sote

Roh­keil­la rat­kai­suil­la

sääs­tö­jä a­su­mis­­me­­noi­hin

Uudenlainen ajattelu ja rohkeat avaukset voivat synnyttää miljoonasäästöjä erityisryhmien asumiskustannuksissa. Yhtä aikaa säästöjen kanssa syntyy asiakkaille entistä yksilöllisempää, laadukkaampaa ja joustavampaa palvelua.

Lohjan kaupunkiin kuuluvalla Karjalohjalla on Puujärven maisemissa moderni ”mummonmökkikylä”, johon mahtuu  28 keskikokoista omakotitaloa. Talot pyritään hankkimaan valmistaloina talotehtaalta. Alueella on valmiina kunnallistekniikka, tiet, tori ja valaistut ulkoilupolut.
Lohjan kaupunkiin kuuluvalla Karjalohjalla on Puujärven maisemissa moderni ”mummonmökkikylä”, johon mahtuu 28 keskikokoista omakotitaloa. Talot pyritään hankkimaan valmistaloina talotehtaalta. Alueella on valmiina kunnallistekniikka, tiet, tori ja valaistut ulkoilupolut.

pekka moliis

Valtiovarainministeriön kuntakokeilun asumispalveluja koskevissa kokeiluissa ovat mukana Kouvolan, Vantaan ja Joensuun kaupungit sekä Riihimäen, Hausjärven ja Lopen muodostama kuntaryhmä.

- Merkittävässä roolissa on uusien toimintatapojen koulutus, kehitystyö ja kokeilun aikainen pilotointi. Onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeätä on saada henkilöstö sitoutumaan kehitystyöhön, valtiovarainministeriön kuntakokeilujen projektipäällikkö Sonja Manssila kertoo.

Kokeilu on osoittanut, että tutuissa toimintatavoissa on parantamisen varaa.

- Hoidon ja hoivan tulee muodostua asiakkaiden tarpeiden mukaisesti siten, että asiakas voi kokea laadukasta elämää viimeisinäkin vuosina, vaikka toimintakyky olisi jo vähäistä. Osassa kokeiluja hyödynnetään hyvinvointiteknologiaa ja muutetaan työtapoja. Luovutaan jono-ajattelusta, jossa tarjotaan kaikille samanlaista palvelua, Manssila kertoo.

Tietoa jakoon monelle taholle

Ministeriön tuore väliraportti paljastaa, että uudistuksiin liittyy lähes aina muutosvastarintaa. Onnistunut viestintä onkin yksi kivijalka, jonka on syytä olla kunnossa uudistuksia toteutettaessa.

- Koulutusta, tiedotusta ja osallistamista tarvitaan, jotta työntekijät, asiakkaat ja omaiset tietävät, mistä tässä on kyse. Mukaan haastetaan myös järjestöjä, oppilaitoksia, seurakuntia ja muita alueellisia yhteistyötoimijoita. Kunnat seuraavat myös kustannuksia, jolloin saadaan tietoa siitä, onko muutoksilla vaikutusta talouteen, Sonja Manssila toteaa.

Oma ongelmansa on myös siinä, ettei Jyrki Kataisen, kok., hallituksen aikanaan päättämiä kuntien velvoitteiden vähentämiseksi toteutettavia kuntakokeiluja ole varustettu erityisellä hankerahoituksella. Kokeilut pyörivät osana arkena käytännössä ilman erillistä rahoitusta.

Suositukset rajoittavat järkevää toimintaa

Kuntaliiton erityisasiantuntija Pirjo Poikonen näkee tärkeäksi, että kuntakokeilujen yhteydessä kartoitetaan niitä erilaisten suositusten ongelmakohtia, jotka rajoittavat vanhusten ja vammaisten asumismuotojen järkevää kehittämistä.

- Kuntakokeilussa pohditaan aidosti, mitä voi tehdä toisin. Lainsäädäntö ei aseta sinällään esteitä toimintatapojen muutoksille. Sen sijaan Aran ja Valviran vuosien mittaan antamat suositukset ovat enemmän rajoittavia ja niistä on tullut pysyviä käytäntöjä. Mitkä suositukset estävät tekemästä järkeviä ratkaisuja, on haluttu selvittää, Poikonen toteaa.

