mielipiteet kommentit keskustelu mielipiteet kommentit keskustelu

Maakuntauudistuksen

probleemeja ja ratkaisuja

Maakuntahallinnon perustaminen johtaa merkittäviin muutoksiin kuntayhteisöjen edunvalvonnassa, omistuksissa, työmarkkina- ja eläkepolitiikassa sekä ennen kaikkea kuntien varainhankinnassa. Näihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi – tai ainakin helpottamiseksi – esitin Kimmo Sasin kanssa (HS vieraskynä 20.4.2016) maakuntien perustamista oikeudellisesti alueellisina kuntina, joilla on verotusoikeus.

Työmarkkina- ja eläkepolitiikassa menettely poistaisi spekulaatiot. Siitä huolimatta valinnanvapaus palvelujen osalta edellyttää jo hyväksytyn, mutta vasta ensi vuonna voimaantulevan Keva-lain merkittävää uudelleen arviointia kunnallisen eläketurvan piiriin kelpoisten yhteisöjen osalta.

Peruspalvelut Kevan vakuutuksen piiriin

Nyt olisi järkevää palata osittain toimintopohjaisuuteen perustuvaan järjestelmään. Siinä kaikki yhteiskunnan peruspalveluissa (sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut) työskentelevät henkilöt organisaatiomuodosta riippumatta kuuluisivat automaattisesti Kevan vakuutuksen piiriin.

Ajan myötä eroavaisuudet eläkejärjestelmien välillä poistuvat. Selvityshenkilö esittikin pari vuotta sitten Kevan yhtiöittämistä. En kannata sitä, sillä Kevan toiminta nykymuodossa on läpinäkyvää, taloudellista ja laadukasta.

Kevan vastuut asettuvat nyt viime kädessä kuntien kannettavaksi. Kunnat kantavat vastuunsa veropohjaansa ja verotusoikeuteensa turvaten. Koska kunnat eivät jatkossa enää olisi maakunnille tai maakuntien yhtiöille siirtyvien toimintojen rahoittajina, tulee kuntien vastuut näiltä osin siirtää maakuntien kannettavaksi Kevan sisällä. Tätä varten maakunnilla tulisi olla kuntia vastaava verotusoikeus ja veropohja.

Maakunta- ja kuntaliitosta yhteinen edunvalvontajärjestö

Kuntaliitto synnytettiin vuonna 1993 kivuliaan prosessin tuloksena. Se muodostettiin seitsemästä erillisestä valtakunnallisesta edunvalvontajärjestöstä. Neuvottelut, joissa sain tai jouduin olemaan mukana, kestivät 10 vuotta. Olisi surullista, jos liitto taas hajoaisi.

Ehdotukseni onkin, että Kuntaliitosta muokattaisiin maakunta- ja kuntaliitto, jolla olisi valtuusto ja hallitus sekä toimitusjohtaja. Hallituksen alla toimisivat erilliset, merkittävillä toimivaltuuksilla varustetut maakunta- ja kuntalautakunnat. Niiden alaisia osastoja johtaisivat varatoimitusjohtajat.

Nykyisestä henkilöorganisaatiosta muokattaisiin yhteinen asiantuntijaorganisaatio, joka olisi kaikkien edellä mainittujen toimielinten ja maakuntien sekä kuntien käytössä. Kuntaliitossahan on jo nyt vahva sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutuksen ja maankäytön sekä valtio-organisaatioiden asiantuntemus. Ainoastaan maakuntia koskevaa asiantuntijuutta tulisi vahvistaa.

Kuntaverokatolla arvaamattomia vaikutuksia

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, on kuntien varainhankinnan tulevaisuus.

Varainhankintaa hoitavat Kuntarahoitus sekä pankit ja luottolaitokset keskenään kilpaillen. Kuntarahoituksen varainhankinnan takaajana toimii Kuntien takauskeskus.

