Talous, työllisyys ja maahanmuutto

syyskuussa Kuntamarkkinoilla

Kuntamarkkinat nostaa esille 14.–15. syyskuuta kuntakentän odotukset ja näkymät monelta kantilta. Ohjelma alkaa olla koossa.

- Tämän vuoden Kuntamarkkinat tulevat kuvaamaan ja ennakoimaan kuntakentän muutosten vuotta ennennäkemättömällä tavalla, markkinointijohtaja Maritta Mäkelä lupaa.

Hän muistuttaa käynnissä olevista historiallisen suurista hankkeista, joihin tarvitaan näkemyksiä ja kuntakentän ääntä.

- Kuntarakenne on menossa uuteen malliin, joten myös Kuntamarkkinoilla keskustelu on tiivistä. Seminaarit ovat enemmän kuin ajankohtaisia.

Kunnat, maakunnat ja yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat valmistautuvat uudistuksiin. Mäkelän mukaan tämä näkyy myös niin, että palveluntarjoajat ovat aktiivisesti liikkeellä,enää muutama paikka on vapaana.

- Kunnat ja yritykset kehittävät uudenlaisia palvelukonsepteja joka toimialalla. Näistä saadaan lisää tietoa ja esimerkkejä Kuntamarkkinoiden tietoiskuissa.

Talouden suunta ratkaisee paljon

Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Kuntaliitosta sanoo, että talous- ja työllisyyskehitys ratkaisevat kuntienkin talouden suunnan. Vuorento käy Kuntamarkkinoilla läpi kuntatalouden ja työllisyyden suhdetta ja näkymiä.

- Kun kunnilta halutaan vähentää muita toimintoja, niin kunnat, ja erityisesti suuret kaupungit, haluavat lisää tehtäviä ja vastuuta työllisyyden hoidossa.

Vuorento selvittelee työllisyyden ratkaisevaa merkitystä kunnan taloudelle ja myös työllisyyden kuntakokeilun etenemistä.

Kuntatalousohjelmassa ennustetaan, että kuntien verotulot lisääntyvät tänä ja ensi vuonna vaimeasti, mutta samalla myös kuntien menojen kasvu jatkuu maltillisena.

Ovatko näkymät samat vielä syksyllä? Kuntaliiton ekonomisti Minna Punakallio sanoo, että syksyllä tiedetään enemmän ainakin työttömyyden kehityksestä sekä maahanmuuton ja kotouttamisen kustannuksista.

Miten parannetaan yrittämisen edellytyksiä

Kehityspäällikkö Jarkko Huovinen Kuntaliitosta toteaa, että kilpailukyvyn vahvistaminen on hallituksen tärkeimpiä kärkihankkeita.

- Kärkihankkeen alaisilla toimenpiteillä on yksi tärkeä yhteinen nimittäjä – yrittämisen edellytysten parantaminen. Toimenpiteillä muun muassa tehostetaan yritysten kansainvälistymispalveluita, vahvistetaan yritysrahoituksen välineitä, kevennetään sääntelyä ja lupaprosesseja sekä avataan markkinoita kilpailulle.

Osana kärkihanketta toteutetaan myös julkisten yrityspalveluiden kehittämistä. Työ on käynnistynyt työ- ja elinkeinoministeriössä selvityksellä julkisista yrityspalveluista.

- Kehittämistyöllä on yhtymäkohtia menossa olevaan aluehallinnon uudistukseen. Kuntamarkkinoiden seminaarissa kuulemme missä vaiheessa kehittämistyössä mennään ja mitkä ovat kuntanäkökulmasta työn keskeisiä sisältöjä, Huovinen kertoo.

Hyviä malleja kotouttamisesta

Yksi seminaari käsittelee maahanmuuttajien kotoutumisasioita. Esittelyssä on esimerkkejä perheiden ja lasten kotouttamisesta, onnistumisia kouluissa ja asumisen tukemisessa, Kuntaliiton kansainvälisen tiimin erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen kertoo.

Kuntamarkkinoilla jaetaan myös Etnisten suhteiden neuvottelukunnan, ETNOn kuntapalkinto. Se jaetaan Kuntaliiton tulevaisuushuoneen lanseerauksen yhteydessä.

- Tuleva kesä ja syksy tulevat olemaan hyvin haasteellisia kotouttamisen kannalta. Ennätysmäärä oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita tulee siirtymään kuntiin. Kuntapaikoista on pula. Suuri huoli kunnissa ja Kuntaliitossa on valtion kotouttamiseen osoitettavien resurssien riittämättömyys, Anu Wikman-Immonen sanoo.

Kunnille kotouttamisesta maksettavat laskennalliset korvaukset ovat riittämättömiä. Kuntaliitto on korostanut laskennallisten korvausten tason korottamista ja tavoitteena on, että valtion lisäbudjetissa tämä korotus toteutuisi. Eduskunnan hallintovaliokunta on myös mietinnössään todennut, että laskennallisten korvausten tasoa tulisi korottaa.

Toinen tärkeä asia kotouttamisen näkökulmasta on riittävä valtion resursointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen. Tällä hetkellä jonot kotoutumiskoulutukseen ovat useiden kuukausien mittaiset.

Tuleeko meistä kaikista vanhana muistamattomia?

Kun väestö ikääntyy, tarvitaan enemmän palveluita ja ikääntyneiden erityispalveluita. Muistiongelmat ovat ikääntyneillä yleisiä, mutta niitä voidaan myös ehkäistä sekä omin toimin että kunnan voimin, Olli Lehtonen, Muistiliiton asiantuntija sanoo.

- Kunnalla on suuri rooli. Muistiasiat voidaan nähdä osana kunnan ikästrategiaa, muistiohjelma osaksi ikäohjelmaa. Mitä parempaa tukea, apua ja hoitoa muistisairauteen sairastunut ihminen kunnalta saa – siis mahdollisuuksia hyvään arkeen – sitä vähemmän muistiasiat ovat kunnalle ongelma.

Muistisairaudet aiheuttavat vuosittain satojen miljoonien eurojen kustannukset jo nyt Suomessa, ja ikääntymisen myötä muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa.

- Menojen kasvua pystymme hillitsemään muistisairauksien varhaisella diagnostisoinnilla, oikea-aikaisella lääkityksellä ja sairastuneen toimintakyvyn kuntouttavalla tukemisella. Muistisairaudet ja niiden hoito on globaalisti kasvava haaste, jossa Suomen kunnat voivat näyttää hyvän hoidon esimerkkiä, Lehtonen sanoo.

Muistiliitto kampanjoi muistiystävällisen asenteen ja -yhteisöjen puolesta.

- Mikä kunta ilmoittautuu ensimmäiseksi muistiystävälliseksi kunnaksi tai kaupungiksi Suomessa, Lehtonen innostaa.

Tuleeko meistä kaikista vanhana muistamattomia?

- Ei tule. Unohtaminen kuuluu terveiden aivojen toimintaan. Jos unohtelu lisääntyy ja se alkaa itseä häiritä, kannattaa ottaa asia puheeksi työterveyshuollossa tai terveyskeskuksessa. ♦

www.kuntamarkkinat.fi

Tuleva kesä ja syksy tulevat olemaan hyvin haasteellisia kotouttamisen kannalta.

Anu Wikman-Immonen

Tuleva kesä ja syksy tulevat olemaan hyvin haasteellisia kotouttamisen kannalta.

Anu Wikman-Immonen