Kunnat innostuivat juhlimaan 100-vuotiasta Suomea

Miten Suomesta tuli Suomi ja mikä Suomi on nyt? Sadat tapahtumat kertovat ensi vuonna Suomen itsenäisyyden satavuotista historiaa. Huhtikuun alkuun mennessä Suomi 100 -ohjelmaan oli hyväksytty noin 700 tapahtumaa.

Kunnat ovat innoissaan mukana järjestämässä ja toteuttamassa satavuotisjuhlatapahtumia.

marja martikainen

Suomi 100 -ohjelman alueverkosto järjesti eri puolilla maata info- ja ideointitilaisuuksia. Suomi 100 -sihteeristö ja Kuntaliitto ovat myös räätälöineet yhteisen oppaan juhlavuodesta.

Esimerkiksi Limingassa pidetyssä infotilaisuudessa oli osallistujia eri puolilta maakuntaa järjestöistä, kunnista, matkailuorganisaatioista ja yrityksistä. Työpajassa rakennettiin Luonnon päivät -teeman ideoista konsepteja helpottamaan tapahtumien jatkosuunnittelua ja toteutusta.

- Toivotaan, että Luonnon päivät -teeman tapahtumia syntyy eri puolille maakuntaa, sillä hienoa luonnon ympäristöä meillä todellakin piisaa tuntureista merelle saakka. Esimerkiksi Raahen saaristo voitti vuoden retkikohteen palkinnon tänä vuonna, kertoo Suomi100 -aluekoordinaattori Auli Suorsa, joka kiertää Pohjois-Pohjanmaalla pitämässä info- ja suunnittelutilaisuuksia.

Juhlavuoden valmistelut ovat hyvässä vauhdissa myös Etelä-Karjalassa, jossa juhlavuoden valmistelutyöstä ja toteutuksesta vastaa Etelä-Karjalan liitto.

- Suunnitelmissa on, että liitto järjestää maakunnassamme juhlavuoden aikana kolme isoa tapahtumaa. Loppiaisena on juhlavuoden avaus, joka on juhlava kutsuvierastilaisuus, kertoo projektipäällikkö Virve Lindström.

- Jo vuoden 2016 alussa Etelä-Karjalassa alkoi Ainaskii sata -kampanja, jossa nostetaan sadan viikon ajan maakunnasta esiin ilahduttavia tekoja. Kuka tahansa voi käydä nettisivuilla tekemässä kampanjaan oman ehdotuksensa. Nämä hyvät teot ovat Etelä-Karjalan lahja satavuotiaalle Suomelle, sanoo Lindström.

Pohjois-Karjalan kuntiin tulevaisuuden kuusia

- Pohjoiskarjalalainen ”lippulaiva” juhlavuonna on Tulevaisuuden kuusi, jonka organisoijana on Enon verkkokoulun tuki ry. Siinä haastetaan muun muassa kaikki kunnat istuttamaan Tulevaisuuden kuusia, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton projektipäällikkö Reijo Muje sanoo.

Idean taustalla on se, että kun Suomi itsenäistyi, istutettiin Itsenäisyyden kuusi, ja vuonna 1967, Suomen täyttäessä 50 vuotta, pihoille ja metsiköiksi istutettiin Kotikuusia, itsenäisyyden kuusen jälkeläisiä. Niitä istutettiin yli 30 000, myös monen koulun pihamaalle.

ENO-verkkokoulu on vuodesta 2014 lähtien kerännyt tarinoita ja kuvia kotikuusista yli 220 paikkakunnalta, eteläisimmän Hangosta ja pohjoisimman Kittilästä. Onpa yksi Kotikuusi istutettu Saksassakin. Tarinat ovat koskettavia ja sukupolvia yhdistäviä. Ihmiset ovat muuttaneet ja kouluja lakkautettu, mutta kuuset ovat paikallaan. Toki joitakin on kaadettukin ja jotkut ovat myrskyissä kärsineet.

Karelian Ammattikorkeakoulun mediaopiskelijoiden ryhmä tuottaa videosarjan, jossa kuusia esitellään jokaisesta maakunnasta.

Vahva muisto yhdessä tekemisestä

Juhlavuodesta toivotaan kansallisesti merkittävää taitekohtaa, josta jää kestävä muistijälki. Juhlavuoden tapahtumilla voidaan rakentaa ja tukea omaa identiteettiä. Kunnat ja kaupungit voivat tapahtumilla vahvistaa imagoaan ja saada aikaan positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia.

Syntymäpäiväjuhliin on hyvä kutsua vieraita myös ulkomailta. Ystävyyskunnat ja -kaupungit ja kansainväliset yhteistyökumppanit kannattaa ottaa hyvissä ajoin mukaan valmisteluihin. Juhlavuosi tarjoaa tässäkin mielessä monia mahdollisuuksia.

Valtioneuvoston kansliassa toimiva juhlavuosihanke vastaa ohjelman kokoamisesta. Ohjelman sihteeristö on vieraillut ahkerasti tapaamassa toimijoita.

- Juhlavuosi on myös kunnille oiva foorumi tehdä monenlaisia asioita, jotka vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tukevat hyvinvointia, hankkeen päätuottaja Hannu Hyttinen toteaa.

Elinkeinoelämä on mukana monilla isoilla hankkeilla ja keväälle 2017 osuvat myös kuntavaalit.