Ihmiset ovat erilaisia ja tarpeet erilaisia. Samaan sapluunaan sovittamista pyritään kokeilujen puitteissa rikkomaan. Yksilölliset asumisratkaisut ovat kokeiluissa tärkeällä sijalla.

- Esimerkiksi Kouvolan Valkealakodissa on asiakkaiden neliöitä tarkasteltu uudella tavalla ja yritetty löytää niissä omia ratkaisuja. Henkilöillä voi olla monenlaisia toiveita ja niitä kannattaa kuunnella. Toinen voi haluta asua toisen kanssa ja osalle riittää pienempikin neliömäärä asumiseen. Vanhus- ja vammaisasumisessa on vaikeaa saada koko Suomea koskevia yhtenäisiä malleja luotua, Poikonen tunnustaa. ♦

Vantaan liu­ku­mä­ki tuot­taa tu­lok­sia

Vantaan kaupunki on saavuttanut vähintään rohkaisevia tuloksia Liukumäki kotiin -toimintamallilla. Vantaalla on kehitetty malli, jolla ympärivuorokautisessa hoivassa olevia kaupunkilaisia kuntoutetaan takaisin omaan kotiin. Ennakoivalla kuntouttamisella tuetaan myös kotona asumista.

Vuoden 2015 viimeisellä puoliskolla yhdeksän ”liukumäkeläistä” pääsi muuttamaan takaisin omaan kotiin.

Asiakkaiden oletettavissa olevaan elinikään pohjautuvissa laskelmissa yksin näiden ihmisten kuntouttaminen on tuonut yhteiskunnalle yli viiden miljoonan euron säästöt.

- Kaikki lähtee liikkeelle asiakkaan palvelutarpeen selvittämisestä. Siinä katsotaan, mitkä ovat henkilön edellytykset ja oma tahto selvitä omassa kodissaan ja mitä tukipalveluita hän tarvitsee. Sen jälkeen lähdetään yhdessä rakentamaan yksilöllistä kuntoutuspolkua ja auttamaan häntä takaisin itsenäiseen elämään, toiminnan projektipäällikkö Piia Sneck kertoo.

”Liukumäkeläisiä” on Vantaalla montaa sorttia. Henkilön taustalla voi olla päihde-, mielenterveys- tai pitkäaikaisesta sairaudesta johtuvia ongelmia.

- Alun perin suuntasimme toimintaa alle 70-vuotiaisiin, mutta olemme huomanneet, että iäkkäämmätkin ovat potentiaalisia kuntoutumaan ja pääsemään omaan kotiin, Sneck huomauttaa.

Joen­suus­sa pois lai­tok­sista

Laitosasumisen purun nopeutuminen ja erityisasumisen toimeenpano-ohjelman luominen ovat kuntakokeilun parhaat hedelmät asumispalvelujen osalta Joensuussa. Laitospaikoilta omaan kotiin erityyppisiin asumisratkaisuihin on Joensuussa muuttanut viimeisen kolmen vuoden aikana 34 henkilöä.

- Saimme kehitysvammaisten asumispalveluja liikkeelle kokeilun kautta. Vauhditimme niitä niin, että tänä vuonna on saatu viimeisetkin laitospaikoilla asuneet vammaiset pois laitoksista erilaisiin asumisyksiköihin, kehittämispäällikkö Annamari Savela kertoo.

Kuntakokeilun myötä Joensuussa on rakennettu myös toimintamalli, jolle pohjautuu erityisasumisen toimeenpano-ohjelma. Ohjelma on syventänyt kaupungin eri tahojen välistä yhteistyötä, eikä vammaisten asumispalvelujen järjestäminen ole ollut enää yksin soten asia.

Kouvolas­sa e­det­ty kol­mel­la rin­ta­mal­la

Kouvolan asumispalvelujen toimintamallin kuntakokeilukohteeksi on valittu Valkealakoti, jossa haluttiin paitsi purkaa laitosrakennetta ja uudistaa perinteistä hoitokulttuuria, myös kehittää palveluasumista laajempaa alueellista palvelukokonaisuutta. Kokeilu on mahdollistanut ARAn investointiavustuksen ja korkotukilainan, joiden myötävaikutuksella investoinnit on saatu nopeasti alulle.

