hän

Karvanopat heilahtivat,

kun Petri Härkönen jätti Keravan

Keski-Uudellamaalla sijaitseva Kerava on radanvarsikaupunki, jonka idylliin tuli huhtikuussa säpinää. Kaupunginjohtaja Petri Härkönen, 48, ilmoitti yllättäen jättävänsä kesken pestinsä.

Vauhdikkaista käänteistään tunnettu Härkönen arvostelee rajusti kuntakenttää palveluiden huonosta hoidosta.

- Minun mielestäni veroeuroista on pidettävä paremmin huolta kuin omista rahoista.

martta nieminen kuvat: seppo haavisto

Petri Härkönen johti Keravaa kuin yritystä, oli menettää henkensä Grönlannissa, halusi metsästäjäksi ja irtisanoi itsensä kesken kaupunginvaltuuston kokouksen. Härkönen on kaikkea muuta kuin arkisen harmaa kunnan virkamies.

Keravan kaupungintalo ei erotu ympäristöstään, toisin kuin Härkönen. Lättänä talo on purku-uhan alla kuten monet muutkin keskustan liike- ja toimitalot. Tilalle pitäisi nousta uusi, uljas keskusta muutaman vuoden aikana.

- Tähän on suunnitteilla järkälemäisiä torneja. Tästä tulee kuin pieni Manhattan, Härkönen esittelee aluetta innoissaan viimeisenä varsinaisena työpäivänään Keravan kaupungintalolla.

Peräänantamattomia - niin koira kuin isäntäkin

Ympärillä hyörii pohjanpystykorva Bagu, ikää reilut pari kuukautta. Bagu on päässyt isäntänsä mukaan, koska se härnää kotona Porvoossa Härkösen vanhempaa koiraa, bretonia.

Lintukoirat ovat tärkeitä metsästystä harrastavalle Härköselle.

- Se on selkeästi peräänantamaton. Siitä voi tulla jopa karhukoira. Sillä on niin tiukka luonne, Härkönen luonnehtii Bagua selvästi ylpeän oloisena.

Peräänantamaton. Sillä sanalla Härköstä itseäänkin kuvataan.

Häntä kuvaillaan myös vauhdikkaaksi, mustavalkoiseksi, itsevaltaiseksi, äkkipikaiseksi, kiivaaksi, kovasanaiseksi ja herkkähipiäiseksi, mutta myös vaativaksi, tehokkaaksi, aikaansaavaksi, puheliaaksi ja hauskaksikin.

Eero Lehti kuuli erosta seuraavana päivänä

Epäkohtelias, outo ja röyhkeä oli kuitenkin hänen tapansa ilmoittaa lähdöstään kesken valtuuston kokouksen. Härkönen tosin kiitti kauniisti vuosista ennen kuin poistui salista.

Moni mietti, että pettikö hänellä jostain syystä pinna vai halusiko hän vain näyttävän lähdön.

Ilmeisesti jälkimmäinen vaihtoehto on oikea.

Ihmetystä on herättänyt erityisesti se, että Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kansanedustaja Eero Lehti, kok., kuuli tapahtuneesta vasta seuraavana aamuna. Keravan mahtimies Lehti oli poistunut valtuuston kokouksesta sen alkuvaiheissa, joten Härkösen lyhyt show meni häneltä ohi.

Lehti ei ole kuitenkaan halunnut moittia Härköstä, eivätkä heidän välinsä ilmeisesti kovin kärsineet.

Pientä kapinaa, rosoa ja rokkia

Kaupunginjohtajan pestiä Härkösellä olisi ollut jäljellä enää yksi vuosi. Eikö hän nyt olisi voinut hoitaa tehtävän loppuun?

- Olisin voinut tietenkin odottaa ensi vuoteen, mutta kyllä koen, että tämä on tässä, Härkönen myhäilee ja lahjoittaa vaaleanvihreät karvanopat Kuntalehden toimitukselle, ”jotta pääsette keravalaiseen heimoon”.

Kun liikkeenjohtajan ja kunnanjohtajan taustan omaava Härkönen aloitti Keravalla kaupunginjohtajana, hänen yksi tehtävänsä oli vahvistaa mielikuvaa Keravasta.

Se on Härkösen mukaan muun muassa karvanoppia ja populaarikulttuuria. Hän mainitsee Teddy & The Tigers -rockabilly-yhtyeen, joka vaikutti 1970-luvun lopulla.

- Se on pientä kapinaa, rosoa.

Karvanoppia on myyty nyt lähes 10 000. Se ei ollut kuitenkaan se tavoite, mihin Härkönen kaupunginjohtajana halusi.

- Kerava koetaan nyt niin, että se on hyvä juttu, Härkönen vakuuttaa ja luettelee lisää Kerava-tuotteita design-valaisimista kalsareihin, jotka ”myyvät kuin häkä”.

Härkönen hallitsee markkinoinnin, mikä on eittämättä hyvä asia nykyajan kaupunginjohtajalle.

On Härkösen oma tarinakin kiinnostava.