Juhlavuoden ohjelmaan hyväksytyt hankkeet saavat neuvontaa ja viestintämateriaalia, ja hankkeille voidaan myöntää myös rahoitusta. Valtakunnallisesti koordinoitu ohjelma myös kirjataan ja dokumentoidaan jälkipolville.

Kouluille ja oppilaitoksille suunnattu juhlavuoden opas esittelee yli 60 ohjelmaan hyväksyttyä ohjelmahanketta.

Huhtikuussa ilmestyvästä oppaasta opettajat löytävät hankkeet, joista voi ammentaa ideoita ja sisältöä monenlaiseen tekemiseen. ♦

Suomi 100

Suomen itsenäisyyttä juhlistetaan vuonna 2017 laajalla ja runsaalla ohjelmalla. Juhlavuoden teemana on Yhdessä.

Kuka vain voi ehdottaa pientä tai suurta tekoa liitettäväksi Suomi 100 -ohjelmaan. Mukaan voi tulla juhlavuoden 2017 syksyyn asti kunhan tapahtuma toteutetaan juhlavuoden aikana.

Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 -hanke vastaa juhlavuoden ohjelman kokoamisesta ja käytännön koordinointi hoidetaan maakunnittain. Lisätietoa saa suomifinland100.fi –sivuilta.

POIMINTOJA SUOMI 100 -JUHLASIVUSTOILTA

Lapualla miesten tanssipidot

Miesten tanssipidot kerää 1 917 miestä Lapualle tanssimaan näyttäviä tansseja yhdessä. Tapahtuma on kunnian- osoitus suomalaiselle heittäytymiselle, yhdessäololle ja ystävyydelle sukupolveen katsomatta.

Idea sai alkunsa, kun Lapuan ”virkamiesjoukkue” osallistui viime vuonna ystävyyskaupunkinsa Viron Rakveren näyttävään kansantanssitapahtumaan. Loppuhuipennuksessa 3 000 miestä tanssi yhteisiä koreografioita naisten ihaillessa katsomosta.

- Meillä ei ollut aikaisempaa tanssikokemusta, mutta olimme mukana kolmessa koreografiassa. Harjoittelimme niitä YouTubesta katsomiemme ohjeiden mukaan. Tapahtumasta jäi hieno tunnelma, mukana oli tanssijoita lapsista vanhuksiin, kertoo Lapuan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kai Pöntinen, kok.

Miesten tanssipitoihin haetaan parhaillaan koreogafioiden tekijää ja ohjaajaa. Ajatuksena on koota miehiä tanssimaan niin omasta maakunnasta kuin kauempaakin. Tanssilla kohotaan arjen yläpuolelle vailla pönötystä.

- Suomalainen mies on monin tavoin rohkea, hän puolustaa maataan ja uskaltaa myös tanssia, Pöntinen toteaa.

Edessä vasemmalta kulttuuritoimenjohtaja Esa Honkimäki, valtuuston jäsen Ari Tuurinmäki ja valtuuston puheenjohtaja Kai Pöntinen. Takana rakennuspäällikkö Rami Luoma-Nirva, metallimies Pertti Kivirinta, maankäyttöinsinööri Markku Turja, hallintojohtaja Toni Leppänen ja eläkeläinen (ex valtuutettu) Veli Sipilä.

Syödään yhdessä koko maassa

Sata päivää ennen 100-vuotispäivää rakennetaan syömisen ympärille näyttäviä kansanjuhlia, joiden järjestämisessä aktiivisilla yhdistyksillä on maakunnissa ja kunnissa vahva rooli. Viikonloppuun osuu myös Luonnon päivä 26.8. sekä Illallinen taivaan alla.

Lisäksi eri puolilla maata on tuona viikonloppuna monia juhlia venetsialaisista elonkorjuujuhliin. Maanantaina 28.8. vietetään valtakunnallista kouluruokapäivää.

Syödään yhdessä -hankkeen tavoitteena on saada yhdessäsyövä kansa syömään yhdessä, kutsumaan toisiaan kylään, kahvittelemaan, eväsretkelle, yhteisen pöydän ääreen kotona, ravintoloissa ja työpaikoilla, kertoo hankkeen projektipäällikkö Sini Garam ELO-Säätiöstä.

Syödään yhdessä -tapahtumien suunnittelijatiimi kokoontui Finlandiatalolla helmikuun alussa 2016.

Luumäki esittelee Itsenäisyydentietä

Luumäellä tehdään noin 10 kilometrin mittaisesta Itsenäisyydentiestä alueen elinkeinotoimintaa tukeva nähtävyys.

Tien varrella on Suomen itsenäisyyteen liittyviä merkittäviä kohteita noin kaksikymmentä. Niistä P. E. Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi sekä Salpalinja ovat tunnetuimmat. Itsenäisyydentien avajaiset ovat joulukuussa 2017.

Hämeenlinnan taide ja iäkkäiden juhla

Maisemat Hämeestä ovat klassikkoja Suomen taiteessa. Näyttely Hämeenlinnan taidemuseossa esittelee suomalaisen maisemamaalauksen klassikon Werner Holmbergin (1830–1860) tuotannon keskeisiä ja tunnetuimpia maalauksia, akvarelleja ja piirustuksia.

Kartanon koululla järjestettävään itsenäisyysjuhlaan kutsutaan vieraiksi kunnan ikäihmisiä. Juhlaohjelman päätteeksi tarjoillaan juhlalounas, jonka jälkeen vieraat pääsevät seuraamaan oppilaiden esittämiä juhlatansseja.

