On toukokuu 2016 Järvenpäässä. Ville, 26, viettää aamupäivän ystäviensä kanssa puistossa. Hän lähtee ajamaan polkupyörällä kotiin, mutta kaatuu mäessä ja satuttaa kasvonsa ja kätensä.

Ohikulkija soittaa apua ja Ville viedään Järvenpään nykyisen terveysaseman päivystykseen eli akuutin vastaanotolle. Hoitaja tutkii potilaan ja Ville pääsee nopeasti lääkärin vastaanotolle. Lääkäri tutkii potilaan ja epäilee rannemurtumaa. Myös hampaiden alueella on kipua.

Röntgenissä on jonoa, joten Ville joutuu odottamaan vuoroaan. Röntgenissä näkyy ranteessa murtuma ja Ville lähetetään takaisin lääkärin luokse. Lääkäri lähettää Villen kipsattavaksi.

Kipsattavana ollessaan Ville kertoo sosiaalisista ongelmistaan. Alkoholi on maistunut, työtä ei ole löytynyt moneen kuukauteen ja asunto on menossa alta.

Kun ranne on kipsattu, Ville odottaa jälleen lääkärille.

Lääkäri laittaa lähetteen hammashoitolaan, mutta kello on jo niin paljon, että aika menisi seuraavalle päivälle. Lääkäri kuulee myös sosiaalisista ongelmista ja kehottaa Villeä kääntymään sosiaalitoimen puoleen.

Hammaskivun vuoksi Ville lähetetään Helsinkiin hammaspäivystykseen.

Tilanne haltuun yhdellä käynnillä

On toukokuu 2017 Järvenpäässä. Uudessa JUSTissa kaikki palvelut ovat jo saman katon alla ja sote-alan asiantuntijat ovat valmiita toimimaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa alusta alkaen.

Ville saa JUSTissa heti hoitajan arvioinnin sekä lääkärin ja hammashuollon arvion. Röntgenissä käynti on samassa kerroksessa. Kipsihoitajan huomatessa Villellä sosiaalipalveluitten tarpeen, hän soittaa päivystävälle sosiaalityöntekijälle.

Kipsauksen jälkeen Ville siirtyy kolmannen kerroksen hammashuoltoon ja saa samalla käynnillä arvion hammashoidon tarpeesta. Sieltä tullessaan hän tapaa sekä lääkärin että sosiaalityöntekijän ja saa suunnitelman jatkosta.

Digiloikka terveyden edistämiseen

Johtajalääkäri Eeva Ketolan mukaan terveyden edistämiseen tarvitaan sosiaalipuolen ja terveydenhoidon integraatiota ja aktiivista kansalaista, joka ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Itsehoitoon ja hyvinvoinnin kansalaistoimintaan on luotava enemmän mahdollisuuksia.

Järvenpään sote-sairaalaprojektissa digiloikka näkyy monella tavalla. JUSTin pääaulassa asiakas otetaan haltuun automaattisissa ilmoittautumispisteissä, joita on neljä ja jotka toimivat eri kielillä.

Kutsukirjeestä, ajokortista tai vastaavasta asiakirjasta automaatti tunnistaa potilaan ja neuvoo, missä vastaanotto sijaitsee. Hän saa myös kartan oikeaan paikkaan. Automaattien lisäksi aulatyöntekijä opastaa ja infopisteissä on myös henkilökuntaa auttamassa.

Kerroksiin pääsee hissillä tai portaita, joiden käyttöön JUSTissa lämpimästi kannustetaan. Jos vastaanoton sijainti pääsee unohtumaan, ilmoittautumispiste on myös seuraavassa kerroksessa. Kerrokset ovat eri värisiä, mikä helpottaa suunnistamista.

- Asiakkaan läpimenoaika pyritään minimoimaan. Keskeistä on ratkaista hoidon kiireellisyyden tarve ja tunnistaa henkilöt, jotka tarvitsevat muutakin. Kaikille ei tarjota samaa, vaan tehdään räätälöityjä palveluja. Tähän tarvitaan taustalle moniammatillinen yhteisö, joka keskustelee keskenään. Asiakkaalle tämä ei näy, kertoo johtajalääkäri Eeva Ketola.

Rakentamisessa tämä on huomioitu siten, että huoneet ovat vastaanottokäytössä ja taustalla on yhteinen toimistotila henkilökunnalle.

Pääaulassa on ilmoittautumispisteiden lisäksi apuvälinelainaamo, laboratoriot, odotusaula ja neuvottelutilaa. Akuuttiosasto, kuvantaminen ja HUS-laboratorio ovat samassa kerroksessa.