Härkönen syntyi helsinkiläiseen keihäsperheeseen. Isä Kalevi Härkönen valmensi kolmea poikaansa. Työn tulokset ovat komeat. Härkösen valmentama Tiina Lillak heitti maailmanmestariksi 1983 Helsingissä ja vanhin poika Arto Härkönen nousi olympiavoittajaksi 1984 Los Angelesissa.

Perheen nuorimmainen Petrikin heitti pitkään kilpakentillä, mutta lopetti keihäsuran nuoruusvuosina.

Myöhemmin liikunnallisia haasteita Härkönen on hakenut pitkiltä vaelluksilta, joista vaikein oli retki Grönlantiin muutama vuosi sitten, kun Härkönen oli jo kaupunginjohtaja. Härkösen retkikunnan vaiheita seurattiin viestimissä tiiviisti varsinkin silloin, kun seurue pelastettiin helikoptereilla jäätiköltä.

Koko kaupungin keskusta rakennetaan uudelleen

Kun Härkönen aloitti kaupunginjohtajana vuonna 2010, hän hoki, että Kerava on urbaani vaihtoehto kehysalueella. Samat ajatukset hänellä heräsivät jo aiemmin, kun hän työskenteli Keravan kehittämisjohtajana.

- Eli jos et halua asua stadissa, voit asua kehysalueella. Ja jos katsot, mikä alue täällä on tarpeeksi kaupunkimainen, Kerava on.

Urbaani vaihtoehto on pysynyt Härkösen pääteemana. Hän on halunnut kehittää Keravan keskustaa entistä houkuttelevammaksi. Kaupungin puistoistutuksia ja kevyen liikenteen väyliä kehutaan. Sijainti 30 kilometrin päässä Helsingistä on ihanteellinen. Asuminen on edullisempaa kuin suurissa naapurikaupungeissa eikä junayhteyksissä ole juuri valittamista.

- Kaupungin keskustan pitää olla ihmisläheinen. Täällä pitää olla kivaa – kauppoja, ravintoloita ja kahviloita.

Härkönen väittää, että lähtöpäätös kypsyi, koska kohta alkaa olla kivaa. Nyt on saatu aikaiseksi ne sopimukset, joilla kaikki saadaan aikaiseksi.

- Meillä on kaavahankkeet jo menossa. Kaiken kaikkiaan hankkeita on 150 000 kerrosneliömetriä eli käytännössä koko Keravan keskusta rakentuu uudeksi kolmen neljän vuoden kuluessa.

Kävelykatukin yritetään elvyttää sellaiseksi, että sielläkin on entistä helpompaa liikkua.

Härkönen vie Keravan tuotteistamismallia muualle

Härkönen sanoo, että Keravan talous on ollut jo vuosia hyvässä kunnossa. Kaupunki on toiminut selkeästi tehokkaammin kuin monet muut kunnat. Ero vuosikatteessa suhteessa muihin on merkittävä. Lainamäärä on laskenut.

Härkösen mukaan Keravan salaisuus on se, että kaupunki on tuotteistanut kaupungin palvelut.

- Me johdamme kaupungin palveluiden järjestämisen tapaa kuin yritystä.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jokaisesta palvelutuotteesta lasketaan esimerkiksi se, kuinka paljon niitä on järkevää tuottaa ja millaisella kustannustasolla.

- Pystyn nopeasti katsomaan, ovatko kyseisen palvelun kustannukset järkevät.

Keravalla on noin 35 000 asukasta ja noin 300 tuotteistettua palvelua. Esimerkiksi oma päiväkotihoito on jaettu kahteen eri tuotteeseen, alle kolmivuotiaiden ja yli kolmivuotiaiden päivähoitoon. Myös perusopetus on oma palvelutuotteensa.

- Me teemme asiakasohjausta niin, että ohjaamme asiakkaita käyttämään heille sopivampia palvelutuotteita niin, että ne ovat edullisempia kaupungille.

Jokaiselle päivähoidon uudelle asiakkaalle soitetaan erikseen, tarjotaan eri vaihtoehtoja sekä pohditaan yhdessä järkevintä ja tehokkainta vaihtoehtoa.

Härkösen mukaan yksi kaupungin työntekijä pystyy tekemään yhden päivän aikana hyvää niin paljon, että sillä voi olla kaupungin kuluihin 100 000 euron vaikutus vuodessa.

”Suomessa kuntapalvelut on hoidettu huonosti”

Muissa kaupungeissa ei Härkösen mielestä johdeta palveluiden järjestämistä yhtä tehokkaasti kuin Keravalla.

- Suomessa kuntapalvelut on hoidettu huonosti. Palveluille budjetoidaan vuodeksi rahaa, mutta palveluiden järjestämistä ei johdeta niin kuin pitäisi.

Härkösen tulevat tehtävät ovat Espoossa ja liittyvät juuri tähän. Härkösen pesti kestää vain kesäkuun puolivälistä syyskuulle. Nimitys on herättänyt närää luottamushenkilöiden piirissä.

Hän menee Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän tueksi rakentamaan vastaavantyyppisiä järjestelmiä kuin Keravalla eli esimerkiksi palvelujen tuotteistamismallia.

