sote

Kuntien sote-kus­tan­nukset nousivat viime vuonna 3,5 pro­senttia

KUNTALEHTI

Suurimpien kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteenlasketut kustannukset nousivat vuosina 2014–2015 keskimäärin 3,5 prosenttia, käy ilmi Kuntaliiton koostamasta raportista, joka perustuu suoraan kunnista kerättyihin vuoden 2015 ensitietoihin.

Mukana tarkastelussa on Suomen 58 suurimman kunnan sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveysyhtymän (Eksote) ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon nettotoimintamenot.

- Tulosta voidaan pitää maltillisena, kun huomioidaan kasvun olleen 2000-luvulla keskimäärin 5 prosenttia vuodessa. Lisäksi ikäsidonnaisilla sote-menoilla on paineita kasvaa ikääntymisen seurauksena, sanoo erityisasiantuntija Anu Nemlander Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksiköstä.

- Lisäksi menojen kasvuun vaikutti työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu, joka selittää menojen kasvusta noin prosenttiyksikön.

Prosentuaalisesti eniten menot kasvoivat Rovaniemellä, Raisiossa ja Porissa verrattuna vuoden 2014 vastaaviin toteumalukuihin. Ainoastaan Raumalla kustannuskehitys oli miinusmerkkinen edellisvuoteen verrattuna eli kustannuksia pystyttiin alentamaan. Mikkelin, Hollolan ja Mäntsälän menojen kasvu oli myös vähäistä eli alle prosentin luokkaa.

Asukasta kohden laskettuina sosiaali- ja terveystoimen kustannukset Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Kemissä olivat korkeimmat. Alhaisimmat asukaskohtaiset kustannukset olivat Kirkkonummella, Ylöjärvellä ja Mäntsälässä.

- Kun asukaskohtaiset kustannukset tarvevakioidaan paremmin vertailukelpoisiksi, järjestys ja euromääräiset erot kuitenkin muuttuvat, Nemlander muistuttaa.

Tarvevakiointi ottaa huomioon kuntalaisten erilaiset palvelutarpeet.

Sosiaalitoimen menojen kasvu vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna oli suurinta Jämsässä, Joensuussa ja Lempäälässä. Mäntsälässä, Imatralla ja Hyvinkäällä sosiaalitoimen menoja pystyttiin laskemaan, Mäntsälässä jopa lähes seitsemän prosenttia. Tarvevakioituja sote-kustannuksia vertailtaessa nettomenot olivat pienimmät juuri Mäntsälässä.

Toimeentulotukimenot heittelevät

Toimeentulotukimenot vaihtelevat vuosittain kunnittain johtuen muun muassa kuntiin kohdistuneista voimakkaistakin työllisyyteen vaikuttaneista tekijöistä ja muista rakenteellisista muutoksista.

Vuonna 2015 toimeentulotukimenot laskivat yli kolmessakymmenessä kunnassa.

Menojen nousu oli maltillista niissä kunnissa, missä nousua esiintyi. Ainoastaan Valkeakoskella, Raaseporissa ja Lempäälässä toimeentulotukimenojen kasvu oli yli kymmenen prosentin luokkaa edelliseen vuoteen verrattuna, Lohjalla lähes 40 prosenttia.

Perusterveydenhuollon menokuri piti

Terveystoimen kustannuksiin tässä vertailussa kuuluvat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Terveystoimen kustannusten nousu oli maltillista lähes kaikissa kunnissa vuoden 2015 aikana. Kymmenisen kuntaa pystyi laskemaan kustannuksiaan edellisen vuoden tasolta. Yli viiden prosentin kustannusten kasvua oli vain Imatralla, Heinolassa, Vantaalla ja Järvenpäässä.

Perusterveydenhuollon puolella noin puolet kunnista oli pystynyt vuoden 2015 aikana laskemaan omia kustannuksiaan edellisvuoteen verrattuna. Kuitenkin Nokialla, Raahessa, Imatralla ja Haminassa kustannusten nousu oli yli kymmenen prosentin luokkaa, Nokialla ja Raahessa jopa lähempänä kahtakymmentä prosenttia.

