasti seuraa, sillä Tampereen tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä saada kaikki tamperelaiset käyttämään ensisijaisesti digitaalisia palveluita. Samaan vuoteen mennessä 75 prosenttia kaupungin hyvinvointipalveluista on määrä toimia digitaalisesti.
Digitalisaatio puristaa kuntaa uusiutumaan
Tampereen kaupungin sähköinen asiointi on kasvanut hurjaa vauhtia. Vuonna 2015 kasvu oli 120 prosenttia ja selvästi vauhdikkaampaa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Lähimmäksi ylsi Espoo 70 prosentin kasvulla ja Oulu lähes 40 prosentin kasvulla.
Eniten on kasvanut sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö sekä toimeentulotuen hakeminen sähköisesti. Myös sähköinen ajanvaraus, ammattilaisten ja kuntalaisten välinen viestintä ja sähköiset lomakkeet ovat lyöneet läpi toden teolla.
Tampereen kaupungin tietohallintojohtajan Jarkko Oksalan mukaan kasvua selittävät uudet, helppokäyttöiset palvelut ja tehokas tiedottaminen niiden hyödyistä.
Verkkoasioiminen säästää sekä ammattilaisten että asiakkaiden aikaa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa hoitohenkilökunnalle jää enemmän aikaa itse hoitotyöhön. Asiakkaat puolestaan voivat käyttää palveluita omilta kotikoneiltaan silloin kun heille parhaiten sopii.
Oksalan mukaan uudet toimintamallit palveluissa muuttavat investointien ja käyttötalouden painopisteen seinistä digitaalisiin palveluihin. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan uusia toimintatapoja on kokeiltava käytännössä.
Oksala haluaa ulkopuoliset tahot kiusaamaan ja uudistamaan kaupungin totuttuja toimintatapoja. Ilman kokeiluja ei voi tietää, syntyykö startupeista isoja skaalattavia toimintamalleja. Tampereella Tesoman lähiö on valittu kokeilukaupunginosaksi, jossa erilaisia kaupunki-innovaatioita aletaan toteuttaa.
Terveysteknologiaa lainaksi kaupungintalolta
Tampereen keskusvirastotalon katutasossa toimii ikäihmisten palvelu- ja neuvontapiste Kotitori ja laitetori, josta voi vuokrata apuvälineitä kotikäyttöön. Toimintaa pyörittää ostopalveluna Mawell Care Oy.
Kotitorin asiakasohjaaja Aila Suoanttilan opastuksella asiakkaat pääsevät tutkimaan ja kokeilemaan rauhassa kodinomaisessa sopessa muun muassa erilaisia paikantimia, kuvapuhelimia ja liikettä mittaavia laitteita.
Pelargoniaruukkua kannatteleva kukkatolppa paljastuu hoivajärjestelmäksi, jonka antureiden avulla voi seurata asukkaan päivittäistä elämää ja tekemisiä.
- Jos asukkaan vuorokausirytmi poikkeaa normaalista, esimerkiksi jos hän ei palaa jumpasta silloin kuin pitäisi, automatisoitu hälytys menee hoitoketjuun. Tai jos vaikka wc-käynnit tihenevät, se voi olla merkki virtsatietulehduksesta.
Suoanttilan mukaan suosittuja lainattavia ovat myös muistisairaille suunnatut pelikoneet, verenpainemittarit ja turvajärjestelmät.
Uutena työntekijänä Kotitorilla aloittaa piakkoin hoivarobotti. Sen tehtäviin kuuluu ottaa tulijat vastaan ja esitellä Tampereella tarjolla olevia ikäihmisten palveluja väsymättä niin kauan kuin virtaa riittää.
Suoanttila kuunteli startupien esityksiä herkällä korvalla. Häntä miellytti eniten naapuriapua tarjoava verkkopalvelu. Se on karttapohjainen sosiaalinen media, josta löytyy lenkkeily- ja juttuseuraa tai vaikka yhteinen kokkauspiiri.
Suoanttilan mielestä palvelu on tosi tarpeellinen, koska se pyrkii poistamaan yksinäisyyttä ja edistämään sosiaalisempaa elämäntapaa. ♦
Edullista ja nopeaa tietotekniikkatukea tarjoavan Easyhelp-startupin Heidi Kähkönen, Peik Hämekoski ja Santeri Huikari esittäytyivät Tampereen kaupungin järjestämässä Kipinä-tapahtumassa.