Vaasa Suomen pääkaupunkina

Vaasan museoiden suunnittelu merkkivuodesta on käynnistetty jo loppuvuodesta 2013 ja juhlavuoden näyttelyt rakennetaan itsenäisyyden ympärille. 6.12.2017 Vaasan kaupungin museot järjestävät itsenäisyyspäivän vastaanoton kuntalaisille. Tilaisuuden periaatteet on lainattu tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton perinteistä maustettuina vaasalaiselementeillä. Tapahtuman teema on Vaasa – Suomen pääkaupunki.

Suomen Museoliitto suosittelee, että muuallakin museot järjestäisivät itsenäisyyspäivän vastaanoton.

Ympäristötaidetta Kempeleessä

Kempeleen kunta järjestää kansainvälisen taideveistostapahtuman. Siitä syntyvät ympäristötaideteokset sijoitetaan tulevalle Linnakallion matkailu- ja virkistysalueelle, joka toteutetaan käytöstä poistuvalle louhosalueelle.

Itsenäisyyden juhlavuonna myös Kempeleen kunta täyttää 150 vuotta.

Kuhmossa rakennetaan Majakka

Kuhmon Majakka on noin viisi metriä korkea yhteisöllinen taideteos, joka rakennusvaiheessa ja valmistuttuaan ilmentää yhteisöllisyyttä sekä kuhmolaista ja kalevalaista kulttuuri- ja rakennushistoriaa. Yhteisötaideteos valmistuu uusien koulurakennusten rinnalla itsenäisyyden juhlavuoden 2017 aikana.

Jääkäriliikettä Hyrynsalmella

Hyrynsalmen kunta järjestää jääkäriliikkeen 100-vuotisjuhlaseminaarin ja sitä täydentävät Studia Generalia luennot, joista koostetaan julkaisu ja dokumentit. Hanke tutkii ja dokumentoi itsenäisen Suomen synnyn edellytyksiä sekä jääkäriliikkeen ja Hyrynsalmen kansalaisaktivismin tavoitteita.

Liminka esittää uuden oopperan

Limingan kunta toteuttaa itsenäisyyden juhlavuonna liminkalaissyntyisen oopperalaulaja ja laulupedagogi Aabraham Ojanperän (1856–1916) kunniaksi hänen elämästään kertovan oopperan Abrahamin pidot. Kulttuuripitäjänä tunnettu Liminka haluaa korostaa oopperalla kulttuurin ja taiteen merkitystä maamme tarinan luomisessa itsenäisyyden historian aikana kuin myös tulevaisuudessa.

Ojanperä lauloi suomalaisissa oopperaesityksissä, kun Suomessa ei vielä ollut vakituista oopperaa. Hän oli myös ensimmäisiä Suomessa levyttäneitä laulajia ja vaikutti vahvasti suomalaisen laulutaiteen kehitykseen.

Limingan infotilaisuudessa työryhmät tekivät ideoista konkretiaa.

Seinäjoella pohjalaisuus tiivistyy

Seinäjoella monitieteisessä luento-, keskustelu- ja toimintasarjassa tutkaillaan eteläpohjalaisuutta osana Suomen itsenäisyyden historiaa. Luentojen lisäksi toimintamuotoina ovat muun muassa paneelikeskustelut, kyselytunnit ja osallistavat työpajat.

Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon päänäyttelynä on 101 esinettä Etelä-Pohjanmaalta. Juhlavuoden päättää nuorten kanssa toteutettava näyttely, jonka teemana on alueen tulevaisuus.

Kuortane kertoo tervakulttuurista

Tervateollisuus loi omalta osaltaan vahvan taloudellisen ja henkisen perustan itsenäisen Suomen synnylle. Tervasta itsenäisyyteen – Kuortaneen järven palo on monitaiteellinen musiikkia, tanssia, näyttämöllisiä elementtejä ja vahvoja visuaalisia ilmeitä sisältävä teos.

Suurkuoro laulaa Lappeenrannassa

Lappeenrannassa järjestetään lasten ja nuorten suurkuorotapahtuma, jonka toimintamalli on toistettavissa ylä- ja alakouluissa ja koottavissa suureksi vuosittaiseksi kuorotapahtumaksi myös itsenäisyyden juhlavuoden jälkeen.

MegaMetku-suurkonserttia säestävät Lappeenrannan kaupunginorkesteri ja puolustusvoimien Rakuunasoittokunta.

Tavoitteena on saada vähintään 2 000 lasta ja nuorta antamaan laulunsa lahjana itsenäiselle satavuotiaalle Suomelle.

Lappeenrannan kaupunginorkesteri, eli Saimaa Sinfonietta, vie juhlavuonna myös suomalaista musiikkia Saksaan.

Hyvinkää kehittää rytmitajua

Rytmitaju 2017 -tapahtuma Hyvinkäällä on poikkitaiteellinen näyttely- ja tapahtumasarja. Painopisteitä ovat kaupunkilaisten ja Rytmitaju-tapausten yllättävät kohtaamiset ja hetket, yhdessä tekeminen, suomalaisen identiteetin tutkiminen sekä monikulttuurisuus. Tapahtuman järjestäminen on suuren joukon yhteinen ja suurelta osin vapaaehtoistyöhön perustuva ponnistus.

