Kuva: Hannes Heikura, 2014
Kuva: Hannes Heikura, 2014

MENO vai

IN­VES­TOIN­TI?

Maahanmuuttajien kotoutus on investointi. Se voi tuottaa sijoittajalle voittoa ja yhteiskunnalle taloudellista hyötyä

Pitäisikö terveys-, sosiaali- ja koulutus­palveluihin käytettävät varat nähdä sijoituksena eikä menoina?

Esimerkiksi maahan­muuttajien kotoutus voi olla investointi, joka tuottaa sijoittajalle voittoa ja yhteiskunnalle taloudellista hyötyä. Kun maahan­muuttaja­nuori kotoutuu, käy koulunsa ja menee sen jälkeen töihin, sijoittaja saa voittonsa ja yhteiskunta verotuloja.

riitta vainio

Maahanmuuttajien kotouttamiseen kaavailtu vaikuttavuus-investointi (Impact Investing) merkitsee sitä, että toimintaan tulee yksityistä, sijoittajien pääomaa. Tavoitteena on, että sijoittaja saa pääomalle tuoton ja yhteiskunta hyötyy.

Tällainen yhteiskunnallinen investoiminen ottaa parhaillaan ensiaskeleita Suomessa Sitran tuomana. Kansainvälisesti mallia on hyödynnetty muualla muun muassa nuorisotyöttömyyden ja asunnottomuuden vähentämisessä, lasten kouluvalmiuksien parantamisessa sekä vankien uusintatuomioiden ehkäisyssä.

Sitran tavoitteena on saada vaikuttavuus-investoinnit käyntiin saattamalla julkinen sektori, palveluntuottajat ja sijoittajat yhteen.

Vaikuttavuusinvestointia voidaan käyttää asioissa, joissa tulos on selkeästi mitattavissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön uusi maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen valmistelee vaikuttavuusinvestoinnin kokeilun käynnistämistä kotouttamisessa. Konkreettinen ja mitattava tulos investoinnista on se, että maahanmuuttaja työllistyy.

- Se ei kuitenkaan riitä, Hämäläinen sanoo.

Maahanmuuttajan on integroiduttava yhteiskuntaan niin hyvin, että hän alkaa maksaa myös veroja. Verotulojen maksua seurataan useita vuosia. Se on myös edellytys, että sijoittaja saa sijoitukselleen tuoton.

Miljoonan euron kulusta yhteiskunnan hyötyihin

Yli 80 prosenttia Suomeen tulevista maahanmuuttajista on alle 34-vuotiaita miehiä.

Samaan aikaan Suomessa on omasta takaa (Sitran Tajua mut -ohjelma) iso joukko syrjäytyneitä 15–29-vuotiaita nuoria. Heitä on ehkä noin 50 000, viitisen prosenttia ikäryhmän nuorista.

Syrjäytyvästä nuoresta saattaa koitua yhteiskunnalle iso lasku.

Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa (2007) todettiin, että yhden syrjäytyneen takia menetetään yli miljoona euroa, josta kansantuloon kohdistuu 700 000 euroa ja julkiseen talouteen 430 000 euroa, jos syrjäytyminen kestää koko työiän eli noin 40 vuotta.

Kansantulon menetys syntyy siitä, että syrjäytynyt ei tee töitä. Julkisen talouden kustannukset koostuvat saamatta jääneistä verotuloista sekä henkilölle maksettavasta työmarkkinatuesta, toimeentulotuesta ja asumistuesta.

Laskelmaa on myös kritisoitu muun muassa siitä oletuksesta, että putoaminen toisen asteen koulutuksesta pitäisi ihmisen 40 vuotta työmarkkinoiden ulkopuolella.

Keski-Uudellamaalla Järvenpään koulutusjohtaja Jari Lausvaara lasketutti tänä keväänä valtuustokäsittelyä varten maahanmuuttajien kustannuksia. Valtuusto ratkaisi 98 oleskeluluvan saajan vastaanottamisen kuntaan ELY-keskuksen ehdotuksen mukaisesti. Kustannukset olivat keskeisin asia, josta valtuutetut puhuivat.

Lausvaaran laskelma päätyy syrjäytyvän maahanmuuttajan kohdalla samoihin lukemiin kuin aiemmat suomalaisia syrjäytyviä koskevat laskelmat, yli miljoonan euron yhteiskunnallisiin kustannuksiin.

Arkkiatri pelkää leikkausten vaikutuksia

Investoinneista on kyse myös silloin, kun yhteiskunta kouluttaa väestöään. Se on panos, jonka tuotos lisää osaamista ja hyvinvointia.