Tampereen ikäihmisten neuvonta- ja palvelupiste Kotitorin asiakasohjaaja Aila Suoanttila esittelee kukkatolppaa muistuttavaa hoivajärjestelmää, joka tunnistaa asukkaan liikkeet.
Kipinä-tapahtumassa tarjottuja palveluita
Celain Oy: Maahanmuuttajien kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan pelillisillä e-opetusmateriaaleilla.
Digitaaliseen opetusmateriaaliin kuuluu muun muassa simuloituja tilanteita, tehtäviä, tasoja ja testejä. Pelin teemana voi olla esimerkiksi terveys- ja työvoimapalvelut, Kela tai tasa-arvo. Materiaalin voi tehdä eri kielille ja kulttuureille.
Heimo Community Oy:
Verkossa toimiva anonyymi vertaistukiyhteisö, jossa voi keskustella mielenterveysongelmista, yksinäisyydestä, kokemistaan kriiseistä ja riippuvuuksista ilman häpeää ja leimautumisen pelkoa.
Loikka Design Oy: NurseBuddy. Hoiva-alan hallintajärjestelmä, jonka avulla pystytään hallinnoimaan ikäihmisten hoitoa kotona ja palveluasumisessa. Hoivatyön johtajat näkevät reaaliaikaisesti kenttähenkilöstön sijainnin ja etenemisen työssään. Palvelusta on liittymä ikäihmisten omaisille vähentämään epätietoisuutta hoidon laadusta ja parantamaan tiedonkulkua. NurseBuddyyn voi lisätä sensoreita ja antureita terveyden etäseurantaa varten.
Newolo Oy:
Verkko-ohjelma auttaa yksilöitä ja organisaatioita stressin hallinnassa. Ohjelma on kehitetty yhdessä VTT:n kanssa ja se on Saksan terveysvakuutusyhtiöiden sertifioima ja korvaama. Verkko-ohjelma auttaa käyttäjäänsä kehittämään kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja sekä tunneälykkyyttä hyödyntämällä tuloksiin perustuvia ja tieteellisesti tehokkaiksi havaittuja psykologisia metodeja.
Oy Raisoft Ltd: Smart Break. Työhyvinvointisovellus innostaa koko työyhteisön liikkumaan yhdessä. Pienillä liikuntahetkillä vähennetään istumista, tauotetaan työtä ja lisätään työntekijöiden hyvinvointia.
Yhteismaa ry: Nappi Naapuri. Karttapohjainen sosiaalinen media, joka kannustaa asukkaita kohtaamaan toisensa ja verkostoitumaan keskenään. Myös yritykset, yhdistykset ja julkiset tahot voivat käyttää palvelua ja olla osa paikallisia yhteisöjä.
Faktat
eHealth ja mHealth
Terveysteknologia tai hyvinvointiteknologia kattaa terveydenhuollossa käytetyt laitteet ja informaatioteknologian. Terveysteknologian sovelluksia käytetään sairauksien ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa, hoidossa ja seurannassa.
Hyvinvointiteknologian sijasta puhutaan usein terveydenhuollon digitaalisista tietojärjestelmistä ja digitaalisista palveluista tai käsitteestä eHealth eli sähköiset terveydenhuoltopalvelut.
Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät jo laajasti erilaisia sähköisiä terveyspalveluja, kuten sähköistä lähete-palautetta, potilaskertomusta, potilaan terveystietojen välitystä tietoverkossa, laboratorion ja kuvantamisen tietojärjestelmiä, sähköistä reseptiä ja tietokantoja. eTerveyspalveluihin kuuluu myös ammattilaisten välinen etäkonsultaatio ja etäkoulutus.
mHealth tai m-terveyspalvelut tarkoittavat terveysalan mobiilisovelluksia eli matkapuhelimien tai muiden potilaan seurantaan tarkoitettujen langattomien laitteiden käyttöä osana e-terveyspalveluja. Käsite sisältää myös neuvontasovellukset, joihin voidaan yhdistää esimerkiksi verenpainemittareita, verensokerimittareita, EKG-sensoreita, EEG-pantoja, sykemittareita.