Masku juhlii veteraaneja

Askaisten ritaripuiston 10-vuotisjuhla pidetään lauantaina kesäkuun 3. päivänä 2017. Hanke tukee Suomen itsenäisyyttä, sen perinteitä ja vaalimista. Juhla on kunnianosoitus veteraaneille.

Laivat saapuvat Turkuun ja Kotkaan

Kansainvälinen suuri purjelaivatapahtuma, The Tall Ships Races saapuu Suomeen, Kotkaan ja Turkuun heinäkuussa 2017. Kotka ja Turku muodostavat näistä kahdesta purjehduskisasta kokonaisuuden Suuret purjelaivat Suomessa 2017.

Hanke tuo esille Suomea merenkulun ja laivanrakennuksen suurmaana, toisaalta se pureutuu nykyhetken nuorten elämään tuomalla purjehdukseen osallistuville nuorille aitoa haastetta. Suuri yleisö pääsee osallistumaan yhteen juhlavuoden huipennuksista.

400-vuotishistoria Uudessakaupungissa

Uusikaupunki juhlii vuonna 2017 myös omaa nelisatavuotista historiaansa kaupunkina. Juhlavuonna Uudenkaupungin museo esittelee näyttelyssään Uudenkaupungin historiaa, joka peilaa koko Suomen historiaan myös itsenäisyyden ajalta.

Helsingin muistomerkit puhuvat

Nykyteknologiaa ja tarinankerrontaa hyödyntämällä Suomen itsenäisyyden vaiheet tulevat tutuksi pääkaupungissa kivisten muistomerkkien herätessä eloon. Presidenttimme kertovat -mobiilisovellus tutustuttaa Suomen presidenttien tarinaan kolmella kielellä video- ja audio-opastuksen avulla. Itsenäisen Suomen historia tulee tutuksi ja ymmärrys ja rakkaus Suomea kohtaan kasvaa. Sovellus jää pysyvästi Helsinkiin.

Helsingin kaupunginorkesteri kutsuu koko Suomen laulamaan yhdessä. Musiikkitalossa järjestettävä yhteislaulukonsertti lähetetään suorana koko maahan. Konsertti on retrospektiivinen katsaus Suomen 100 vuoden lauluperintöön.

Modernismista mallia tulevaisuuteen

HAM, Designmuseo, Suomen valokuvataiteen museo, Suomen arkkitehtuurimuseo ja Alvar Aalto -museo kertovat suomalaisesta modernismista, sen kansainvälisyydestä ja modernin ihmisen arjesta.

Modernismi käynnistyi Suomen itsenäisyyden alkuvuosina ja vei Suomen maailmankartalle. Suomen tulevaisuus tarvitsisi nyt samanlaista ponnistusta, jotta kansakunnan luovuuden voimat saataisiin kokonaisvaltaisesti käyttöön.

Helsingin museoiden yö 2017 -tapahtumassa museot muuttuvat juhlapaikoiksi. Uusi kaupunkitapahtuma uskoo avoimen kohtaamisen ja kulttuurin voimaan yhteiskunnan rakentajana.

Tuusulanjärvi ja yhteisön voima

Tuusulanjärven taiteilijakodeissa asuttiin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkupuolella luonnon rauhassa, taiteilijoitten luomistyö kukoisti ja lapsilla oli hyvää kasvaa. Tuusulanjärven rannoille asumaan asettuneet Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Jean Sibelius, Eero Järnefelt, Pekka Halonen ja J. H. Erkko pohtivat suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta ja osallistuivat vahvasti sen tekemiseen.

Juhlavuonna jatketaan samassa Rantatien hengessä. Tuusulanjärvi-ilmiö on Tuusulan ja Järvenpään yhteinen juhlavuoden hanke. Sen ympärille kokoontuvat kunnat, oppilaitokset, yritykset, yhdistykset, vapaat taiteilijaryhmät, yhdistykset ja kuntalaiset.

Espoo jakaa kulttuuria lapsille

Espoo juhlistaa 100-vuotiaan Suomen matkaa muun muassa levittämällä kirjallisuuden ilosanomaa. Kirja matkaa halki Suomen -hankkeessa koululaiset kohtaavat lastenkirjallisuuden ammattilaiset. Tarinat rakentavat ja vahvistavat lasten identiteettiä ja samalla luodaan yhteistä, monikulttuurisen Suomen tulevaisuutta.

Nykyteknologian avulla tapahtuma tarjotaan tasa-arvoisesti ja valtakunnallisesti kolmasluokkalaisille.

Lasten kulttuurikeskus Pikku-Auroran laajennus niin sanotun meijerin tiloihin on Suomen itsenäisyyden juhlavuoden lahja ja kunnianosoitus espoolaisille lapsille.

Pori kokoaa digitaalista historiaa

Porin taidemuseossa syvennytään Suomen itsenäisyyden ajan nykytaiteeseen sekä taide- ja kulttuurihistoriaan paikallisella ja kansallisella tasolla autenttisten arkistodokumenttien avulla. Hankkeen työpajoihin osallistuvat ja työpajojen tuloksena syntyvät verkkoaineistot kasvattavat ymmärrystä yhteisen menneisyytemme vaiheista ja mahdollistavat yhteisöllisesti toteutetun historiankirjoituksen, jolloin osallisuuden kokemus voi lisääntyä.

