lakia lukien

Onko kunnalla minkäänlaista oikeusturvaa valtion lausuntopyyntöjen edessä?

Suuret Paras-, kuntarakenne- ja sote-uudistukset ovat aiheuttaneet päänsärkyä poliitikkojen lisäksi myös kuntien virkamiehille.

Kunnanvirastoihin ropisee lausuntopyyntöjä tiuhaan tahtiin, ja jotakinhan niihin valtion kyselykuponkeihin olisi aina vastattava.

Näkemys I

Orimattilan kaupunginjohtaja Osmo Pieski, päällimmäinen ajatuksenne lainvalmisteluun liittyvistä lausuntopyynnöistä?

- Kyse on useimmiten vain pinnallisesta ja muodollisesta sähköposti-demokratiasta. Aikataulu on kamalan kiireinen, ja se mitä kysytään jää epäselväksi.

- On vain laitettava rasti ruutuun. Vastausvaihtoehdotkin vaikuttavat lopputulokseen. Kunta ei voi valita kahdesta vaihtoehdosta kolmatta, sitä parasta – jos sellainen sattuisi olemaan.

Vastaatteko kuuliaisesti jokaiseen pöydällenne saapuneeseen kyselyyn?

- Kyllä me ainakin näihin viime aikojen kuntarakenne- ja sote-kyselyihin olemme vastanneet.

- Mieleeni on väkisinkin hiipinyt epäilys, että näinköhän tätä Orimattilankaan vastausta ikinä missään luetaan, kun vastauksia koko valtakunnasta saattaa saapua ministeriöön jopa yli 300.

Kuinka hyvin organisoituja nämä parasta aikaa vireillä olevat suuret lainsäädäntöhankkeet ovat teidän mielestänne?

- Mieleen tulee Evakon laulu. ”Heitä johti lapsenkasvoiset nuo vänrikit./ … Tietyömiehet kysyivät, ett’ mikä matkan pää./ A, kuhan päästään perille, se silloin selviää”.

- Minusta tuntuu, että ministeriöitten esikunnissa on liikaa noita lapsenkasvoisia vänrikkejä, kokemattomia avustajia.

Näkemys II

Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan dosentti Erkki Mennola, saavatko kunnat äänensä kuuluviin lainvalmistelusähläyksessä?

- Joskus harvoin voivat ehkä saadakin, mutta yleensä eivät. Kuntien kuuleminen nähdään ministeriöiden suunnasta vain aikaa vievänä muodollisuutena.

Olette parasta aikaa Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan independent expert. Minkälaiselta Suomen valtio-kunta -suhde näyttää yleiseurooppalaisessa valossa?

- Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan ja Suomen poliittisen keskustelun välillä on suuri periaatteellinen ero.

- Peruskirjassa on kysymys kansalaisten itsehallinnosta ja vallasta omissa asioissaan.

- Suomessa taas puhutaan jostakin kunta-nimisestä laitoksesta joka asuu kunnantalolla ja tuottaa palveluja.

Näkemys III

Kuntaliiton lakiasian johtaja Arto Sulonen, ovatko kunnat lainsuojattomia valtion lausuntopyyntöpommituksen alla?

- Jos lausuntopyyntöjä tulee paljon ja niiden määräajat ovat lyhyitä, demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluva vaikuttaminen ei toteudu asianmukaisella tavalla.

- Ministeriöiden lainvalmisteluohjeet ja myös oikeuskansleri ovat lähteneet siitä, että lausuntoajan täytyy olla minimissäänkin kuusi viikkoa ja laajoissa hankkeissa kahdeksan viikkoa.

Mikä nykyisessä lausuntoapparaatissa askarruttaa teitä eniten?

- Se, annetaanko kunnille todellinen ja aito mahdollisuus myötävaikuttaa niitä itseään koskeviin päätöksiin.

- Liian usein asiasisällöt lyödään ministeriöissä lukkoon jo valmistelun alkuvaiheessa, ennen lausunnolle lähettämistä.

Onko kuntien pakko vastata kaikenkarvaisiin, hölmöihinkin, lausuntopyyntöihin?

- Onneksi ei. Kunnille tulee antaa mahdollisuus lausua niitä itseään koskevista hankkeista. Vastauspakkoa ei ole. On täysin kunnan omassa harkinnassa, millaisiin kyselyihin se vastaa ja millaisiin ei.

Rakentava vinkkinne lainvalmistelijoille?

- Lainvalmisteluprosessien hallinnassa olisi parantamien varaa. Aikataulut ovat liian usein liian tiukkoja, hankkeet liian hektisiä.

- Poliitikot elävät tehokkuusharhassa. He kuvittelevat, että nopeus on aina myös tehokkuutta. Ei ole. Hyvä lainvalmistelu vie aina aikaa. Se tosiasia on vain hyväksyttävä.

ARI MÖLSÄ

ari.molsa@oikeusjuttu.fi

Piirros Yrjö Klippi

Piirros Yrjö Klippi