Sähköisiin palveluihin kuuluvat myös e-arvopalvelut, joka tarkoittaa Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut -hanketta (ODA). Hankkeessa erityisvastuualueiden keskuskaupungit, Espoo, Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) ja Joensuu rakentavat yhdessä sähköisistä palveluista toiminnallista kokonaisuutta.
Kattaus digiratkaisuja hyvinvointipalveluihin
Startup-aktivisti ja Sitran vaikuttavuussijoittamisen neuvonantaja Harri Männistö osallistui Tampereen Kipinä-tapahtumaan päässeiden startupien seulontaan omien verkostojensa kautta. Osa yrityksistä valittiin julkisella haulla. Kaupungin hyvinvointipalvelut karsivat 45 hakijasta 15 esittäytymään.
Kipinä-tilaisuuden järjestivät kaupungin kanssa 6Aika ja HANKI-hanke. 6Aika on kuuden suurimman kaupungin yhteinen strategia avointen ja älykkäiden palveluiden kehittämiseksi ja HANKI-hanke Tampereen oma innovatiivisten hankintojen johtamisprojekti.
Lähtökohtana olivat kaupungin ydinprosessit ja Tampereen kaupungin digitalisaatiostrategia, jota Männistö kuvaa ihailtavan kunnianhimoiseksi. Mukaan otettiin myös yksi maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvä ratkaisu asian ajankohtaisuuden vuoksi.
Männistö korostaa, ettei teknologia itsessään auta mitään. Tärkeintä on ymmärtää paremmin ihmisen hyvinvointiin ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisyyn liittyviä ilmiöitä ja vasta ymmärryksen kautta voidaan luoda ratkaisuja, jotka synnyttävät oikeasti hyvinvointia.
- Palvelun vaikuttavuus on vaikka sitä, ettei niin moni nuori syrjäydy tai että vanhukset voivat viettää arvokkaampaa elämää tai että maahanmuuttaja kotoutuu paremmin.
Männistön mukaan digitaalinen perustekniikka on edistynyt siihen vaiheeseen, että lisäarvoa tuottavaa sovelluskirjoa voidaan tuottaa nopeasti ja helposti. On pilviteknologiaa, kännykkäteknologiaa, rannekkeita ja erilaisia kannettavia laitteita.
- Nyt tarvitaan vaikuttavuusinnovointia yrittäjien puolelta, että ne osaavat tuoda oman ratkaisunsa vaikuttavuuden esille ja näyttää yhteyden ihmisen hyvinvointiin. Ostajan on kysyttävä, millaisia hyvinvointituloksia tai millaista pahoinvoinnin ennaltaehkäisyä voitte meille toimittaa.
eHealth tunnustuspalkinnon saanut väitös:
Hyvä tilannetietoisuus ohjaa tehokkaaseen toimintaan
Soitto hätänumeroon 112 käynnistää palveluketjun, jossa voi olla mukana monia eri toimijoita ja viranomaisia. Erityisesti moniviranomaistehtävissä, esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa, joissa mukana ovat ensihoito, pelastus ja poliisi korostuu tietovirtojen toimivuus.
Hyvää tiedon kulkua tarvitaan myös, kun tehdään päätöksiä monipotilastilanteissa. Päätökset riippuvat niitä tekevän henkilön tilannetietoisuudesta.
Ammattilaiset tarvitsevat tietoa eri lähteistä voidakseen luoda oikean kuvan siitä mitä on tapahtumassa.
Teija Norri-Sederholm työskentelee tutkijana ja hankepäällikkönä Pohjois-Savon pelastuslaitoksella. Hänen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnon alan väitöskirjansa Tilanne päällä! Tiedon tarpeesta jaettuun tietoon – hätäkeskuspäivystäjän ja ensihoidon kenttäjohtajan tilannetietoisuus sai Suomen Telelääketieteen ja eHealth -seuran tunnustuspalkinnon. Palkinto myönnetään ansiokkaasta toiminnasta telelääketieteen alalla.
Kenttäjohtaja tarvitsee hyvää tilannetietoisuutta
Norri-Sederholm halusi selvittää hätäkeskuspäivystäjän ja ensihoidon kenttäjohtajan tilannetietoisuuden muodostumista erityisesti tiedon näkökulmasta. Aihetta on tutkittu Suomessa ja maailmalla hyvin vähän.
