ulkomaat

Kolmen osavaltion yli ulottuvan metropolialueen päämaja sijaitsee Baden-Württembergiin kuuluvassa Mannheimissa.
Kolmen osavaltion yli ulottuvan metropolialueen päämaja sijaitsee Baden-Württembergiin kuuluvassa Mannheimissa.

Rhein-Neckarin metropolialue

säteilee Saksassa menestystä

Rhein-Neckarin metropolialueella Saksassa satsataan omiin vahvuuksiin.

- Vahvimpien kasvualueiden menestys antaa esikuvaa ja poikii taloudellisesta hyötyä myös laita-alueille, lounaissaksalaisen metropolialueen toiminnanjohtaja Ralph Schlusche vakuuttaa.

teksti ja kuvat: jussi tuormaa

Uuden metropolialueen muodostaminen sen suurimpien kaupunkien Mannheimin ja Ludwigshafenin ympärille 10 vuotta sitten antoi kaupungeille enemmän elintilaa ja ympäristölle elinvoimaa sekä voimavaroja.

Ratkaisu oli tavallista rohkeampi, koska tällä metropolialueella lähdettiin ylittämään ensimmäistä kertaa myös osavaltiorajoja. Näiden kahden kaupungin tapauksessa se tarkoitti ulkoisesti “vain“ Rein-jokea, jonka vastakkaisilla puolilla ne sijaitsevat, ja joen ylittävää vilkkaasti liikennöityä siltaa.

- Hieno päätös, vaikka vaikea – koska valtaa on aina vaikea luovuttaa, Ralph Schlusche arvioi. Valtaansa luovuttaneet osavaltiot Baden-Württemberg, Rheinland-Pfalz ja Hessen olivat tietoisia siitä, että päätöksenteko myös monimutkaistuisi ja tietäisi pidempiä keskusteluja, kun osapuolia olisi enemmän, toiminnanjohtaja Ralph Schlusche sanoo.

Vaa’assa painoi kuitenkin jo kokemus siitä, että ihmiset ja yritykset olivat täällä jo ennenkin tottuneet ylittämään rajoja. Nyt vain tajuttiin, ettei heidän kanssa- ja kaupankäyntiään ei kannattaisi enää rasittaa ja vaikeuttaa turhilla rajoilla ja niihin liittyviilä byrokratiakuluilla.

Idea syntyi jo 1990-luvulla

Sysäys saatiin eurooppalaisten metropolialueiden ideasta 90-luvun alussa. Sen toteuttamista vaikeutti kuitenkin Saksassa jo vanhaa perua oleva liittovaltiorakenne ja paikallisten suurkaupunkien suhteellisen pieni koko.

- Jotta kyettiin saavuttamaan eurooppalaisen metropolialueen mittasuhteet, tai pääsemään niiden kanssa samalle viivalle, oli aina lähdettävä yhdistämään voimia – ja verkottamaan useita keskisuuria kaupunkeja ja aluekeskuksia, Schlusche toteaa.

Rhein-Neckarin tapauksessa kaupunkien houkutuksena oli mahdollisuus päästä taas kartan keskelle. Ne olivat kokeneet jääneensä vähitellen syrjään osavaltioidensa laidalla ja kaukana niiden keskuksista – kuten Mannheim Stuttgartista tai Lugwigshafen Mainzista.

- Saavutukset puhuvat selvää kieltä metropolihankkeen puolesta. Rhein-Neckar kykenee tuottamaan ja tarjoamaan kaiken sen, mitä suuret eurooppalaiset metropolitkin ja niiden metropolialueet. Rhein-Neckar on todella hyvin toimiva alue, Ralph Schlusche iloitsee.

Schluschen puheessa korostuu me-muoto. Se kertoo siitä, että metropolialueella on myös identiteettiä rakentava merkitys. Meillä on täällä hyvät toimintaehdot: hyvä infrastruktuuri, hyvät liikenneyhteydet, hyvä terveysjärjestelmä, hyvä koulutusjärjestelmä, hyvä kulttuuritarjonta.

Talouden menestyminen ei ole itsestäänselvää

Rhein-Neckarin talous on kunnossa. Se ei kuitenkaan riitä. Talouden menestyminen ei ole itsestäänselvää ilman hyviä kulttuuri- ja sosiaalipoliittisia taustoja. Ne lisäävät koko alueen houkuttelevuutta ja viihtyvyyttä sekä vetovoimaisuutta myös tänne haetulle pätevälle työvoimalle.