Hoitohenkilöstölle vanhasta laitostyöskentelylle tavanomaisesta kellokulttuurista luopuminen on merkinnyt uuden, asiakkaiden tarpeista lähtevän toimintamallin oppimista. Palvelualuemallin kehittyminen on lähtenyt hyvin käyntiin myös muiden kaupungin sisäisten toimijoiden yhteistyöllä. Eri sukupolvet ovat löytäneet toisensa, kun päiväkotien ja koulujen lapsille ja alueen vanhuksille on järjestetty yhteisiä tilaisuuksia.

A­sun­to­po­li­tii­kan tut­ki­mus­hank­keen

kil­pai­lut­ta­mi­nen jäi tor­soksi

Ainoastaan yksi taho on kiinnostunut tutkimaan asuntopolitiikan vaikuttavuutta. Eduskunnan tarkastusvaliokunta etsi avoimella tarjouskilpailulla ulkopuolista ja riippumatonta asiantuntijatahoa tutkimusta toteuttamaan.

Määräaikaan mennessä ainoastaan Janne Antikaisen luotsaama MDI Public Oy jätti tarjouksen tutkimushankkeesta.

- Tarjouksia meille tuli tosiaan vain yksi. Tutkimushankkeen etenemisestä tehdään päätöksiä lähiaikoina, valtiovarainministeriön valiokuntaneuvos Matti Salminen vahvistaa.

Tutkimushankkeen taustalla on pitkään jatkuneet ongelmat asuntopolitiikassa. Erityisesti ongelmia on tarjonnan ja kysynnän kohtaamisessa eri alueilla. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa päättäjille uutta tietoa siitä, mihin suuntaan suomalaista asuntopolitiikkaa olisi suunnattava.

Tutkimuksen ykköskysymys on pääkaupunkiseudun asuntorakentaminen ja alueen asuntojen korkea hintataso. Tutkimuksessa on tavoitteena etsiä vastausta myös siihen, miksi Suomessa on pula kohtuuhintaisista asunnoista.

Tarjouspyynnön mukaan sopimus tutkimuksesta allekirjoitetaan viimeistään kesäkuussa 2016 ja tutkimuksen tulisi olla eduskunnan tarkastusvaliokunnan käytössä heinäkuun lopussa 2017.

Vantaan liu­ku­mä­ki tuot­taa tu­lok­sia

Vantaan kaupunki on saavuttanut vähintään rohkaisevia tuloksia Liukumäki kotiin -toimintamallilla. Vantaalla on kehitetty malli, jolla ympärivuorokautisessa hoivassa olevia kaupunkilaisia kuntoutetaan takaisin omaan kotiin. Ennakoivalla kuntouttamisella tuetaan myös kotona asumista.

Vuoden 2015 viimeisellä puoliskolla yhdeksän ”liukumäkeläistä” pääsi muuttamaan takaisin omaan kotiin.

Asiakkaiden oletettavissa olevaan elinikään pohjautuvissa laskelmissa yksin näiden ihmisten kuntouttaminen on tuonut yhteiskunnalle yli viiden miljoonan euron säästöt.

- Kaikki lähtee liikkeelle asiakkaan palvelutarpeen selvittämisestä. Siinä katsotaan, mitkä ovat henkilön edellytykset ja oma tahto selvitä omassa kodissaan ja mitä tukipalveluita hän tarvitsee. Sen jälkeen lähdetään yhdessä rakentamaan yksilöllistä kuntoutuspolkua ja auttamaan häntä takaisin itsenäiseen elämään, toiminnan projektipäällikkö Piia Sneck kertoo.

”Liukumäkeläisiä” on Vantaalla montaa sorttia. Henkilön taustalla voi olla päihde-, mielenterveys- tai pitkäaikaisesta sairaudesta johtuvia ongelmia.