Erikoissairaanhoidon menoissa kasvu oli suurempaa. Kustannusten nousu kunnissa vaihteli 0,1 – 17,9 prosentin välillä.

Kulut vähenivät eniten Nokialla, Raahessa, Ylöjärvellä ja Tampereella, kun taas nousu oli voimakkainta Heinolassa, Helsingissä ja Lahdessa.

Noin kymmenen kuntaa pystyi vähentämään vuoden 2015 erikoissairaanhoidon kustannuksiaan edellisvuoteen verrattuna.

Ovatko vuoden 2016 talousarviot alimitoitettuja?

Verrattaessa vuosien 2016 talousarvioita vuoden 2015 toteutuneisiin kustannuksiin kunnissa, huomio kiinnittyy ns. alibudjetoinnin mahdollisuuteen. Puolet kunnista on laatinut sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2016 budjettinsa alemmalle tasolle kuin vuoden 2015 toteuma kunnassa on ollut.

- Talousarviotkin kuvastavat sitä, että kunnissa on tavoitteena kustannusten kasvun hillintä, Anu Nemlander sanoo.

- Kuitenkin ainoastaan yksi kunta pystyi vuoden 2015 menojen osalta vähentämään sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannuksiaan edellisvuoden toteumaan verrattuna, ja tämäkin kunta vain 0,4 prosenttia.

Sosiaalitoimen kustannuksia on kunnissa vaikea ennakoida kovin tarkalla tasolla, ellei ole kyse selkeistä muutoksista esimerkiksi organisaatiossa, jolloin kustannustason muutokset voidaan ainakin jollain tasolla arvioida. Puolet kunnista budjetoi sosiaalitoimen kuluihin vähemmän vuodelle 2016 kuin mikä oli kunnan toteuma vuodelle 2015. Toimeentulotukimenojen osalta kuitenkin viitisenkymmentä kuntaa nosti määrärahoja.

- Niillä muutamilla kunnilla, jotka vähensivät toimeentulotukimäärärahoja, on jo aikaisemmilta vuosilta korkeat toimeentulotukimenot asukasta kohden, joten kyse on lähinnä kustannustason hienosäädöstä näiden kuntien osalta, Nemlander toteaa.

Perusterveydenhuollon osalta puolet kunnista nosti määrärahoja vuoden 2016 talousarviossaan. Erikoissairaanhoidon osalta määrärahaa nosti vain 24 kuntaa 60:stä, loput 36 kuntaa laski määrärahaa. Kuitenkin ainoastaan kymmenen kuntaa vuonna 2015 pystyi alentamaan toteutuneita erikoissairaanhoidon kustannuksiaan edellisvuoden toteumaan verrattuna.

- Kunnan mahdollisuudet itse vaikuttaa erikoissairaanhoidon menoihinsa ovat rajalliset, koska palvelujen tuottajina ovat kuntien omistamat suhteellisen itsenäiset kuntayhtymät ja lisäksi erikoissairaanhoidon tarvetta kunnan osalta on vaikeaa suunnitella tai ennustaa etukäteen, Anu Nemlander muistuttaa. ♦

Kuntaliitto selvittää kolme kertaa vuodessa tiedot Suomen 58 suurimman kunnan sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveysyhtymän (Eksote) ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon nettotoimintamenoista. Vuoden 2015 ensitiedot on julkaistu Kunnat.net-sivustolla maaliskuun 2016 lopulla.

Mäntsälä on kääntänyt pian jokaisen kiven

Viime vuoden ensitietojen mukaan tarvevakioidut sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot asukasta kohden olivat Mäntsälässä pienimmät vertailluista 60 kunnista. Sosiaalitoimen menot laskivat Mäntsälässä 7 prosenttia vuodesta 2014.

Hyvä suuntaus on tulosta vuosien systemaattisesta työstä, kertoo perusturvajohtaja Eija Rintala.

- Kun Mäntsälä ja Pornainen perustivat vuonna 2009 yhteistoiminta-alueen, asetettiin kovat tavoitteet ja pian on käännetty joka kivi, jotta on löydetty oikea tapa tehdä työtä, Rintala kertoo.

Rintalan mukaan työntekijöiden kustannustietoisuus on kasvanut ja esimiehet tekevät aktiivisesti muutostyötä.