Suuret yritykset, kuten SAP Heidelbergin lähellä Waldorfissa, BASF Ludwigshafenissa tai Mannheimin satama, pystyvät yksinäänkin rekrytoimaan työntekijöitä. Pienemmille yrityksille tuntemattomammilla paikkakunnilla on metropolialueen tarjoama palvelukirjo taivaanlahja.

Haja-asutusseuduilla elinkeinoelämää

Kaupunkien ja maaseudun välillä vallitsee jännitteitä ja ristiriitoja – täälläkin. Haja-asutusseutujen roolina on tarjota usein vain virkistysalueita, mutta niillä löytyy myös tukemisen arvioista elinkeinoelämää, jopa ns. Hidden Champions’eja, erityisaloillaan huippuyrityksiä maailman mitassa.

Siksi niidenkään infrastruktuurissa, kuten laajakaistassa, liikenneratkaisuissa, lastenhoidossa, kouluissa tai perusterveydenhuollossa, ei saa Schluschen mukaan säästää liikaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö jouduta tekemään usein myös ratkaisuja, jotka eivät miellytä kaikkia.

Esimerkiksi tuulivoimaloihin on liittynyt usein paikallista napinaa. Niitä on sijoitettu paljon varsinkin Odenwaldiin, joka harvaan asutettua ja suurimmalta osalta virkistysaluetta. Kunnat voivat siellä tienata hyvin omalla maalleen perustetuista voimaloista, mutta menettää samalla matkailutuloja.

- Emme suunnittele alueen kehittämistä vain yksittäisten paikkakuntien ja tahojen toiveiden mukaisesti, Schlusche toteaa.

- Ratkaisevaa meidän näkökulmastamme on, mistä milloinkin löytyvät suotuisimmat edellytykset minkäkin hankkeen toteuttamiselle koko alueen puitteissa.

Poliittiset päätökset alueliiton yleiskokouksissa

Ralph Schluschella on Metropolregion Neckar-Rhein’in päämajassa Mannheimissa työntekijöinään ja käytettävissään paljon asiantuntijoita. He tekevät suunnitelmia ja esityksiä, mutta poliittiset päätökset tehdään aina alueliiton yleiskokouksissa.

Metropolialue on verkottanut yhteen myös talouselämää ja koulutuksen ja tieteen edustajia omaan tukiyhdistykseensä. Siinä käydään jatkuvasti suuntaa antavia keskusteluja kuntien edustajien ja poliitikkojen kanssa tulevaisuudesta –tärkeimpinä teemoina digitalisointi ja sen toteuttaminen varsinkin teollisuudessa.

Kaupunkien rooli kasvukeskuksina ja kasvua generoivina moottoreina myös maaseudulle on Schluschen sydämenasia.

- Vahvuuksia on kuitenkin etsittävä kaikkialta, missä niitä onkin, niin asutuskeskuksissa kuin haja-asutusalueillakin - ja pyrittävä panemaan siitäkin vieläkin paremmaksi. ♦

Faktat

Metropoli­seutujen pikku­jätti­läinen

Rhein-Neckar, Saksan pienin, mutta ehkä dynaamisin metropolialue täytti viime syksynä 10 vuotta. Se syntyi kolmen saksalaisen osavaltion valtiosopimuksen kautta, ja voi ylittää toimissaan ei vain kunnallisia, vaan myös osavaltiollisia rajoja.

Se on Saksan seitsemänneksi suurin talousalue, jonka bkt on 80,5 mrd euroa. Teollisten yritysten liikevaihdosta viennin osuus on 59 %. Alueella on 46 000 yritystä, 22 yliopistoa ja yliopistotasoista korkeakoulua, ja 40 tieteellistä tutkimuslaitosta.

Metropolialueen 2,4 miljoonan ihmisen väestöstä suurin osa, yli miljoona asuu Baden-Württembergissä (suurimpina kaupunkeina Mannheim ja Heidelberg), vajaa miljoona Rheinland-Pfalzissa (Ludwigshafen ja Worms) ja yli neljännes miljoona Hessenissä (Heppenheim).

Alueliitto Verband Region Rhein-Neckar edustaa 15 kaupunkia ja piirikuntaa ja 290 kunnallista yhteisöä. Niitä edustavat liittokokouksessa 93 valtuutettua — ylipormestareita, piirineuvoksia ja paikallispoliitikoita — jotka osallistuvat myös työskentelyyn liiton suunnittelu- ja kehitysvaliokunnissa.