Ensihoitopalvelussa on Suomessa tapahtunut viime vuosina isoja muutoksia. Toiminta‐alueena on nyt koko sairaanhoitopiiri, joka mahdollistaa ensihoitoyksiköiden käytön koko alueella kuntarajoista riippumatta.
Ensihoidon kenttäjohtaja on uusi toimenkuva ensihoidossa. Siinä tehtävässä vaaditaan hyvää tilannetietoisuutta, kun he tukevat hätäkeskusta ambulanssien sijoittelussa sairaanhoitopiirin alueella.
Norri-Sederholm kertoo esimerkin Kuopion seudulta. Tuttu ihmetteli, miksi ambulanssi on niin usein Kuopion Pitkälahden ABC:n pihassa. Istuvatko ensihoitajat siellä jatkuvasti kahvilla. Niin ei suinkaan ollut, vaan mahdollisesti kenttäjohtaja on tehnyt valmiussiirron ja siirtänyt ambulanssin lähemmäksi Karttulaa, jonka ainoa yksikkö oli pois alueelta.
- Ensihoitopalvelun merkitys on korostunut viime vuosina ja tulee edelleen korostumaan, kun päivystyspaikkoja vähennetään, Norri-Sederholm toteaa.
Valtavasta datamäärästä seulottava olennainen
Tutkijan mukaan tilannetietoisuus on yksinkertaisesti määriteltynä sen tietämistä, mitä ympärillä on tapahtumassa, jotta voi päätellä miten pitäisi toimia. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole sitä.
- Tiedon määrä on kasvanut ja informaatiovirta voi olla valtava. Kenttäjohtajan Virve-puhelin välittää tietoa koko ajan. Keskeistä onkin saada tietoa oikea määrä. Jos tietoa on liian vähän, se voi johtaa virhepäätelmiin.
Toisaalta, liian suuresta määrästä tietoa on vaikea erottaa se olennainen, Norri-Sederholm sanoo.
Väitöskirja paljasti myös, miten paljon erilaista tietoa ensihoidon hälytystehtävissä käytetään. Hätäpuhelu on vain yksi tietolähde. Myös hiljaista tietoa tarvitaan ja käytetään.
Esimerkiksi hätäkeskuspäivystäjä tietää kokemuksesta, että jos autosta ei kolarin jälkeen kukaan nouse ulos, silloin yleensä on loukkaantuneita. Normaalissa kolaritilanteessa ihminen pomppaa ulos autosta, jos kykenee.
Professori Jarmo Reponen:
Terveysteknologia mahdollistaa sote-uudistuksen
Oulun yliopiston terveydenhuollon tietojärjestelmien professori Jarmo Reponen pitää terveysteknologiaa ratkaisevana sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiselle.
- Ilman seinistä riippumatonta terveystiedon siirtoa isompi uudistus ei olisi mahdollinen. Terveydenhuolto on työtä ihmisten kesken, mutta pitää olla myös paras mahdollinen tieto potilaasta hoitohetkellä ja siihen tarvitaan terveysteknologiaa ja informaatioteknologian osuutta.
Reponen muistuttaa kymmenen viime vuoden aikana tapahtuneesta huimasta loikasta. Ihmisten terveystieto ei ole enää laitosten seinien sisällä, vaan liikkuu vapaasti verkoissa. Suomessa on koottuna alueellisia ja valtakunnallisia rekistereitä Kanta-järjestelmään ja laki sallii yhdistetyn tiedon käytön potilaan luvalla.
- Meillä on sähköistä tiedonsiirtoa yksityisen ja julkisen terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä. Meillä on potilailla mahdollisuus katsoa tietojaan Omakannan kautta sekä paikallisissa omahoitopalveluissa ja potilas voi itse tallentaa terveystietoa liittymien kautta.
Pohjoismaat huippua terveysteknologiassa
Reposen mukaan Suomi on terveysteknologian käytössä maailman viiden huippumaan joukossa. Tanska on ykkönen, seuraavina tulevat Ruotsi, Norja ja Suomi sekä Viro, joka alkaa tulla Suomen rinnalle.