Myös koulutuksen panosta voidaan arvioida laajemmin, arkkiatri Risto Pelkonen sanoi Lääkärilehden pääkirjoituksessa tammikuussa.

”Valtion johdon päätös pienentää opetuksen ja tutkimuksen rahoitusta koettelee syvästi yliopiston ydintehtäviä – ja koko suomalaista sivistyselämää. Ellei ole hyvää tutkimusta, ei ole hyvää opetusta. Ellei ole hyvää opetusta, ei kasva hyviä lääkäreitä.”

Arkkiatri toivoi oman ammattikuntansa ääntä kuuluville, kun ”terveydenhuollon tulevaisuus on poliittisten intohimojen kourissa”. ♦

Työhyvinvointi-­investointi

Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen Social Impact Bond (SIB), eli tulosperusteinen rahoitussopimus palvelun tuottamisesta syntyi viime vuoden lopulla. Sen tavoitteena on edistää työhyvinvointia julkisella sektorilla. Ensimmäisen vaiheen sijoittajiksi lähtivät Me-säätiö, Sitra ja yksityinen finanssisijoittaja.

Me-säätiön perustajia ovat peliyhtiö Supercellin perustajina tunnetuksi tulleet Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja.

Suomalainen vaikuttavuusinvestointirahastojen hallinnoija on Epiqus Oy, joka keräsi riittävän rahoituksen ensimmäisen SIB-hankkeen toimintaan. Se toteutetaan Epiqus Työhyvinvointi I Ky -nimisenä rahastona.

SIB-malli on lähtöisin Britanniasta. Se mahdollistaa yksityisen pääoman hyödyntämisen etenkin hyvinvointia edistävään ja ongelmia ehkäisevään toimintaan, johon julkisella sektorilla ei useinkaan riitä varoja.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran tavoitteena on tehostaa maahanmuuttajien työllistymistä yksityisellä pääomalla. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat pääsevät töihin entistä nopeammin ja voivat jatkaa kotoutumiskoulutusta työn ohessa. Hanke toteutetaan vaikuttavuusinvestoimismallilla (SIB).

Kolmivuotinen maahanmuuttajien työllistämiskokeilu alkaa tänä keväänä. Pilotissa on mukana yrityksiä, jotka tarjoavat maahanmuuttajille kaupan, kiinteistönhuollon ja rakentamis- sekä hoiva-alan työpaikkoja.

Tavoitteena on maahanmuuttajan työllistyminen kahden kuukauden kuluttua kotoutumiskoulutuksen aloittamisesta.

Sitran osalta vaikuttavuusinvestointeja kommentoiva avainalueen vetäjä Mika Pyykkö sanoo, että Sitran tavoitteena on haastaa julkinen sektori ostamaan tuloksia eli panostamaan suoritteisiin budjetoinnin sijasta sekä panostamaan edistävään ja ehkäisevään toimintaan.

Jaakko Kiander: Lama hämärtää kokonaistaloudellisuuden

Johtaja Jaakko Kiander sanoo, että panos–tuotos-ajattelu on tärkeää. Kiander on työskennellyt eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa vuodesta 2010.

Ennen Ilmarista Kiander oli Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajana vuodesta 2006. Hän on toiminut myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VTT) johtavana ekonomistina, tutkimusjohtajana sekä tutkimusprofessorina.

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen dosenttina Kiander on ollut vuodesta 2001 ja Joensuun yliopiston kansantaloustieteen dosenttina vuodesta 1995.

Kiander muistuttaa, että terveyttä ja hyvinvointia parantavia palveluja on kehitetty siitä syystä, että niillä on pyritty paitsi parantamaan elämisen laatua myös edistämään yhteistä hyvää.

- Lisäksi ihmisiä hoidetaan myös pelkän ihmisarvon vuoksi, koska jokainen on arvokas, vaikka ei olisikaan työmarkkinoiden käytettävissä. Tällöinkin yhteiskunnan tarjoamat hoivapalvelut vapauttavat yleensä omaishoitajien työpanosta myös työmarkkinoille, Kiander sanoo.

Kustannusten lisäksi arvioitava hyödyt

Kiander sanoo kommentoidessaan panos–tuotos-ajattelua Kuntalehdelle, että taloudellisesti tiukkoina aikoina – kuten 1990-luvulla ja myös nyt – hyvinvointipalveluihin liittyvät hyötynäkökohdat monesti hämärtyvät ja erilaisia palvelu- ja tukijärjestelmiä aletaan tarkastella pelkästään kustannusten aiheuttajina.

