sote

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula lupasi talvella, että kun koivussa on lehti, koko sote-lakipaketti on kaikkien arvioitavana. Rehula on ehtinyt toivoa jo takatalvea. Seppo Haavisto kuvasi koivikkoa Helsingissä 9. toukokuuta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula lupasi talvella, että kun koivussa on lehti, koko sote-lakipaketti on kaikkien arvioitavana. Rehula on ehtinyt toivoa jo takatalvea. Seppo Haavisto kuvasi koivikkoa Helsingissä 9. toukokuuta.

Sote-aika­tau­lu avoin, lau­sun­to­kier­ros ve­nyy syk­syyn

Kevät on vehreimmillään, mutta sote-lakeja ei vain kuulu. Nyt vakuutetaan, että ne tulevat julki kesäkuun alussa, vaikka 300-sivuista lakipakettia ei ehdittäisikään kääntää ruotsiksi. Vasta kun paketti saadaan käännettyä toiselle kotimaiselle, se lähtee lausuntokierrokselle, joka venyy pitkälle syksyyn.

martta nieminen kuva: seppo haavisto

Kuntalehti kävi läpi lukuisten asiantuntijoiden, virkamiesten ja poliitikkojen kanssa keskeisiä kysymyksiä, jotka askarruttavat varsinkin kunnissa.

Miksi lakipakettiluonnosta ei saada kesäkuun alussa lausuntokierrokselle?

Viivästys johtuu siitä, että hallituksen huhtikuun alussa tekemissä linjauksissa otettiin mukaan valinnanvapausasiaa ja monituottajamallia niin paljon, että valmisteltavaksi tuli asioita, jotka piti alun perin päättää vasta kesällä tai alkusyksyllä.

Mukaan tuli paljon kohua herättänyt julkisen tuotannon yhtiöittäminen, josta ei ollut aiemmin sovittu.

Linkitys valinnanvapauteen on siis voimakkaampi kuin alun perin ajateltiin.

- Ei lausuntokierrokselle kannata laittaa semmoista esitystä, mistä puuttuu oleellisia elementtejä, sanoo soten projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Pöystin mukaan tarkoitus on saada lakiluonnokset kesäkuun alussa julkisesti kommentoitavaksi.

Virallisen lausuntokierroksen pitäisi kestää vähintään kymmenen viikkoa, mutta siihen ei voi laskea heinäkuuta, koska se on loma-aikaa. Vaikka luonnokset saataisiin lausuntokierrokselle kesäkuun lopussa, se päättyisi vasta syyskuun lopussa.

Voiko kesäkuussa tulla uusia ongelmia?

Järjestämislaki, maakuntalaki, maakuntien rahoituslaki, kuntien valtionosuuslain muutos ja sote-tuottajien rekisteröimis- ja valvontalaki muodostavat valtavan kokonaisuuden, joka herättää kovaa keskustelua.

Eniten tuntuu kiihdyttävän soten rahoitus, erityisesti kuntien valtionosuusmalli.

Vaikea pala on myös yhtiöittämiseen ja julkiseen hallintotehtävään liittyvä kokonaisuus.

Valinnanvapauden edellytysten luominen järkevällä tavalla on osoittautunut hyvin vaikeaksi.

Myös henkilöstön hermostuneisuus alkaa lisääntyä. Julkisen alan sote-henkilöstö pelkää esitettyä yhtiöittämispakkoa julkiselle puolelle.

Kesäkuun alusta on tulossa muutenkin poliittisesti kiihkeää aikaa, koska monella puolueella on silloin puoluekokous. Hallituspuolueista kokoomuksessa voi vaihtua puheenjohtaja, mikä voi sekoittaa hallituksen työskentelyä ja kiristää ilmapiiriä.

Miten kunnille taataan rahat?

Kuntia kiinnostaa erityisesti se, millä tavalla kunnille taataan rahat tilanteessa, jossa kunnilta ollaan viemässä verotulopohjasta lähes 13 prosenttiyksikköä, kun sote siirtyy maakuntien järjestämisvastuulle.

Ensinnäkin kuntien on laskettava kunnallisveroprosenttiaan 12-13 prosenttiyksiköllä.

