sote

Yhtiöksi vai ei?

Kuntien työterveyshuollon yhtiöittämisen siirtymäaikaa on jäljellä enää puoli vuotta. Useat kunnat pohtivat yhä, mitä tehdä.

VILLE MIETTINEN

Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan työterveyshuollon vapaaehtoiset sairaanhoitopalvelut on yhtiöitettävä kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Tuolloin päättyy siirtymäaika, jona kunnat ovat voineet tarjota ja tuottaa vapaaehtoisia työterveyspalveluita myös kunnan alueella oleville työnantajille, mutta palvelu on täytynyt hinnoitella markkinaperusteisesti.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston viime vuoden lopussa valmistuneen selvityksen muistiossa todetaan, että kunnille on ollut epäselvää, milloin kunta toimii markkinoilla kilpailutilanteessa tarjotessaan työterveyshuollon palveluita.

Toimintaa markkinoilla kilpailutilanteessa on esimerkiksi sairaanhoidon palveluiden tarjoaminen myös niille yritysasiakkaille, joiden kanssa kunnalla on sopimus lakisääteisen ennaltaehkäisevän palvelun tuottamisesta.

Työterveyspalveluverkosto Työ ja Terveys ry selvitti kuntien toimeliaisuutta yhtiöittämisessä kyselyllä, jonka tulokset valmistuivat huhtikuussa.

- Tilanne on aika kirjava. Osalla yhtiöittämisasia on ollut täysin maalissa jo vuosia, osa ei ole tehnyt mitään, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Nissi.

Ensimmäisten joukossa yhtiöittävien aaltoon ehti Mikkeli, jonka yhtiö Etelä-Savon Työterveys Oy on toiminut jo runsaan vuoden. Edeltävä toimintamuoto oli liikelaitos, joka oli toiminut vuodesta 2006.

Yhtiöittämiseen päädyttiin, koska lakiin tulleiden vaateiden vuoksi sen koettiin olevan edessä jossain vaiheessa joka tapauksessa, kertoo toimitusjohtaja Pirkko Valtola.

Yhtiöpäätös on myös elinkeinopolitiikkaa

Valtola näkee, että myös muun kuin lakisääteisen ehkäisevän terveydenhuollon tarjoaminen on nykyaikaa, kun ihmisten odotetaan jatkavan työuriaan työkykyprosessien tuella pitempään.

- Käsityksemme on, että nykytyöterveyshoito ei voi toimia, jos mukana ei ole myös työperäisten sairauksien hoitoa.

Hän uskoo, että yhtiöittäminen auttaa henkilöstön sitouttamisessa, ja toisessa toimintamuodossa hyvästä miehityksestä kiinni pitäminen olisi vaikeampaa.

- Nyt meillä on loistava tilanne, kaikki Mikkelissä asuvat työikäiset työterveyslääkärit meillä töissä, Valtola viittaa yhteen työterveyshuollon ongelmaan, työterveyslääkärien jatkuvaan puutteeseen.

Haasteitakin on riittänyt, ja niistä yksi merkittävimmistä liittyy Mikkelin kaupungin työterveyshuollon kilpailutukseen, jonka Terveystalo vei markkinaoikeuteen selvitettäväksi.

- Ratkaisua odotetaan, olivatko kaupungin kilpailutuksen kriteerit pitävät vai eivät, Valtola sanoo

- Se, että kaupunki vei yhtiön perustamista eteenpäin, oli kaupungilta elinkeinopoliittinen linjaus. Kaupunki haluaa säilyttää muitakin vaihtoehtoja kuin pelkät valtakunnalliset toimijat, Valtola näkee.

”Yhdenvertaisuus negatiivista”

Keskustelua on herättänyt se, onko kuntien yhtiöillä mahdollisuutta päästä markkinoilla lainkaan samalle viivalle yksityisten toimijoiden kanssa, kun lakisääteiset velvoitteet ovat kuitenkin erilaiset. Valtolan mukaan Mikkeli halusi omalla ratkaisullaan pyrkiä juuri samalle viivalle.

Joidenkin mielestä tasa-arvoiseen kilpailuasemaan pääseminen on mahdotonta. Yhdenvertaisuus toimii nyt negatiivisesti, näkee Oulun Työterveys -liikelaitoksen johtaja, ylilääkäri Tuomas Kopperoinen.

- Avoimille markkinoille menevälle työterveysyhtiölle jäävä järjestämisvastuu on velvoite, jota ei ole muilla markkinoilla toimivilla , Kopperoinen muistuttaa.