Suomen terveysteknologian vienti kasvoi viime vuonna uuteen ennätykseen. Alan viennin arvo oli 1,92 miljardia euroa ja samalla terveysteknologia on noussut Suomen suurimmaksi huipputeknologian vientialaksi.
Jos pitää nimetä kaksi mullistavaa terveysteknologian tuotetta, Jarmo Reposen mielestä ne ovat Telestroke eli aivohalvauksen etäkonsultaatioon perustuva liuotushoito ja kotihoitoon tarkoitettu verensokerin mittauslaite yhdistettynä omahoito-palvelukonseptiin.
Telestroken avulla aivohalvauspotilaat saavat liuotushoitoa myös sellaisilla paikkakunnilla, missä ei ole jatkuvaa neurologipäivystystä. Etäyhteyden avulla tapahtuva liotushoito on nopeaa ja turvallista. Nopean hoidon ansiosta yhä useampi potilas jää henkiin ja toipuu toimintakykyiseksi.
Verensokerin mittauslaitteen ja omahoitopalvelun avulla diabetespotilas pystyy seuraamaan verensokeriarvoja omatoimisesti tarvitsematta käydä terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla, mutta kuitenkin saattamaan tulokset ammattilaisen tietoon.
Telestroke-palvelu mahdollistaa liuotushoidon antamisen aivohalvauspotilaalle sairaaloiden välisen etäyhteyden avulla.Telestroke-verkostoon kuuluu yksitoista keskussairaalaa
Faktat
eHealth ja mHealth
Terveysteknologia tai hyvinvointiteknologia kattaa terveydenhuollossa käytetyt laitteet ja informaatioteknologian. Terveysteknologian sovelluksia käytetään sairauksien ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa, hoidossa ja seurannassa.
Hyvinvointiteknologian sijasta puhutaan usein terveydenhuollon digitaalisista tietojärjestelmistä ja digitaalisista palveluista tai käsitteestä eHealth eli sähköiset terveydenhuoltopalvelut.
Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät jo laajasti erilaisia sähköisiä terveyspalveluja, kuten sähköistä lähete-palautetta, potilaskertomusta, potilaan terveystietojen välitystä tietoverkossa, laboratorion ja kuvantamisen tietojärjestelmiä, sähköistä reseptiä ja tietokantoja. eTerveyspalveluihin kuuluu myös ammattilaisten välinen etäkonsultaatio ja etäkoulutus.
mHealth tai m-terveyspalvelut tarkoittavat terveysalan mobiilisovelluksia eli matkapuhelimien tai muiden potilaan seurantaan tarkoitettujen langattomien laitteiden käyttöä osana e-terveyspalveluja. Käsite sisältää myös neuvontasovellukset, joihin voidaan yhdistää esimerkiksi verenpainemittareita, verensokerimittareita, EKG-sensoreita, EEG-pantoja, sykemittareita.
Sähköisiin palveluihin kuuluvat myös e-arvopalvelut, joka tarkoittaa Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut -hanketta (ODA). Hankkeessa erityisvastuualueiden keskuskaupungit, Espoo, Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) ja Joensuu rakentavat yhdessä sähköisistä palveluista toiminnallista kokonaisuutta.
Kattaus digiratkaisuja hyvinvointipalveluihin
Startup-aktivisti ja Sitran vaikuttavuussijoittamisen neuvonantaja Harri Männistö osallistui Tampereen Kipinä-tapahtumaan päässeiden startupien seulontaan omien verkostojensa kautta. Osa yrityksistä valittiin julkisella haulla. Kaupungin hyvinvointipalvelut karsivat 45 hakijasta 15 esittäytymään.
Kipinä-tilaisuuden järjestivät kaupungin kanssa 6Aika ja HANKI-hanke. 6Aika on kuuden suurimman kaupungin yhteinen strategia avointen ja älykkäiden palveluiden kehittämiseksi ja HANKI-hanke Tampereen oma innovatiivisten hankintojen johtamisprojekti.
Lähtökohtana olivat kaupungin ydinprosessit ja Tampereen kaupungin digitalisaatiostrategia, jota Männistö kuvaa ihailtavan kunnianhimoiseksi. Mukaan otettiin myös yksi maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvä ratkaisu asian ajankohtaisuuden vuoksi.
