LAKIKLINIKKA

Sidonnaisuudet

Kuntalain mukaan tiettyjen kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on ilmoitettava sidonnaisuuksistaan. Säännöstä sovelletaan 1.6.2017 alkaen. Tarkoituksena on päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistäminen.

Sidonnaisuusilmoitus tehdään johtotehtävistä sekä luottamustoimista elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudesta sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa.

Velvollisuus koskee kunnanhallituksen ja MRL:ssä tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäseniä ja varajäseniä, valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia, kunnanjohtajaa, pormestaria ja apulaispormestaria sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijää.

Tarkastuslautakunta valvoo velvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Kuntaliitolla on tarkentava ohjeistus asiasta.

Poliittisen edustautumisen tärkeä tarkoitus on erilaisten intressien kanavoituminen kunnan päätöksentekoon. Sidokset yritys- ja yhdistystoimintaan ovat hyödyllisiä kosketuspintoja kunnallishallinnon ulkopuolelle. Verkostot ovat osa normaalia toimintaa.

Sidoksiin voi kuitenkin liittyä epäterveitä piirteitä, jos päätöksenteon vaikuttimena on esimerkiksi sidonnaisuuteen liittyvä kiitollisuudenvelka tai taloudellinen riippuvuussuhde. Vuorovaikutus voi muuttua rakenteelliseksi korruptioksi, jos päätöksenteon rakenteet sisältävät puutteita, jotka mahdollistavat korruptiivista käyttäytymistä.

Yleisessä tietoverkossa olevan sidonnaisuusrekisterin avulla kuntalaiset voivat tarkkailla hyvän hallinnon noudattamista ja päätöksenteon pohjautumista yhteiseen etuun sekä esteellisyystilanteita. Sääntely vahvistaa poliittisen järjestelmän luotettavuutta kunnissa. ♦

Mervi Kuittinen

Johtava lakimies

Kuntaliitto

Kuntien markkinaperusteisessa

hinnoittelussa puutteita

Kilpailu- ja kuluttajavirasto kartoitti vuonna 2015, miten kunnat ovat noudattaneet kuntalakiin perustuvaa yhtiöittämisvelvollisuutta ja hinnoittelun markkinaperusteisuutta silloin kun toimintaa ei tarvitse kuntalain poikkeussäännösten vuoksi yhtiöittää.

Viraston mukaan kunnille on jäänyt epäselväksi, mitä markkinaperusteisella hinnoittelulla tarkoitetaan ja milloin palvelut on hinnoiteltava markkinaperusteisesti. Erityisesti puutteita oli kunnan tytäryhteisölle tarjoamien tukipalveluiden hinnoittelussa. Kunnat ovat vastauksissaan todenneet seuraavansa yksityisten toimijoiden hinnoittelua ja hinnan perustuvan omakustannushinnoitteluun. Tuottovaatimusta ei ollut pääsääntöisesti huomioitu hinnoittelussa.

Markkinaperusteinen hinnoittelu ei tarkoita hinnoittelua markkinoilla vallitsevan hintatason mukaisesti, vaan kyse on hintojen vertailun sijaan pikemminkin kustannuspohjaisesta tarkastelusta. Kunnan markkinoilla kilpailutilanteessa tarjoamien palvelujen hinnoittelussa on otettava huomioon toiminnasta saatavat tulot, tuotannon muuttuvat kustannukset, tuotantoon kohdistettavissa oleva osuus kiinteistä kustannuksista, investointeihin liittyvät poistot ja rahoituskulut sekä kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneelle pääomalle.

Jotta voisi varmistua hinnoittelun täyttävän markkinaperusteisen hinnoittelun edellytykset, tulee kustannukset ja tuotot voida luotettavalla tavalla selvittää erikseen kilpailullisen ja ei-kilpailullisen toiminnan osalta. Käytännössä tämä edellyttää kilpailullisen toiminnan eriyttämistä kirjanpidossa ei-kilpailullisesta toiminnasta. ♦

Pirkka-Petri Lebedeff

Johtava lakimies

Kuntaliitto

Kuntien markkinaperusteisessa

hinnoittelussa puutteita

Kilpailu- ja kuluttajavirasto kartoitti vuonna 2015, miten kunnat ovat noudattaneet kuntalakiin perustuvaa yhtiöittämisvelvollisuutta ja hinnoittelun markkinaperusteisuutta silloin kun toimintaa ei tarvitse kuntalain poikkeussäännösten vuoksi yhtiöittää.

Viraston mukaan kunnille on jäänyt epäselväksi, mitä markkinaperusteisella hinnoittelulla tarkoitetaan ja milloin palvelut on hinnoiteltava markkinaperusteisesti. Erityisesti puutteita oli kunnan tytäryhteisölle tarjoamien tukipalveluiden hinnoittelussa. Kunnat ovat vastauksissaan todenneet seuraavansa yksityisten toimijoiden hinnoittelua ja hinnan perustuvan omakustannushinnoitteluun. Tuottovaatimusta ei ollut pääsääntöisesti huomioitu hinnoittelussa.

Markkinaperusteinen hinnoittelu ei tarkoita hinnoittelua markkinoilla vallitsevan hintatason mukaisesti, vaan kyse on hintojen vertailun sijaan pikemminkin kustannuspohjaisesta tarkastelusta. Kunnan markkinoilla kilpailutilanteessa tarjoamien palvelujen hinnoittelussa on otettava huomioon toiminnasta saatavat tulot, tuotannon muuttuvat kustannukset, tuotantoon kohdistettavissa oleva osuus kiinteistä kustannuksista, investointeihin liittyvät poistot ja rahoituskulut sekä kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneelle pääomalle.

Jotta voisi varmistua hinnoittelun täyttävän markkinaperusteisen hinnoittelun edellytykset, tulee kustannukset ja tuotot voida luotettavalla tavalla selvittää erikseen kilpailullisen ja ei-kilpailullisen toiminnan osalta. Käytännössä tämä edellyttää kilpailullisen toiminnan eriyttämistä kirjanpidossa ei-kilpailullisesta toiminnasta. ♦

Pirkka-Petri Lebedeff

Johtava lakimies

Kuntaliitto