- On tietysti totta, että laajat julkisen sektorin rahoittamat hyvinvointipalvelut aiheuttavat suuret kustannukset, varsinkin Suomen tapaisessa yhteiskunnassa, jossa ikääntyneen väestön määrä on voimakkaassa kasvussa, hän sanoo.

Kiander huomauttaa kuitenkin, että jos päätöksiä tehdään pelkkien kulujen perusteella, voivat palveluiden tuottamat hyödyt jäädä huomiotta.

Tämä on hänen mukaansa osin ymmärrettävää, koska hyvinvointipalvelujen tuottamat hyödyt ovat monesti välillisiä ja vasta pidemmän ajan päästä näkyviä.

- Tällöin lyhytnäköinen tai osaoptimointia harrastava päättäjä voi jättää hyödyt huomiotta.

Jotta päätöksenteko olisi rationaalista ja yhteiskunnan kokonaisedun huomioivaa, pitäisi Kianderin mielestä erilaisten palvelujen kustannusten lisäksi arvioida niistä koituvia hyötyjä.

- Valitettavasti tämä ei ole aina helppoa, vaikka yksittäisen tekonivelleikkauksen tai pallolaajennuksen kohdalla arviointi on suoraviivaista.

Sote-uudistus voisi tuoda parempaa arviointia

Kiander huomauttaa, että maailmalla on viime vuosikymmenten aikana varsinkin terveystaloustieteen piirissä kehitetty jo runsaasti menetelmiä, joilla voidaan arvioida erilaisten hoitojen vaikuttavuutta.

Koulutuksen taloustiede on puolestaan tutkinut koulutusinvestointien yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia.

Kiander näkee, että rahoituksen keskittäminen valtiolle sote-uudistuksen yhteydessä tarjoaa mahdollisuuden sille, että valtio ryhtyisi tarkastelemaan sote-menojen ja -palveluiden kokonaistaloudellisuutta ja hyvinvointivaikutuksia.

Terveyden edistäminen on hyvä investointi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on koonnut erilaisia toimia, joista koituisi euroissa mitattavia isoja hyötyjä. Esimerkiksi Espoossa vuoden 2013 kustannustasolla mitattuna häätöjen estäminen on tuottanut vuositasolla säästöjä reilusta 600 000 eurosta jopa yli kolmeen miljoonaan euroon. Jos säästöt ajatellaan tuotoksi, häätöjen vähentäminen toisi koko maassa jopa 3 miljoonan euron tuotot.

Perhetyöhön panostamalla ehkäistiin 4–6-kertaisten vaihtoehtoiskustannusten syntyminen.

Maahanmuuttajien kotouttaminen voi lisätä 47 prosenttia yrittäjätuloja.

Työttömien terveystarkastus vähentää kalliiden palveluiden aloittamista eli säästää.

Työpaikkaliikunta tuo investoinnin jopa 5,5-kertaisena takaisin.

Kulttuuria hyödyntävä työpaja palauttaa investoidun euron 1,3-kertaisesti.

Nuorisoteatterista koituu 46-prosenttinen voitto.

Kevyeen liikenteeseen panostaminen tuo panoksen takaisin kahdeksankertaisesti.

HUSin operaatioitten hintoja ja maksettujen verojen keskiarvoja

HUSissa vuonna 2015 työikäisille potilaille (18–64-vuotiaille) tehtyjen hoito- ja leikkaustoimenpiteiden palvelutuotantotaulukon mukaan ei-komplisoitunut sappirakon poiston hinta Hyvinkään sairaanhoitoalueella oli 3 645 euroa, Lohjan sairaanhoitoalueella 2 865 ja HYKSin vatsakeskuksessa 2 170 euroa.

Sepelvaltimon laajennushoito komplisoitumattomassa infarktitilanteessa HYKSin sydän- ja keuhkokeskuksessa: 5 820 euroa.

Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus HUSin eri sairaanhoitoalueilla 6 065–5 320 euroa.

Kohdun ja sivuelinten leikkaus hyvänlaatuisen sairauden takia, ei komplisoitunut: HYKS 3 420 euroa, Hyvinkää 3 355 euroa, Lohja 4 320 euroa.

Hinnaston 2016 mukaan rytmihäiriölähteen hävittäminen katetrisaatiossa maksaa 14 360 euroa, sepelvaltimon laajennushoidon (komplisoitumaton) kustannus on 3 550 euroa ja sepelvaltimon laajennushoito (komplisoitunut) maksaa 7 505 euroa. Sepelvaltimon laajennus lääkepallolla 1 560 euroa.