Männistö korostaa, ettei teknologia itsessään auta mitään. Tärkeintä on ymmärtää paremmin ihmisen hyvinvointiin ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisyyn liittyviä ilmiöitä ja vasta ymmärryksen kautta voidaan luoda ratkaisuja, jotka synnyttävät oikeasti hyvinvointia.
- Palvelun vaikuttavuus on vaikka sitä, ettei niin moni nuori syrjäydy tai että vanhukset voivat viettää arvokkaampaa elämää tai että maahanmuuttaja kotoutuu paremmin.
Männistön mukaan digitaalinen perustekniikka on edistynyt siihen vaiheeseen, että lisäarvoa tuottavaa sovelluskirjoa voidaan tuottaa nopeasti ja helposti. On pilviteknologiaa, kännykkäteknologiaa, rannekkeita ja erilaisia kannettavia laitteita.
- Nyt tarvitaan vaikuttavuusinnovointia yrittäjien puolelta, että ne osaavat tuoda oman ratkaisunsa vaikuttavuuden esille ja näyttää yhteyden ihmisen hyvinvointiin. Ostajan on kysyttävä, millaisia hyvinvointituloksia tai millaista pahoinvoinnin ennaltaehkäisyä voitte meille toimittaa.
eHealth tunnustuspalkinnon saanut väitös:
Hyvä tilannetietoisuus ohjaa tehokkaaseen toimintaan
Soitto hätänumeroon 112 käynnistää palveluketjun, jossa voi olla mukana monia eri toimijoita ja viranomaisia. Erityisesti moniviranomaistehtävissä, esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa, joissa mukana ovat ensihoito, pelastus ja poliisi korostuu tietovirtojen toimivuus.
Hyvää tiedon kulkua tarvitaan myös, kun tehdään päätöksiä monipotilastilanteissa. Päätökset riippuvat niitä tekevän henkilön tilannetietoisuudesta.
Ammattilaiset tarvitsevat tietoa eri lähteistä voidakseen luoda oikean kuvan siitä mitä on tapahtumassa.
Teija Norri-Sederholm työskentelee tutkijana ja hankepäällikkönä Pohjois-Savon pelastuslaitoksella. Hänen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnon alan väitöskirjansa Tilanne päällä! Tiedon tarpeesta jaettuun tietoon – hätäkeskuspäivystäjän ja ensihoidon kenttäjohtajan tilannetietoisuus sai Suomen Telelääketieteen ja eHealth -seuran tunnustuspalkinnon. Palkinto myönnetään ansiokkaasta toiminnasta telelääketieteen alalla.
Kenttäjohtaja tarvitsee hyvää tilannetietoisuutta
Norri-Sederholm halusi selvittää hätäkeskuspäivystäjän ja ensihoidon kenttäjohtajan tilannetietoisuuden muodostumista erityisesti tiedon näkökulmasta. Aihetta on tutkittu Suomessa ja maailmalla hyvin vähän.
Ensihoitopalvelussa on Suomessa tapahtunut viime vuosina isoja muutoksia. Toiminta‐alueena on nyt koko sairaanhoitopiiri, joka mahdollistaa ensihoitoyksiköiden käytön koko alueella kuntarajoista riippumatta.
Ensihoidon kenttäjohtaja on uusi toimenkuva ensihoidossa. Siinä tehtävässä vaaditaan hyvää tilannetietoisuutta, kun he tukevat hätäkeskusta ambulanssien sijoittelussa sairaanhoitopiirin alueella.
Norri-Sederholm kertoo esimerkin Kuopion seudulta. Tuttu ihmetteli, miksi ambulanssi on niin usein Kuopion Pitkälahden ABC:n pihassa. Istuvatko ensihoitajat siellä jatkuvasti kahvilla. Niin ei suinkaan ollut, vaan mahdollisesti kenttäjohtaja on tehnyt valmiussiirron ja siirtänyt ambulanssin lähemmäksi Karttulaa, jonka ainoa yksikkö oli pois alueelta.
- Ensihoitopalvelun merkitys on korostunut viime vuosina ja tulee edelleen korostumaan, kun päivystyspaikkoja vähennetään, Norri-Sederholm toteaa.