- Alun perin suuntasimme toimintaa alle 70-vuotiaisiin, mutta olemme huomanneet, että iäkkäämmätkin ovat potentiaalisia kuntoutumaan ja pääsemään omaan kotiin, Sneck huomauttaa.

Joen­suus­sa pois lai­tok­sista

Laitosasumisen purun nopeutuminen ja erityisasumisen toimeenpano-ohjelman luominen ovat kuntakokeilun parhaat hedelmät asumispalvelujen osalta Joensuussa. Laitospaikoilta omaan kotiin erityyppisiin asumisratkaisuihin on Joensuussa muuttanut viimeisen kolmen vuoden aikana 34 henkilöä.

- Saimme kehitysvammaisten asumispalveluja liikkeelle kokeilun kautta. Vauhditimme niitä niin, että tänä vuonna on saatu viimeisetkin laitospaikoilla asuneet vammaiset pois laitoksista erilaisiin asumisyksiköihin, kehittämispäällikkö Annamari Savela kertoo.

Kuntakokeilun myötä Joensuussa on rakennettu myös toimintamalli, jolle pohjautuu erityisasumisen toimeenpano-ohjelma. Ohjelma on syventänyt kaupungin eri tahojen välistä yhteistyötä, eikä vammaisten asumispalvelujen järjestäminen ole ollut enää yksin soten asia.

Kouvolas­sa e­det­ty kol­mel­la rin­ta­mal­la

Kouvolan asumispalvelujen toimintamallin kuntakokeilukohteeksi on valittu Valkealakoti, jossa haluttiin paitsi purkaa laitosrakennetta ja uudistaa perinteistä hoitokulttuuria, myös kehittää palveluasumista laajempaa alueellista palvelukokonaisuutta. Kokeilu on mahdollistanut ARAn investointiavustuksen ja korkotukilainan, joiden myötävaikutuksella investoinnit on saatu nopeasti alulle.

Hoitohenkilöstölle vanhasta laitostyöskentelylle tavanomaisesta kellokulttuurista luopuminen on merkinnyt uuden, asiakkaiden tarpeista lähtevän toimintamallin oppimista. Palvelualuemallin kehittyminen on lähtenyt hyvin käyntiin myös muiden kaupungin sisäisten toimijoiden yhteistyöllä. Eri sukupolvet ovat löytäneet toisensa, kun päiväkotien ja koulujen lapsille ja alueen vanhuksille on järjestetty yhteisiä tilaisuuksia.

A­sun­to­po­li­tii­kan tut­ki­mus­hank­keen

kil­pai­lut­ta­mi­nen jäi tor­soksi

Ainoastaan yksi taho on kiinnostunut tutkimaan asuntopolitiikan vaikuttavuutta. Eduskunnan tarkastusvaliokunta etsi avoimella tarjouskilpailulla ulkopuolista ja riippumatonta asiantuntijatahoa tutkimusta toteuttamaan.

Määräaikaan mennessä ainoastaan Janne Antikaisen luotsaama MDI Public Oy jätti tarjouksen tutkimushankkeesta.

- Tarjouksia meille tuli tosiaan vain yksi. Tutkimushankkeen etenemisestä tehdään päätöksiä lähiaikoina, valtiovarainministeriön valiokuntaneuvos Matti Salminen vahvistaa.

Tutkimushankkeen taustalla on pitkään jatkuneet ongelmat asuntopolitiikassa. Erityisesti ongelmia on tarjonnan ja kysynnän kohtaamisessa eri alueilla. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa päättäjille uutta tietoa siitä, mihin suuntaan suomalaista asuntopolitiikkaa olisi suunnattava.

Tutkimuksen ykköskysymys on pääkaupunkiseudun asuntorakentaminen ja alueen asuntojen korkea hintataso. Tutkimuksessa on tavoitteena etsiä vastausta myös siihen, miksi Suomessa on pula kohtuuhintaisista asunnoista.

Tarjouspyynnön mukaan sopimus tutkimuksesta allekirjoitetaan viimeistään kesäkuussa 2016 ja tutkimuksen tulisi olla eduskunnan tarkastusvaliokunnan käytössä heinäkuun lopussa 2017.