Henkilöstö on innostunut työn kehittämisestä ja päättäjät ovat tukeneet muutostyötä antamalla niin sanottua ammatillista vapautta, hän kertoo.

Mäntsälän ja Pornaisten yhteistoiminnassa on muutettu niin rakenteita kuin työtapoja. Työn vaikuttavuutta seurataan systemaattisesti.

- Esimerkiksi lasten sijaishuollon isot kustannukset on saatu tosi alhaisiksi omalla osaavalla, oikea-aikaisella vaikuttavalla työllä, joka kohdistuu lasten lisäksi oleellisesti perheeseen.

- Olemme siirtäneet lastensuojelusta resursseja perhesosiaalityön ennalta ehkäisevään toimintaan, Rintala kertoo

Asiakaspalvelujen ostoja on käytetty vain harkiten ja erittäin suunnitelmallisesti

- Enemmänkin olemme vahvistaneet omaa toimintaa, omaa sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta tavoitteena asiakasvaikuttavuuden lisääminen.

Oleellista on, että olemme onnistuneet rekrytoimaan osaavia työntekijöitä ja vaihtuvuus on pientä. Työntekijät ovat ottaneet vastuun asiakkaasta tai asiakasperheestä kokonaisuutena – taustalla vastuutyöntekijällään on tarvittava verkosto.

- Ei niin, että asiakasta pyöritellään sinne, tänne ja tuonne, vaan yksi vastuunkantaja kokoaa tarvittavan avun ja vastaa kokonaisuudesta, Rintala tiivistää.

- Se mitä sotella oikeasti haetaan, sitä olemme tehneet lisääntyvässä määrin vuodesta 2009.

Mäntsälä on kääntänyt pian jokaisen kiven

Viime vuoden ensitietojen mukaan tarvevakioidut sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot asukasta kohden olivat Mäntsälässä pienimmät vertailluista 60 kunnista. Sosiaalitoimen menot laskivat Mäntsälässä 7 prosenttia vuodesta 2014.

Hyvä suuntaus on tulosta vuosien systemaattisesta työstä, kertoo perusturvajohtaja Eija Rintala.

- Kun Mäntsälä ja Pornainen perustivat vuonna 2009 yhteistoiminta-alueen, asetettiin kovat tavoitteet ja pian on käännetty joka kivi, jotta on löydetty oikea tapa tehdä työtä, Rintala kertoo.

Rintalan mukaan työntekijöiden kustannustietoisuus on kasvanut ja esimiehet tekevät aktiivisesti muutostyötä.

Henkilöstö on innostunut työn kehittämisestä ja päättäjät ovat tukeneet muutostyötä antamalla niin sanottua ammatillista vapautta, hän kertoo.

Mäntsälän ja Pornaisten yhteistoiminnassa on muutettu niin rakenteita kuin työtapoja. Työn vaikuttavuutta seurataan systemaattisesti.

- Esimerkiksi lasten sijaishuollon isot kustannukset on saatu tosi alhaisiksi omalla osaavalla, oikea-aikaisella vaikuttavalla työllä, joka kohdistuu lasten lisäksi oleellisesti perheeseen.

- Olemme siirtäneet lastensuojelusta resursseja perhesosiaalityön ennalta ehkäisevään toimintaan, Rintala kertoo

Asiakaspalvelujen ostoja on käytetty vain harkiten ja erittäin suunnitelmallisesti

- Enemmänkin olemme vahvistaneet omaa toimintaa, omaa sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta tavoitteena asiakasvaikuttavuuden lisääminen.

Oleellista on, että olemme onnistuneet rekrytoimaan osaavia työntekijöitä ja vaihtuvuus on pientä. Työntekijät ovat ottaneet vastuun asiakkaasta tai asiakasperheestä kokonaisuutena – taustalla vastuutyöntekijällään on tarvittava verkosto.

- Ei niin, että asiakasta pyöritellään sinne, tänne ja tuonne, vaan yksi vastuunkantaja kokoaa tarvittavan avun ja vastaa kokonaisuudesta, Rintala tiivistää.

- Se mitä sotella oikeasti haetaan, sitä olemme tehneet lisääntyvässä määrin vuodesta 2009.