Valtavasta datamäärästä seulottava olennainen
Tutkijan mukaan tilannetietoisuus on yksinkertaisesti määriteltynä sen tietämistä, mitä ympärillä on tapahtumassa, jotta voi päätellä miten pitäisi toimia. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole sitä.
- Tiedon määrä on kasvanut ja informaatiovirta voi olla valtava. Kenttäjohtajan Virve-puhelin välittää tietoa koko ajan. Keskeistä onkin saada tietoa oikea määrä. Jos tietoa on liian vähän, se voi johtaa virhepäätelmiin.
Toisaalta, liian suuresta määrästä tietoa on vaikea erottaa se olennainen, Norri-Sederholm sanoo.
Väitöskirja paljasti myös, miten paljon erilaista tietoa ensihoidon hälytystehtävissä käytetään. Hätäpuhelu on vain yksi tietolähde. Myös hiljaista tietoa tarvitaan ja käytetään.
Esimerkiksi hätäkeskuspäivystäjä tietää kokemuksesta, että jos autosta ei kolarin jälkeen kukaan nouse ulos, silloin yleensä on loukkaantuneita. Normaalissa kolaritilanteessa ihminen pomppaa ulos autosta, jos kykenee.
Professori Jarmo Reponen:
Terveysteknologia mahdollistaa sote-uudistuksen
Oulun yliopiston terveydenhuollon tietojärjestelmien professori Jarmo Reponen pitää terveysteknologiaa ratkaisevana sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiselle.
- Ilman seinistä riippumatonta terveystiedon siirtoa isompi uudistus ei olisi mahdollinen. Terveydenhuolto on työtä ihmisten kesken, mutta pitää olla myös paras mahdollinen tieto potilaasta hoitohetkellä ja siihen tarvitaan terveysteknologiaa ja informaatioteknologian osuutta.
Reponen muistuttaa kymmenen viime vuoden aikana tapahtuneesta huimasta loikasta. Ihmisten terveystieto ei ole enää laitosten seinien sisällä, vaan liikkuu vapaasti verkoissa. Suomessa on koottuna alueellisia ja valtakunnallisia rekistereitä Kanta-järjestelmään ja laki sallii yhdistetyn tiedon käytön potilaan luvalla.
- Meillä on sähköistä tiedonsiirtoa yksityisen ja julkisen terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä. Meillä on potilailla mahdollisuus katsoa tietojaan Omakannan kautta sekä paikallisissa omahoitopalveluissa ja potilas voi itse tallentaa terveystietoa liittymien kautta.
Pohjoismaat huippua terveysteknologiassa
Reposen mukaan Suomi on terveysteknologian käytössä maailman viiden huippumaan joukossa. Tanska on ykkönen, seuraavina tulevat Ruotsi, Norja ja Suomi sekä Viro, joka alkaa tulla Suomen rinnalle.
Suomen terveysteknologian vienti kasvoi viime vuonna uuteen ennätykseen. Alan viennin arvo oli 1,92 miljardia euroa ja samalla terveysteknologia on noussut Suomen suurimmaksi huipputeknologian vientialaksi.
Jos pitää nimetä kaksi mullistavaa terveysteknologian tuotetta, Jarmo Reposen mielestä ne ovat Telestroke eli aivohalvauksen etäkonsultaatioon perustuva liuotushoito ja kotihoitoon tarkoitettu verensokerin mittauslaite yhdistettynä omahoito-palvelukonseptiin.
Telestroken avulla aivohalvauspotilaat saavat liuotushoitoa myös sellaisilla paikkakunnilla, missä ei ole jatkuvaa neurologipäivystystä. Etäyhteyden avulla tapahtuva liotushoito on nopeaa ja turvallista. Nopean hoidon ansiosta yhä useampi potilas jää henkiin ja toipuu toimintakykyiseksi.
Verensokerin mittauslaitteen ja omahoitopalvelun avulla diabetespotilas pystyy seuraamaan verensokeriarvoja omatoimisesti tarvitsematta käydä terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla, mutta kuitenkin saattamaan tulokset ammattilaisen tietoon.
Telestroke-palvelu mahdollistaa liuotushoidon antamisen aivohalvauspotilaalle sairaaloiden välisen etäyhteyden avulla.Telestroke-verkostoon kuuluu yksitoista keskussairaalaa