Verottajan tilasto veroista ja maksuista vuodelta 2014 tulonsaajaryhmittäin ja ikäluokittain osoittaa, että 40–44-vuotiaiden palkansaajien maksamien verojen keskiarvo oli 11 281 euroa vuodessa, eli jos työikää kestää vielä 20 vuotta ja tulotaso ja verot pysyvät samalla tasolla, lopputyöelämän veromäärä on 225 600 euroa. Myöhemmin myös eläkkeistä maksetaan veroja.

Samana vuonna 45–49-vuotiaiden maksamien verojen keskiarvo oli 11 636 euroa vuodessa, 50–54-vuotiaiden 11 458 euroa, 55–59-vuotiaiden 10 848 euroa ja 60–64-vuotiaiden 11 178 euroa.

Verottajan tilaston mukaan palkansaajista poiketen elinkeinoharjoittajien veron keskiarvo hieman kasvaa iän myötä ja on korkeampi kuin palkansaajien.

Vaikuttavuusinvestointikokeiluun maahanmuuttajien nopeasta työllistymisestä otetaan  työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmien mukaan 2 500 maahanmuuttajaa. Jos kokeilu onnistuu tavoitteiden mukaisesti, se voi laskelman mukaan tuottaa valtiolle hyötyjä 17,25-42,25 miljoonaa euroa. Valtio maksaa tuolloin sijoittajille pääoman takaisin sekä sijoitukselle tuottoa. Tuotolle määritellään ennen sopimuksen tekemistä katto.
Vaikuttavuusinvestointikokeiluun maahanmuuttajien nopeasta työllistymisestä otetaan työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmien mukaan 2 500 maahanmuuttajaa. Jos kokeilu onnistuu tavoitteiden mukaisesti, se voi laskelman mukaan tuottaa valtiolle hyötyjä 17,25-42,25 miljoonaa euroa. Valtio maksaa tuolloin sijoittajille pääoman takaisin sekä sijoitukselle tuottoa. Tuotolle määritellään ennen sopimuksen tekemistä katto.

Jaakko Kiander: Lama hämärtää kokonaistaloudellisuuden

Johtaja Jaakko Kiander sanoo, että panos–tuotos-ajattelu on tärkeää. Kiander on työskennellyt eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa vuodesta 2010.

Ennen Ilmarista Kiander oli Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajana vuodesta 2006. Hän on toiminut myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VTT) johtavana ekonomistina, tutkimusjohtajana sekä tutkimusprofessorina.

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen dosenttina Kiander on ollut vuodesta 2001 ja Joensuun yliopiston kansantaloustieteen dosenttina vuodesta 1995.

Kiander muistuttaa, että terveyttä ja hyvinvointia parantavia palveluja on kehitetty siitä syystä, että niillä on pyritty paitsi parantamaan elämisen laatua myös edistämään yhteistä hyvää.

- Lisäksi ihmisiä hoidetaan myös pelkän ihmisarvon vuoksi, koska jokainen on arvokas, vaikka ei olisikaan työmarkkinoiden käytettävissä. Tällöinkin yhteiskunnan tarjoamat hoivapalvelut vapauttavat yleensä omaishoitajien työpanosta myös työmarkkinoille, Kiander sanoo.

Kustannusten lisäksi arvioitava hyödyt

Kiander sanoo kommentoidessaan panos–tuotos-ajattelua Kuntalehdelle, että taloudellisesti tiukkoina aikoina – kuten 1990-luvulla ja myös nyt – hyvinvointipalveluihin liittyvät hyötynäkökohdat monesti hämärtyvät ja erilaisia palvelu- ja tukijärjestelmiä aletaan tarkastella pelkästään kustannusten aiheuttajina.

- On tietysti totta, että laajat julkisen sektorin rahoittamat hyvinvointipalvelut aiheuttavat suuret kustannukset, varsinkin Suomen tapaisessa yhteiskunnassa, jossa ikääntyneen väestön määrä on voimakkaassa kasvussa, hän sanoo.

Kiander huomauttaa kuitenkin, että jos päätöksiä tehdään pelkkien kulujen perusteella, voivat palveluiden tuottamat hyödyt jäädä huomiotta.

Tämä on hänen mukaansa osin ymmärrettävää, koska hyvinvointipalvelujen tuottamat hyödyt ovat monesti välillisiä ja vasta pidemmän ajan päästä näkyviä.

- Tällöin lyhytnäköinen tai osaoptimointia harrastava päättäjä voi jättää hyödyt huomiotta.

Jotta päätöksenteko olisi rationaalista ja yhteiskunnan kokonaisedun huomioivaa, pitäisi Kianderin mielestä erilaisten palvelujen kustannusten lisäksi arvioida niistä koituvia hyötyjä.