Kuntien asema luottoluokituksissa on ollut sama kuin Suomen valtion. Se perustuu hyvin hoidettujen kuntatalouksien lisäksi kuntien vahvaan itsehallinnolliseen asemaan ja rajoittamattomaan verotusoikeuteen. Kunnille myönnettävät luotot lasketaan pankkien ja muiden sijoittajien taseissa niin sanottuihin nollariskilainoihin, joita vastaan niillä ei tarvitse olla omaa pääomaa.

Hallitus on suunnitellut, että maakuntauudistuksen yhteydessä kuntaverolle asettaisiin väliaikainen katto ja että kuntayhtymien omaisuus siirrettäisiin maakunnille varoineen ja velkoineen. Aikanaan tulee eteen myös kuntien sote-omaisuuden siirron ratkaiseminen. Nämä suunnitelmat aiheuttavat vakavia kysymyksiä.

Esimerkiksi, mikä on maakuntien asema luottoluokituksissa ja voidaanko maakuntien ja maakuntien yhtiöiden luotot laskea nollariskisiksi lainoiksi?

Huomioiden maakunnan itsehallinnollisen aseman tulkinnanvaraisuuden sekä verotusoikeuden puuttumisen niiden lainoja tuskin voidaan hyväksyä kuntien keskinäisellä vastuulla toimivan Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen muodostaman varainhankintajärjestelmän piiriin. Kuntarahoituksen jo myöntämät lainat jouduttaisiin todennäköisesti irtisanomaan.

On ilmeistä, että sama ongelma koskisi myös muiden pankkien ja luottolaitosten myöntämiä lainoja.

Kunnille asetettava verokatto voi aiheuttaa sen, että kuntienkin varainhankinnan asema luottoluokituksissa heikkenee. Uhkana on myös lainojen nollariskisyyden menettäminen.

Jos kaikki uhat toteutuvat, lainakorot nousevat

Jos kaikki uhat toteutuvat, se merkitsee kuntien ja maakuntien lainakorkojen nousua. Kuntien ja kuntayhtymien nollariskiluottojen kokonaismäärä on nyt noin 25 miljardia euroa. Esimerkiksi puolen prosenttiyksikön nousu lainan marginaaleissa aiheuttaisi 125 miljoonan euron lisäkustannuksen kuntien ja kuntayhtymien lainanhoitomenoihin, jotka nyt ovat vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa.

Seurauksena syntyisi myös tarve pankkien ja muiden luottolaitosten oman pääoman kasvattamiselle.

Pankeilla on oikeus siirtää säätelymuutoksista johtuvat lisäkustannukset jo myönnettyjen lainojen marginaaleihin, joten mahdollinen lisäkustannus tulisi voimaan välittömästi verokattopäätöksen ja siihen liittyvän nollariskiaseman muutoksen tultua voimaan.

Vaikutukset voisivat levitä

Kustannusten välittömän nousun lisäksi kuntien asema varainhankinnassa muotoutuisi uudestaan tavalla, jota on etukäteen vaikea ennakoida. Muutoksen syvällisyyden vuoksi sen vaikutukset tuskin rajoittuisivat kuntien ja maakuntien toimintaan, vaan ne voisivat levitä koko Suomen julkisen talouden varainhankintaan.

Uhat tulisikin selvittää perusteellisesti Finanssivalvonnan ja kansainvälisten luottoluokitusasiantuntijoiden kanssa. Muutoin ne voivat tulla yllätyksenä ja rampauttaa Suomen julkisen talouden varainhankinnan toimivuutta.

En kadehdi yhtään hallituksen urakkaa, sillä ongelmia kyllä riittää. Tässä ei päde enää tunnettu savolainen sanontakaan: ”Ratkasuja kyllä olisi, kun vain olis probleemeja”. Kyllä perustettavalle professuurille riittää töitä. Toivottavasti kunnat muistavat osallistua sen rahoittamiseen.

Hannes Manninen

Kaupunkineuvos

Hannes Manninen

Kuntalehden mielipideosastoon tarkoitetut kirjoitukset lähetetään osoitteeseen kuntalehti@kuntalehti.fi

Hannes Manninen

Kuntalehden mielipideosastoon tarkoitetut kirjoitukset lähetetään osoitteeseen kuntalehti@kuntalehti.fi