Valtionosuusjärjestelmän uusiminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi asiaksi.

Virkamiestasolla yksi malli on valittu, mutta poliittinen päätös mallista saataneen vasta kuun lopussa. Silloin pitäisi julkistaa myös ehdotetun mallin kuntakohtaiset vaikutukset.

Kunnat ovat hyvin erilaisia ja tuleva sote- ja maakuntauudistus näyttää vain kiihdyttää eriytymistä.

Koska jatkossakin jokaisen kunnan pitäisi pystyä hoitamaan tehtävänsä, valtionosuusjärjestelmän rakentamisen pitäisi taata tämä. Samanaikaisestihan on voimassa ehto, että verotus ei saa sote-uudistuksen takia kiristyä.

Tarkoitus on, että nykyisiä kuntien valtionosuuskriteerejä pyrittäisiin jäljittelemään niin paljon kuin mahdollista.

Uutuutena kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen tuotaisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin eli niin sanottu hyve-kannustin. Se tosin on vaikutukseltaan hyvin pieni, arviolta 60–100 miljoonaa euroa. Tänä vuonna kunnille maksetaan valtionosuuksia yhteensä noin 8,5 miljardia euroa.

Kaavailussa on myös uusi tasausmekanismi, joka tasoittaa muutoksen suuruutta, joka johtuu sote-menojen ja -tulojen irtoamisesta kuntataloudesta.

Yksittäisen kunnan poistuva sote-meno ja sote-tuotto ei ole välttämättä sama kuin poistuva valtionosuus ja verotuotto. Uudella valtionosuuskriteeristöllä yritetään tasata sitä väliä. Kunnille jää kuitenkin joku omavastuuosuus, joka ottaa huomioon sen, jos kunta on ollut tehokas eli saneerannut toimintojaan.

Tuleeko kunnille verokatto?

Kaavailtu verokatto rajaisi vuodesta 2019 lähtien kuntien veroprosenttien ylärajaa. Kunnallisveroprosentista leikattaisiin ensin esimerkiksi 12 prosenttiyksikköä, koska sote siirtyy maakuntien järjestämisvastuulle. Sen päälle tulisi vielä verokatto, joka tarkoittaa sitä, että jäljelle jäävää prosenttia ei saisi nostaa kuin vähän.

Kuntaliitto vastustaa jyrkästi verokattoa. Toimitusjohtaja Jari Koskisen mukaan verokatto rajoittaa kuntien oikeutta päättää taloudestaan. Kuntien lainanotto saattaisi lisääntyä, mikäli kunnat eivät itse voi vaikuttaa veroasteeseensa.

Verokatosta ei ole tehty poliittista linjausta vielä, mutta valmistelussa on lähdetty siitä, että kunnille tulisi verokatto määräajaksi, todennäköisesti vuosiksi 2019–2021.

Alustavan kaavailun mukaan vuonna 2019 kunnat voisivat nostaa tai laskea veroprosenttia korkeintaan 0,5 prosenttiyksikköä. Seuraavan kahden vuoden aikana kunnat voisivat liikutella veroprosenttia ylös tai alas korkeintaan yhden prosenttiyksikön verran yhteensä. Kunta saisi siis päättää itse korotuksen ajankohdan. Jos se nostaa veroprosenttia vuonna 2020 prosenttiyksiköllä, mahdollisuus on käytetty.

Outoa on se, että jos jollakin kunnalla sattuisi yllättäen menemään niin hyvin, että se voisi laskea veroprosenttiaan enemmän kuin on sallittu, se ei olisi mahdollista.

Miten soten rahoitusjärjestelmä rakennetaan, jos se tulee valtiorahoitteisena?

Valtionrahoitus tulee maakunnille yleiskatteellisena yleisenä valtionosuutena eli könttänä.

Maakuntien rahoituslaki tulee olemaan ajattelutavaltaan samankaltainen kuin kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta annettu laki nykyään. Maakunta päättää rahan käytöstä, mutta liikkumavara tullee olemaan hyvin pientä. Sote-uudistuksella nimittäin tavoitellaan kymmenen vuoden aikana noin kolmen miljardin euron säästöjä.