- Valitettavasti tämä ei ole aina helppoa, vaikka yksittäisen tekonivelleikkauksen tai pallolaajennuksen kohdalla arviointi on suoraviivaista.

Sote-uudistus voisi tuoda parempaa arviointia

Kiander huomauttaa, että maailmalla on viime vuosikymmenten aikana varsinkin terveystaloustieteen piirissä kehitetty jo runsaasti menetelmiä, joilla voidaan arvioida erilaisten hoitojen vaikuttavuutta.

Koulutuksen taloustiede on puolestaan tutkinut koulutusinvestointien yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia.

Kiander näkee, että rahoituksen keskittäminen valtiolle sote-uudistuksen yhteydessä tarjoaa mahdollisuuden sille, että valtio ryhtyisi tarkastelemaan sote-menojen ja -palveluiden kokonaistaloudellisuutta ja hyvinvointivaikutuksia.

Terveyden edistäminen on hyvä investointi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on koonnut erilaisia toimia, joista koituisi euroissa mitattavia isoja hyötyjä. Esimerkiksi Espoossa vuoden 2013 kustannustasolla mitattuna häätöjen estäminen on tuottanut vuositasolla säästöjä reilusta 600 000 eurosta jopa yli kolmeen miljoonaan euroon. Jos säästöt ajatellaan tuotoksi, häätöjen vähentäminen toisi koko maassa jopa 3 miljoonan euron tuotot.

Perhetyöhön panostamalla ehkäistiin 4–6-kertaisten vaihtoehtoiskustannusten syntyminen.

Maahanmuuttajien kotouttaminen voi lisätä 47 prosenttia yrittäjätuloja.

Työttömien terveystarkastus vähentää kalliiden palveluiden aloittamista eli säästää.

Työpaikkaliikunta tuo investoinnin jopa 5,5-kertaisena takaisin.

Kulttuuria hyödyntävä työpaja palauttaa investoidun euron 1,3-kertaisesti.

Nuorisoteatterista koituu 46-prosenttinen voitto.

Kevyeen liikenteeseen panostaminen tuo panoksen takaisin kahdeksankertaisesti.

HUSin operaatioitten hintoja ja maksettujen verojen keskiarvoja

HUSissa vuonna 2015 työikäisille potilaille (18–64-vuotiaille) tehtyjen hoito- ja leikkaustoimenpiteiden palvelutuotantotaulukon mukaan ei-komplisoitunut sappirakon poiston hinta Hyvinkään sairaanhoitoalueella oli 3 645 euroa, Lohjan sairaanhoitoalueella 2 865 ja HYKSin vatsakeskuksessa 2 170 euroa.

Sepelvaltimon laajennushoito komplisoitumattomassa infarktitilanteessa HYKSin sydän- ja keuhkokeskuksessa: 5 820 euroa.

Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus HUSin eri sairaanhoitoalueilla 6 065–5 320 euroa.

Kohdun ja sivuelinten leikkaus hyvänlaatuisen sairauden takia, ei komplisoitunut: HYKS 3 420 euroa, Hyvinkää 3 355 euroa, Lohja 4 320 euroa.

Hinnaston 2016 mukaan rytmihäiriölähteen hävittäminen katetrisaatiossa maksaa 14 360 euroa, sepelvaltimon laajennushoidon (komplisoitumaton) kustannus on 3 550 euroa ja sepelvaltimon laajennushoito (komplisoitunut) maksaa 7 505 euroa. Sepelvaltimon laajennus lääkepallolla 1 560 euroa.

Verottajan tilasto veroista ja maksuista vuodelta 2014 tulonsaajaryhmittäin ja ikäluokittain osoittaa, että 40–44-vuotiaiden palkansaajien maksamien verojen keskiarvo oli 11 281 euroa vuodessa, eli jos työikää kestää vielä 20 vuotta ja tulotaso ja verot pysyvät samalla tasolla, lopputyöelämän veromäärä on 225 600 euroa. Myöhemmin myös eläkkeistä maksetaan veroja.

Samana vuonna 45–49-vuotiaiden maksamien verojen keskiarvo oli 11 636 euroa vuodessa, 50–54-vuotiaiden 11 458 euroa, 55–59-vuotiaiden 10 848 euroa ja 60–64-vuotiaiden 11 178 euroa.

Verottajan tilaston mukaan palkansaajista poiketen elinkeinoharjoittajien veron keskiarvo hieman kasvaa iän myötä ja on korkeampi kuin palkansaajien.