Lahdessa hiihdon riemua ja tunteita

Lahden Hiihtomuseoon rakennettava Salpausselkä elää -mediateos imaisee kävijän hiihdon ja talven maailmaan näyttävällä taideteoksenomaisella kuva- ja äänimaailmalla. Seinämän kokoinen multimediateos antaa kävijälle kielestä ja kulttuurista riippumattoman kokemuksen Suomesta, Suomen talvesta ja hiihdosta Suomen menestysurheilulajina.

Lahden taidemuseon Yhteisiä hetkiä -näyttely puolestaan tarkastelee vuoden 2017 Lahtea, sen ihmisiä ja heidän kohtaamisiaan. Taiteilijat saavat yhteisöllisesti toteuttaa ideansa siitä millainen on Lahti vuonna 2017.

Historiallisen museon Ken katua käy -näyttelyssä katsellaan Suomen itsenäisyyden ajan elämää lahtelaisin silmin. Lahti on toiminut eräänlaisena sulatusuunina eri väestöryhmille, niin karjalaisille evakoille kuin muualta Suomesta Lahteen työn perässä muuttaneille. Näyttelyn päähenkilöt kommentoivat asioita yhteiskunnallisista näkökulmista.

Lahden kaupunginteatterissa saa ensi-iltansa merkittävä näyttämötoteutus Väinö Linnan romaanista Täällä Pohjantähden alla. Eduskunta saapuu seuraamaan esitystä syksyllä 2017.

Enontekiöllä monet synttärit

Enontekiön kunnassa on varsinainen juhlasuma. 100-vuotiaan Suomen juhlistamisen lisäksi kunta täyttää 140 vuotta ja Enontekiön seurakunta viettää 270-vuotisjuhlaa.

Kunnassa aiotaan juhlistaa myös saamelaisten pohjoismaisen yhteistyön alkamisen 100-vuotisjuhlaa.

Turku tykittää suurtapahtumia

Suurtapahtumia ja näyttelyitä Turussa ovat muun muassa The Tall Ships Races, Europeade, Paavo Nurmi Games ja tapahtumaviikko, European Heritage Congress 2017, Die Kalewalainen in Pohjola -ooppera, pesäpallon World Cup ja nuorten suurleiri, Vuosisadan kulttuurigaala, Wäinö Aaltonen ja kansallisen yhteyden rakentaminen, 101 esinettä – Turku Suomen historian tapahtumapaikkana, Touko Laaksonen – The Man Behind Tom of Finland, Turun hovioikeuden juhlanäyttely ja Mikael Agricola –näyttely. Turun kaupungin sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen hankkeen päätapahtumana on vuoden 2017 kirkkopäivät.

Kouvolassa kultakauden mestareita

Kouvolan kaupunki järjestää Kuusankoskitalon näyttelytiloissa pääasiassa kuvataiteemme kultakauden mestareiden teoksista koottavan taidenäyttelyn Kymijoki Suomen taiteessa. Vastaavanlaista näyttelyä ei maassamme ole aiemmin järjestetty.

Forssassa pienoiselokuvia

Tositapahtumiin ja museoesineiden tarinoihin pohjautuva Kymmenen tarinaa teollisuudesta kertoo pienoiselokuvien ja näyttelyn keinoin suomalaisuuden tarinaa itsenäisen teollisen Suomen alkuvuosista nykypäivään.

Tapahtumapaikkoina ovat Forssa, Valkeakoski ja Varkaus.

POIMINTOJA SUOMI 100 -JUHLASIVUSTOILTA

Lapualla miesten tanssipidot

Miesten tanssipidot kerää 1 917 miestä Lapualle tanssimaan näyttäviä tansseja yhdessä. Tapahtuma on kunnian- osoitus suomalaiselle heittäytymiselle, yhdessäololle ja ystävyydelle sukupolveen katsomatta.

Idea sai alkunsa, kun Lapuan ”virkamiesjoukkue” osallistui viime vuonna ystävyyskaupunkinsa Viron Rakveren näyttävään kansantanssitapahtumaan. Loppuhuipennuksessa 3 000 miestä tanssi yhteisiä koreografioita naisten ihaillessa katsomosta.

- Meillä ei ollut aikaisempaa tanssikokemusta, mutta olimme mukana kolmessa koreografiassa. Harjoittelimme niitä YouTubesta katsomiemme ohjeiden mukaan. Tapahtumasta jäi hieno tunnelma, mukana oli tanssijoita lapsista vanhuksiin, kertoo Lapuan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kai Pöntinen, kok.

Miesten tanssipitoihin haetaan parhaillaan koreogafioiden tekijää ja ohjaajaa. Ajatuksena on koota miehiä tanssimaan niin omasta maakunnasta kuin kauempaakin. Tanssilla kohotaan arjen yläpuolelle vailla pönötystä.

- Suomalainen mies on monin tavoin rohkea, hän puolustaa maataan ja uskaltaa myös tanssia, Pöntinen toteaa.

Edessä vasemmalta kulttuuritoimenjohtaja Esa Honkimäki, valtuuston jäsen Ari Tuurinmäki ja valtuuston puheenjohtaja Kai Pöntinen. Takana rakennuspäällikkö Rami Luoma-Nirva, metallimies Pertti Kivirinta, maankäyttöinsinööri Markku Turja, hallintojohtaja Toni Leppänen ja eläkeläinen (ex valtuutettu) Veli Sipilä.