Saako pääkaupunkiseutu aikaan yhteisen esityksen?

Hallitus on tekemässä suurta sote-uudistus koko maahan, mutta on valmis harkitsemaan pääkaupunkiseudulle erillisratkaisua, mikäli neljä kuntaa saavat tehtyä yhteisen ehdotuksen.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat päättivät käynnistää valmistelun, mutta helppoa yhteisen näkemyksen synnyttäminen ei ole. Espoo tiettävästi haluaisi järjestää sote-palvelut niin kuin nykyisinkin, mutta muut kunnat lisäisivät yhteistyötä. Yhteistä esitystä kuitenkin odotellaan.

Soten järjestämisvastuun itselleen haluavien kaupunkien edustajat käyvät koko ajan neuvotteluja myös valtiovallan kanssa. Näkemys pääkaupunkiseudun ratkaisusta pitäisi valmistua samassa aikataulussa kuin lainvalmistelukin.

Poikkeusratkaisun pitää olla kuitenkin perustuslain mukainen.

Mitkä sairaalat ovat laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloita?

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan, kesk., johdolla on valmisteltu myös listaa laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloista.

Listalle kuuluvat itseoikeutetusti Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistosairaalat. Asiantuntijoiden mielestä laaja päivystys pitäisi olla myös Rovaniemellä, Seinäjoella, Jyväskylässä, Joensuussa, Porissa, Lahdessa ja Lappeenrannassa.

Asiantuntijoiden näkemykset ovat miellyttäneet Rehulaa, mutta listan laatiminen on herättänyt tietysti alue- ja jopa kielipoliittiset intohimot. Hallitus tehnee esityksensä pitkän lausuntokierroksen jälkeen alkusyksyllä. ♦

Miten soten rahoitusjärjestelmä rakennetaan, jos se tulee valtiorahoitteisena?

Valtionrahoitus tulee maakunnille yleiskatteellisena yleisenä valtionosuutena eli könttänä.

Maakuntien rahoituslaki tulee olemaan ajattelutavaltaan samankaltainen kuin kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta annettu laki nykyään. Maakunta päättää rahan käytöstä, mutta liikkumavara tullee olemaan hyvin pientä. Sote-uudistuksella nimittäin tavoitellaan kymmenen vuoden aikana noin kolmen miljardin euron säästöjä.

Saako pääkaupunkiseutu aikaan yhteisen esityksen?

Hallitus on tekemässä suurta sote-uudistus koko maahan, mutta on valmis harkitsemaan pääkaupunkiseudulle erillisratkaisua, mikäli neljä kuntaa saavat tehtyä yhteisen ehdotuksen.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat päättivät käynnistää valmistelun, mutta helppoa yhteisen näkemyksen synnyttäminen ei ole. Espoo tiettävästi haluaisi järjestää sote-palvelut niin kuin nykyisinkin, mutta muut kunnat lisäisivät yhteistyötä. Yhteistä esitystä kuitenkin odotellaan.

Soten järjestämisvastuun itselleen haluavien kaupunkien edustajat käyvät koko ajan neuvotteluja myös valtiovallan kanssa. Näkemys pääkaupunkiseudun ratkaisusta pitäisi valmistua samassa aikataulussa kuin lainvalmistelukin.

Poikkeusratkaisun pitää olla kuitenkin perustuslain mukainen.

Mitkä sairaalat ovat laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloita?

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan, kesk., johdolla on valmisteltu myös listaa laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloista.

Listalle kuuluvat itseoikeutetusti Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistosairaalat. Asiantuntijoiden mielestä laaja päivystys pitäisi olla myös Rovaniemellä, Seinäjoella, Jyväskylässä, Joensuussa, Porissa, Lahdessa ja Lappeenrannassa.

Asiantuntijoiden näkemykset ovat miellyttäneet Rehulaa, mutta listan laatiminen on herättänyt tietysti alue- ja jopa kielipoliittiset intohimot. Hallitus tehnee esityksensä pitkän lausuntokierroksen jälkeen alkusyksyllä. ♦