Liitto vastaa koko metropolialueen aluesuunnittelusta ja koordinoi alueen liikennehankkeita ja energiahuoltoa. Se pyrkii parantamaan alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa infrastruktuurin ja talouden edistämishankkeilla, ja aluemarkkinoinnilla (painopisteinä messut, kulttuuri, urheilu, virkistysalueet ja matkailu).

Järjestön hallinnossa työskentelee 30 ihmistä ja sen talousarvio on 4,5 miljoonaa euroa. Se teettää suunnittelutöitä myös yhtiömuotoisella organisaatiollaan Metropolregion Rhein-Neckar GmbH, josta se omistaa puolet. Yhtiöllä on noin 50 työntekijää asiantuntijatehtävissä ja 5,5 miljoonan euron budjetti.

Muita osakkaita ovat tukiyhdistys Zukunft Metropolregion Rhein-Neckar 30 %:n ja paikalliset teollisuus- ja kauppakamarit 20 %:n osuudella. Yhdistyksen yli 700 jäsentä edustavat alueen yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja sekä poliittisia järjestöjä ja käyvät “strategista dialogia“ tärkeiden metropolihankkeiden kehittämiseksi ja tukemiseksi yhteisin voimin.

Vain kasvuun ja kasvukeskuksiin satsaaminen mahdollistaa myös jakopolitiikan ja haja-asutusalueiden tukemisen, korostaa Ralph Schlusche.
Vain kasvuun ja kasvukeskuksiin satsaaminen mahdollistaa myös jakopolitiikan ja haja-asutusalueiden tukemisen, korostaa Ralph Schlusche.
Rhein-Neckarin 2,4 miljoonan asukkaan hyvin verkottunut metropolialue vetää verrtoja mille tahansa eurooppalaiselle metropolialueelle
Rhein-Neckarin 2,4 miljoonan asukkaan hyvin verkottunut metropolialue vetää verrtoja mille tahansa eurooppalaiselle metropolialueelle

Faktat

Metropoli­seutujen pikku­jätti­läinen

Rhein-Neckar, Saksan pienin, mutta ehkä dynaamisin metropolialue täytti viime syksynä 10 vuotta. Se syntyi kolmen saksalaisen osavaltion valtiosopimuksen kautta, ja voi ylittää toimissaan ei vain kunnallisia, vaan myös osavaltiollisia rajoja.

Se on Saksan seitsemänneksi suurin talousalue, jonka bkt on 80,5 mrd euroa. Teollisten yritysten liikevaihdosta viennin osuus on 59 %. Alueella on 46 000 yritystä, 22 yliopistoa ja yliopistotasoista korkeakoulua, ja 40 tieteellistä tutkimuslaitosta.

Metropolialueen 2,4 miljoonan ihmisen väestöstä suurin osa, yli miljoona asuu Baden-Württembergissä (suurimpina kaupunkeina Mannheim ja Heidelberg), vajaa miljoona Rheinland-Pfalzissa (Ludwigshafen ja Worms) ja yli neljännes miljoona Hessenissä (Heppenheim).

Alueliitto Verband Region Rhein-Neckar edustaa 15 kaupunkia ja piirikuntaa ja 290 kunnallista yhteisöä. Niitä edustavat liittokokouksessa 93 valtuutettua — ylipormestareita, piirineuvoksia ja paikallispoliitikoita — jotka osallistuvat myös työskentelyyn liiton suunnittelu- ja kehitysvaliokunnissa.

Liitto vastaa koko metropolialueen aluesuunnittelusta ja koordinoi alueen liikennehankkeita ja energiahuoltoa. Se pyrkii parantamaan alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa infrastruktuurin ja talouden edistämishankkeilla, ja aluemarkkinoinnilla (painopisteinä messut, kulttuuri, urheilu, virkistysalueet ja matkailu).

Järjestön hallinnossa työskentelee 30 ihmistä ja sen talousarvio on 4,5 miljoonaa euroa. Se teettää suunnittelutöitä myös yhtiömuotoisella organisaatiollaan Metropolregion Rhein-Neckar GmbH, josta se omistaa puolet. Yhtiöllä on noin 50 työntekijää asiantuntijatehtävissä ja 5,5 miljoonan euron budjetti.

Muita osakkaita ovat tukiyhdistys Zukunft Metropolregion Rhein-Neckar 30 %:n ja paikalliset teollisuus- ja kauppakamarit 20 %:n osuudella. Yhdistyksen yli 700 jäsentä edustavat alueen yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja sekä poliittisia järjestöjä ja käyvät “strategista dialogia“ tärkeiden metropolihankkeiden kehittämiseksi ja tukemiseksi yhteisin voimin.