Syödään yhdessä koko maassa

Sata päivää ennen 100-vuotispäivää rakennetaan syömisen ympärille näyttäviä kansanjuhlia, joiden järjestämisessä aktiivisilla yhdistyksillä on maakunnissa ja kunnissa vahva rooli. Viikonloppuun osuu myös Luonnon päivä 26.8. sekä Illallinen taivaan alla.

Lisäksi eri puolilla maata on tuona viikonloppuna monia juhlia venetsialaisista elonkorjuujuhliin. Maanantaina 28.8. vietetään valtakunnallista kouluruokapäivää.

Syödään yhdessä -hankkeen tavoitteena on saada yhdessäsyövä kansa syömään yhdessä, kutsumaan toisiaan kylään, kahvittelemaan, eväsretkelle, yhteisen pöydän ääreen kotona, ravintoloissa ja työpaikoilla, kertoo hankkeen projektipäällikkö Sini Garam ELO-Säätiöstä.

Syödään yhdessä -tapahtumien suunnittelijatiimi kokoontui Finlandiatalolla helmikuun alussa 2016.

Luumäki esittelee Itsenäisyydentietä

Luumäellä tehdään noin 10 kilometrin mittaisesta Itsenäisyydentiestä alueen elinkeinotoimintaa tukeva nähtävyys.

Tien varrella on Suomen itsenäisyyteen liittyviä merkittäviä kohteita noin kaksikymmentä. Niistä P. E. Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi sekä Salpalinja ovat tunnetuimmat. Itsenäisyydentien avajaiset ovat joulukuussa 2017.

Hämeenlinnan taide ja iäkkäiden juhla

Maisemat Hämeestä ovat klassikkoja Suomen taiteessa. Näyttely Hämeenlinnan taidemuseossa esittelee suomalaisen maisemamaalauksen klassikon Werner Holmbergin (1830–1860) tuotannon keskeisiä ja tunnetuimpia maalauksia, akvarelleja ja piirustuksia.

Kartanon koululla järjestettävään itsenäisyysjuhlaan kutsutaan vieraiksi kunnan ikäihmisiä. Juhlaohjelman päätteeksi tarjoillaan juhlalounas, jonka jälkeen vieraat pääsevät seuraamaan oppilaiden esittämiä juhlatansseja.

Vaasa Suomen pääkaupunkina

Vaasan museoiden suunnittelu merkkivuodesta on käynnistetty jo loppuvuodesta 2013 ja juhlavuoden näyttelyt rakennetaan itsenäisyyden ympärille. 6.12.2017 Vaasan kaupungin museot järjestävät itsenäisyyspäivän vastaanoton kuntalaisille. Tilaisuuden periaatteet on lainattu tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton perinteistä maustettuina vaasalaiselementeillä. Tapahtuman teema on Vaasa – Suomen pääkaupunki.

Suomen Museoliitto suosittelee, että muuallakin museot järjestäisivät itsenäisyyspäivän vastaanoton.

Ympäristötaidetta Kempeleessä

Kempeleen kunta järjestää kansainvälisen taideveistostapahtuman. Siitä syntyvät ympäristötaideteokset sijoitetaan tulevalle Linnakallion matkailu- ja virkistysalueelle, joka toteutetaan käytöstä poistuvalle louhosalueelle.

Itsenäisyyden juhlavuonna myös Kempeleen kunta täyttää 150 vuotta.

Kuhmossa rakennetaan Majakka

Kuhmon Majakka on noin viisi metriä korkea yhteisöllinen taideteos, joka rakennusvaiheessa ja valmistuttuaan ilmentää yhteisöllisyyttä sekä kuhmolaista ja kalevalaista kulttuuri- ja rakennushistoriaa. Yhteisötaideteos valmistuu uusien koulurakennusten rinnalla itsenäisyyden juhlavuoden 2017 aikana.

Jääkäriliikettä Hyrynsalmella

Hyrynsalmen kunta järjestää jääkäriliikkeen 100-vuotisjuhlaseminaarin ja sitä täydentävät Studia Generalia luennot, joista koostetaan julkaisu ja dokumentit. Hanke tutkii ja dokumentoi itsenäisen Suomen synnyn edellytyksiä sekä jääkäriliikkeen ja Hyrynsalmen kansalaisaktivismin tavoitteita.

Liminka esittää uuden oopperan

Limingan kunta toteuttaa itsenäisyyden juhlavuonna liminkalaissyntyisen oopperalaulaja ja laulupedagogi Aabraham Ojanperän (1856–1916) kunniaksi hänen elämästään kertovan oopperan Abrahamin pidot. Kulttuuripitäjänä tunnettu Liminka haluaa korostaa oopperalla kulttuurin ja taiteen merkitystä maamme tarinan luomisessa itsenäisyyden historian aikana kuin myös tulevaisuudessa.

Ojanperä lauloi suomalaisissa oopperaesityksissä, kun Suomessa ei vielä ollut vakituista oopperaa. Hän oli myös ensimmäisiä Suomessa levyttäneitä laulajia ja vaikutti vahvasti suomalaisen laulutaiteen kehitykseen.

Limingan infotilaisuudessa työryhmät tekivät ideoista konkretiaa.

Seinäjoella pohjalaisuus tiivistyy

Seinäjoella monitieteisessä luento-, keskustelu- ja toimintasarjassa tutkaillaan eteläpohjalaisuutta osana Suomen itsenäisyyden historiaa. Luentojen lisäksi toimintamuotoina ovat muun muassa paneelikeskustelut, kyselytunnit ja osallistavat työpajat.

Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon päänäyttelynä on 101 esinettä Etelä-Pohjanmaalta. Juhlavuoden päättää nuorten kanssa toteutettava näyttely, jonka teemana on alueen tulevaisuus.

Kuortane kertoo tervakulttuurista

Tervateollisuus loi omalta osaltaan vahvan taloudellisen ja henkisen perustan itsenäisen Suomen synnylle. Tervasta itsenäisyyteen – Kuortaneen järven palo on monitaiteellinen musiikkia, tanssia, näyttämöllisiä elementtejä ja vahvoja visuaalisia ilmeitä sisältävä teos.

Suurkuoro laulaa Lappeenrannassa

Lappeenrannassa järjestetään lasten ja nuorten suurkuorotapahtuma, jonka toimintamalli on toistettavissa ylä- ja alakouluissa ja koottavissa suureksi vuosittaiseksi kuorotapahtumaksi myös itsenäisyyden juhlavuoden jälkeen.

MegaMetku-suurkonserttia säestävät Lappeenrannan kaupunginorkesteri ja puolustusvoimien Rakuunasoittokunta.

Tavoitteena on saada vähintään 2 000 lasta ja nuorta antamaan laulunsa lahjana itsenäiselle satavuotiaalle Suomelle.

Lappeenrannan kaupunginorkesteri, eli Saimaa Sinfonietta, vie juhlavuonna myös suomalaista musiikkia Saksaan.

Hyvinkää kehittää rytmitajua

Rytmitaju 2017 -tapahtuma Hyvinkäällä on poikkitaiteellinen näyttely- ja tapahtumasarja. Painopisteitä ovat kaupunkilaisten ja Rytmitaju-tapausten yllättävät kohtaamiset ja hetket, yhdessä tekeminen, suomalaisen identiteetin tutkiminen sekä monikulttuurisuus. Tapahtuman järjestäminen on suuren joukon yhteinen ja suurelta osin vapaaehtoistyöhön perustuva ponnistus.

Masku juhlii veteraaneja

Askaisten ritaripuiston 10-vuotisjuhla pidetään lauantaina kesäkuun 3. päivänä 2017. Hanke tukee Suomen itsenäisyyttä, sen perinteitä ja vaalimista. Juhla on kunnianosoitus veteraaneille.

Laivat saapuvat Turkuun ja Kotkaan

Kansainvälinen suuri purjelaivatapahtuma, The Tall Ships Races saapuu Suomeen, Kotkaan ja Turkuun heinäkuussa 2017. Kotka ja Turku muodostavat näistä kahdesta purjehduskisasta kokonaisuuden Suuret purjelaivat Suomessa 2017.

Hanke tuo esille Suomea merenkulun ja laivanrakennuksen suurmaana, toisaalta se pureutuu nykyhetken nuorten elämään tuomalla purjehdukseen osallistuville nuorille aitoa haastetta. Suuri yleisö pääsee osallistumaan yhteen juhlavuoden huipennuksista.

400-vuotishistoria Uudessakaupungissa

Uusikaupunki juhlii vuonna 2017 myös omaa nelisatavuotista historiaansa kaupunkina. Juhlavuonna Uudenkaupungin museo esittelee näyttelyssään Uudenkaupungin historiaa, joka peilaa koko Suomen historiaan myös itsenäisyyden ajalta.

Helsingin muistomerkit puhuvat

Nykyteknologiaa ja tarinankerrontaa hyödyntämällä Suomen itsenäisyyden vaiheet tulevat tutuksi pääkaupungissa kivisten muistomerkkien herätessä eloon. Presidenttimme kertovat -mobiilisovellus tutustuttaa Suomen presidenttien tarinaan kolmella kielellä video- ja audio-opastuksen avulla. Itsenäisen Suomen historia tulee tutuksi ja ymmärrys ja rakkaus Suomea kohtaan kasvaa. Sovellus jää pysyvästi Helsinkiin.

Helsingin kaupunginorkesteri kutsuu koko Suomen laulamaan yhdessä. Musiikkitalossa järjestettävä yhteislaulukonsertti lähetetään suorana koko maahan. Konsertti on retrospektiivinen katsaus Suomen 100 vuoden lauluperintöön.

Modernismista mallia tulevaisuuteen

HAM, Designmuseo, Suomen valokuvataiteen museo, Suomen arkkitehtuurimuseo ja Alvar Aalto -museo kertovat suomalaisesta modernismista, sen kansainvälisyydestä ja modernin ihmisen arjesta.

Modernismi käynnistyi Suomen itsenäisyyden alkuvuosina ja vei Suomen maailmankartalle. Suomen tulevaisuus tarvitsisi nyt samanlaista ponnistusta, jotta kansakunnan luovuuden voimat saataisiin kokonaisvaltaisesti käyttöön.

Helsingin museoiden yö 2017 -tapahtumassa museot muuttuvat juhlapaikoiksi. Uusi kaupunkitapahtuma uskoo avoimen kohtaamisen ja kulttuurin voimaan yhteiskunnan rakentajana.

Tuusulanjärvi ja yhteisön voima

Tuusulanjärven taiteilijakodeissa asuttiin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkupuolella luonnon rauhassa, taiteilijoitten luomistyö kukoisti ja lapsilla oli hyvää kasvaa. Tuusulanjärven rannoille asumaan asettuneet Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Jean Sibelius, Eero Järnefelt, Pekka Halonen ja J. H. Erkko pohtivat suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta ja osallistuivat vahvasti sen tekemiseen.