Hyvinvointia myös kansalaistoimintana

Hyvinvoinnin kansalaistoiminta on vahvasti mukana. Sähköiset palvelupisteet antavat terveystietoa ja auttavat itsehoidossa. Pisteissä voi tehdä hakemuksia ja siellä saa myös tukea sähköiseen asiointiin.

Itseasiointipisteet ovat avoinna kaikille kuntalaisille.

Tilat ovat avoinna myös hyvinvointia edistävälle vapaaehtoistoiminnalle. Siellä voi olla vaikkapa eläkeläisyhdistys esittelemässä liikuntaryhmiään. Eeva Ketolan mukaan terveysvalmennus onkin JUSTissa voimakkaan kehityksen kohde.

Toisessa kerroksessa sijaitsevat avosairaanhoito, sosiaalityö sekä mielenterveys- ja päihdeyksikkö.

Kolmannessa kerroksessa on muun muassa hammashoito.

Ilmoittautumisen yhteydessä asiakas saa ohjeet siitä, minne omaa vastaanottoa kannattaa jäädä odottamaan.

Uutta ajattelua edustaa ensimmäisessä kerroksessa avara ravintolasali kabinetteineen. Siitä tehdään houkutteleva paikka myös ulkopuolisille ruokailijoille. Ensivaiheessa ravintolan keittiössä valmistetaan päivittäin 1 200 ruoka-annosta. Kun hyvinvointikampus myöhemmin valmistuu, keittiö voi toimittaa aterioita myös sen asukkaille.

Käyttäjien testaama talo

Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus JUST avautuu vuoden 2017 alussa asiakkaille ja potilaille. Jo lokakuusta 2016 alkaen työntekijät ja kuntalaiset pääsevät tutustumaan taloon, jota vielä viimeistellään, sisustetaan ja varustetaan. Kolme vuotta kestäneessä prosessissa taloa on tehty toimintaa varten.

Uuteen sosiaali- ja terveyskeskukseen muuttaa toimijoita kahdeksasta eri toimipisteestä. Moneen eri toimipisteeseen jakautuminen on tuottanut pinta-alaltaan pienen kunnan alueella paljon kustannuksia.

JUSTin viereen rakennetaan hyvinvointikampus, johon tulee muun muassa senioriasuntoja. Kyliin jäävät edelleen neuvolat, koti- ja kouluterveydenhuolto sekä sosiaalinen kuntoutus.

Työtä kehitetään saadun palautteen ja opittujen hyvien toimintatapojen perusteella.

- Mikään ei ole valmista JUSTin valmistuessa, mutta kaikkea kehitetään ennen valmistumista ja valmistumisen jälkeen. Tärkeintä on asiakkaiden ja potilaiden antama palaute, josta otamme oppia koko ajan ja palaute, jonka saamme työntekijöiltä. Yhdessä teemme Järvenpään sosiaali- ja terveydenhuollosta Suomen parasta, sanoo Riina Turunen, joka vastaa Järvenpään kaupungin puolelta projektijohdollisista tehtävistä rakennushankkeessa.

Eläkeläiset, vammaiset ja ekaluokkalaiset mukana

Järvenpään sote-rakennushankkeessa on vaadittu uutta ajattelua niin tulevan sairaalan työntekijöiltä kuin sen rakentajiltakin. Tiloja käyttävät ammattilaiset ja asiakkaat ovat voineet vaikuttaa ratkaisuihin alusta alkaen. Konkretia on lisääntynyt valmistumisen myötä.

- Kuntalaisilta on kysytty, mihin asioihin he kiinnittävät huomiota. Paikan päällä ovat käyneet muun muassa eläkeläis- ja vammaisneuvosto ja ryhmä ekaluokkalaisia. Huomioiden perusteella on tehty muutoksia esimerkiksi kerrosten väritykseen ja ovien paikkoihin. Lapsilta on saatu ehdotuksia lastentilojen kalustukseen, kertoo palvelualuejohtaja Tiina Salminen.

Ammattilaiset ovat testanneet kalustettuja mallihuoneita, jotta epäkäytännölliset tilaratkaisut paljastuisivat. Testaamisen tuloksena esimerkiksi hammaslääkärin huonetta kavennettiin hieman, jotta hoitotuolin äärestä olisi lyhyempi matka välinehyllyille. Myös peilin paikkaa muutettiin.

Rakennusvaiheen monista muutoksista huolimatta budjetti ja aikataulu ovat pitäneet, sillä kysymällä käyttäjiltä tiloista ja toiminnoista etukäteen on säästetty toisesta kohdasta. Uutta on myös se, että monet tilat, kuten kylpyhuoneet, rakennetaan perustiloihin liitettävinä moduleina. ♦