- Suomen kuntien pitäisi lakisääteisesti tehdä tätä, Härkönen sanoo.

Hän vertaa tilannetta 1980–1990-lukujen taitteeseen, jolloin tulosjohtaminen tuli kuntalakiin.

- Keravan systeemi on nyt yksi tehokkaimpia Suomessa. Minulla riittää munaa sanoa, että näin on, koska meillä on faktat siitä pöydässä.

Hän muistuttaa, että laatuvertailuissa ja kyselyissä Kerava on ollut useimmiten viiden kuuden joukossa kärjessä.

- Vaikka me teemme tämän tehokkaasti, asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Kehuja hän antaa Raisiolle, joka lähti ensimmäisenä kehittämään kuntapalvelujen tuottamista ja johtamista.

- Onhan Suomessa hyviä kuntia ja hienoja kokeiluja. Esimerkiksi Järvenpäässä on hyvä asiakassegmentointimalli. Sitä kannattaisi kunnissa opetella.

Viime vuonna hän halusi opiskella metsästäjäksi

Sitoutumaton Härkönen on ollut lähtöaikeissa Keravalta ennenkin. Hän pyrki syksyllä 2014 Jyväskylän kaupunginjohtajaksi. Sinne valittiin Timo Koivisto, sd.

Viime vuonna Härkönen oli lähdössä lyhyellä varoitusajalle opiskelemaan metsästäjäksi, mutta Eero Lehden johdolla hänelle junailtiin reipas palkankorotus. Poliitikot perustelivat palkankorotusta sillä, että he olivat tyytyväisiä Härkösen työskentelyyn.

Metsästäjäksi tai riistamestariksi Härkönen olisi opiskelut Perhossa, Pohjanmaalla.

- Olisin lähtenyt jo syksyllä pois, mutta ne saivat puhuttua minut ympäri ja jäämään tänne vielä, Härkönen kertoo.

Se miksi hän ei nyt halunnut ilmoittaa erostaan etukäteen keskeisille päättäjille, johtui hänen mukaansa yksinkertaisesti siitä syystä, että hänet puhuttiin viime syksynä ympäri.

- En kaivannut kohua, vaan halusin yksinkertaisen päätöksen työlleni ilman korusanoja.

Talvella uutisoitiin, että Härkösellä on ongelmia Keravalla henkilösuhteissa.

- Olen liikkeenjohtaja, en ole tyypillinen kaupunginjohtaja. Poliittisen johtamisen ja tämmöisen maailman ero on iso, Härkönen sanoo.

Hän myöntää, että Keravan järjestelmä on toki ”jäätävä”.

- Se paljastaa kyllä, jos toiminnassa on puutteita. Kunnissahan ei yleensä arvioida toimintaa, vaan hyväksytään asiat sellaisenaan, että tämä meni nyt näin ja ensi vuonna kolme prosenttia lisää.

Viranhaltijoiden ja johtoryhmän ilmapiiri on kuitenkin Härkösen mielestä erinomainen. Poliittinen ilmapiiri on ”kohtuullinen”.

- Meillä on ollut vaikeuksia matkan varrella varmaan johtuen siitä, miten veroeuroihin suhtaudutaan. Minun mielestäni veroeuroista on pidettävä paremmin huolta kuin omista rahoista.

Härkönen kiittelee sitä, että Eero Lehti on vahva liike-elämän osaaja.

- Hän on erittäin taitava. Siitä on ollut minun johtamiselle paljon tukea. Myös valtuuston puheenjohtaja Markku Liimatainen, on ollut hyvänä tukena, Härkönen kehuu.

Demarileiriin kuuluva Liimatainen tuleekin saman tien hakemaan Härköstä lounaalle ja harmittelee hänen lähtöään.

- Todennäköisesti ensi syksyn metsästän. Sitten katson mitä teen, mutta minulla on mahdollisuus mennä vaikka saman tien yrityksen palvelukseen, Härkönen hymyilee leveästi. Bogu näyttää tyytyväiseltä. ♦

Faktat

Petri Härkönen

Petri Härkönen, 48, on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri.

Härkönen asuu Porvoossa. Hänellä on kolme poikaa.

Keravan kaupunginjohtajaksi hänet valittiin kesäkuussa 2010. Sitä ennen hän toimi kuntoutus-, hoiva- ja asumispalveluita tuottavan Mikevan toimitusjohtajana ja kiinteistö- ja toimialayritys ISS:n palveluksessa.

Aiemmin hän on toiminut kunnanjohtajana Vihdissä ja Keravan kehittämisjohtajana.

Faktat

Petri Härkönen

Petri Härkönen, 48, on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri.

Härkönen asuu Porvoossa. Hänellä on kolme poikaa.

Keravan kaupunginjohtajaksi hänet valittiin kesäkuussa 2010. Sitä ennen hän toimi kuntoutus-, hoiva- ja asumispalveluita tuottavan Mikevan toimitusjohtajana ja kiinteistö- ja toimialayritys ISS:n palveluksessa.

Aiemmin hän on toiminut kunnanjohtajana Vihdissä ja Keravan kehittämisjohtajana.