Juhlavuonna jatketaan samassa Rantatien hengessä. Tuusulanjärvi-ilmiö on Tuusulan ja Järvenpään yhteinen juhlavuoden hanke. Sen ympärille kokoontuvat kunnat, oppilaitokset, yritykset, yhdistykset, vapaat taiteilijaryhmät, yhdistykset ja kuntalaiset.

Espoo jakaa kulttuuria lapsille

Espoo juhlistaa 100-vuotiaan Suomen matkaa muun muassa levittämällä kirjallisuuden ilosanomaa. Kirja matkaa halki Suomen -hankkeessa koululaiset kohtaavat lastenkirjallisuuden ammattilaiset. Tarinat rakentavat ja vahvistavat lasten identiteettiä ja samalla luodaan yhteistä, monikulttuurisen Suomen tulevaisuutta.

Nykyteknologian avulla tapahtuma tarjotaan tasa-arvoisesti ja valtakunnallisesti kolmasluokkalaisille.

Lasten kulttuurikeskus Pikku-Auroran laajennus niin sanotun meijerin tiloihin on Suomen itsenäisyyden juhlavuoden lahja ja kunnianosoitus espoolaisille lapsille.

Pori kokoaa digitaalista historiaa

Porin taidemuseossa syvennytään Suomen itsenäisyyden ajan nykytaiteeseen sekä taide- ja kulttuurihistoriaan paikallisella ja kansallisella tasolla autenttisten arkistodokumenttien avulla. Hankkeen työpajoihin osallistuvat ja työpajojen tuloksena syntyvät verkkoaineistot kasvattavat ymmärrystä yhteisen menneisyytemme vaiheista ja mahdollistavat yhteisöllisesti toteutetun historiankirjoituksen, jolloin osallisuuden kokemus voi lisääntyä.

Lahdessa hiihdon riemua ja tunteita

Lahden Hiihtomuseoon rakennettava Salpausselkä elää -mediateos imaisee kävijän hiihdon ja talven maailmaan näyttävällä taideteoksenomaisella kuva- ja äänimaailmalla. Seinämän kokoinen multimediateos antaa kävijälle kielestä ja kulttuurista riippumattoman kokemuksen Suomesta, Suomen talvesta ja hiihdosta Suomen menestysurheilulajina.

Lahden taidemuseon Yhteisiä hetkiä -näyttely puolestaan tarkastelee vuoden 2017 Lahtea, sen ihmisiä ja heidän kohtaamisiaan. Taiteilijat saavat yhteisöllisesti toteuttaa ideansa siitä millainen on Lahti vuonna 2017.

Historiallisen museon Ken katua käy -näyttelyssä katsellaan Suomen itsenäisyyden ajan elämää lahtelaisin silmin. Lahti on toiminut eräänlaisena sulatusuunina eri väestöryhmille, niin karjalaisille evakoille kuin muualta Suomesta Lahteen työn perässä muuttaneille. Näyttelyn päähenkilöt kommentoivat asioita yhteiskunnallisista näkökulmista.

Lahden kaupunginteatterissa saa ensi-iltansa merkittävä näyttämötoteutus Väinö Linnan romaanista Täällä Pohjantähden alla. Eduskunta saapuu seuraamaan esitystä syksyllä 2017.

Enontekiöllä monet synttärit

Enontekiön kunnassa on varsinainen juhlasuma. 100-vuotiaan Suomen juhlistamisen lisäksi kunta täyttää 140 vuotta ja Enontekiön seurakunta viettää 270-vuotisjuhlaa.

Kunnassa aiotaan juhlistaa myös saamelaisten pohjoismaisen yhteistyön alkamisen 100-vuotisjuhlaa.

Turku tykittää suurtapahtumia

Suurtapahtumia ja näyttelyitä Turussa ovat muun muassa The Tall Ships Races, Europeade, Paavo Nurmi Games ja tapahtumaviikko, European Heritage Congress 2017, Die Kalewalainen in Pohjola -ooppera, pesäpallon World Cup ja nuorten suurleiri, Vuosisadan kulttuurigaala, Wäinö Aaltonen ja kansallisen yhteyden rakentaminen, 101 esinettä – Turku Suomen historian tapahtumapaikkana, Touko Laaksonen – The Man Behind Tom of Finland, Turun hovioikeuden juhlanäyttely ja Mikael Agricola –näyttely. Turun kaupungin sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen hankkeen päätapahtumana on vuoden 2017 kirkkopäivät.

Kouvolassa kultakauden mestareita

Kouvolan kaupunki järjestää Kuusankoskitalon näyttelytiloissa pääasiassa kuvataiteemme kultakauden mestareiden teoksista koottavan taidenäyttelyn Kymijoki Suomen taiteessa. Vastaavanlaista näyttelyä ei maassamme ole aiemmin järjestetty.

Forssassa pienoiselokuvia

Tositapahtumiin ja museoesineiden tarinoihin pohjautuva Kymmenen tarinaa teollisuudesta kertoo pienoiselokuvien ja näyttelyn keinoin suomalaisuuden tarinaa itsenäisen teollisen Suomen alkuvuosista nykypäivään.

Tapahtumapaikkoina ovat Forssa, Valkeakoski ja Varkaus.