Hän ei kannata kuntien työterveysyhtiöiden avoimille markkinoille lähtemistä. Nykyinen lainsäädäntö ei suosi toimintaa, ja kaupunkiasiakkuudesta voi periaatteessa seurata erikoinen asetelma, jos omistaja joutuu kilpailuttamaan oman hankintansa.

- Jos omistaja päättäisikin hankkia palvelut joltain toiselta yhtiöltä, joka kilpailee tämän oman yhtiön kanssa, se on käytännössä hullunkurinen tilanne.

Oulu perustaa inhouse-yhtiön

Oulussa on tarkoitus siirtyä vuoden 2017 alussa ns. inhouse-toimintaan, jossa Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteinen yhtiö tuottaa sekä työterveyshuollon lakisääteiset palvelut että sairaanhoidon ja täydentävät palvelut. PPSHP:n työterveys on nyt ulkoistettu yksityiselle toimijalle, sopimus päättyy kuluvan vuoden lopussa.

Oulun kaupunginhallitus hyväksyi uuden yhtiön perustamisen huhtikuun lopussa. Oulun kaupunginvaltuusto käsitteli yhtiön perustamista kokouksessaan 16. toukokuuta.

Tarkoitus on, että yhtiön osakkaiksi voidaan ottaa muita kuntia, kuntayhtymiä ja niiden tytäryhteisöjä ja että yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain tarkoittamassa mielessä omistajiensa sidosyksikkönä.

- Ei ollut harkittunakaan vaihtoehtona, että lähdettäisiin perustamaan markkinoilla toimivaa yhtiötä, Tuomas Kopperoinen sanoo.

Mitä sanoo uusi hankintalaki?

Tuleva hankintalain uudistus säteilee myös työterveyshuoltoon ja inhouse-toimintaan, Jarmo Nissi muistuttaa. Inhouse- eli sidosyksiköllä tarkoitetaan sellaista hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä, jota hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja joka harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on.

Nykylainsäädännön mukaan kunnat voivat hankkia omistamaltaan yhtiöltä palveluja kilpailuttamatta, jos yhtiön ulosmyynti on enintään 10 prosenttia liikevaihdosta.

- Viestit, joita olemme saaneet, kertovat että rajaa vietäisiin 1 prosenttiin. EU sallii 20 prosenttia. En ymmärrä, miksi Suomi haluaa mennä toiseen suuntaan, Nissi sanoo.

Työ ja terveys ry onkin esittänyt, että inhouse-prosentti nostettaisiin 20:een.

- Mielestämme tämän suhdeluvun käyttäminen työterveyshuoltotoiminnassa ei tule mitenkään vääristämään kilpailutilanteita, vaan mahdollistaa ja edistää hankintalain uudistamistyöryhmän mietinnössään peräänkuuluttaman resurssitehokkuuden eli julkisten resurssien mahdollisimman tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käytön kattaen maantieteellisesti koko Suomen, yhdistys totesi lausunnossaan hankintalain uudistukseen työ- ja elinkeinoministeriölle viime vuonna. ♦

Työterveyden yhtiöittämisen

siirtymäajan jatkuminen hyvin epävarmaa

Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluja koskevan yhtiöittämisvelvoitteen siirtymäajan jatkaminen ei asiantuntijoiden mukaan näytä todennäköiseltä.

EU:n kilpailuneutraliteetin saneleman yhtiöittämisvelvoitteen siirtymäaika on tämänhetkisessä lainsäädännössä kuluvan vuoden loppuun asti.

Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt valtiovarainministeriölle, että siirtymäaikaa jatkettaisiin kahdella vuodella, eli vuoden 2018 loppuun.

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota ennaltaehkäiseviä palveluja työnantajille, mutta sairaanhoitopalvelujen järjestäminen on vapaaehtoista. Siirtymäkaudella kunnat voivat tarjota ja tuottaa vapaaehtoisia työterveyspalveluja myös kunnan alueella oleville työnantajille, mutta palvelu täytyy hinnoitella markkinaperusteisesti.

Siirtymäajan jatkamisen esittämisen taustalla on uuden hallituksen uudestaan aloittama sote-uudistus. Edellinen siirtymäaika oli sidottu edelliseen sote-uudistusyritykseen, joka tyssäsi perustuslaillisiin ongelmiin keväällä 2015.

– Uuden sote-organisaation on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Jotta kunnallisen työterveyshuollon sairaanhoitotoiminnan yhtiöittäminen olisi samassa aikataulussa, olemme ehdottaneet myös, että kuntien yhtiöittämisvelvoitteen siirtymäaikaa jatkettaisiin, sanoo lääkintöneuvos Kristiina Mukala sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Siirtymäajan jatkaminen edellyttää muutosta kuntalakiin, joka kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalaan. VM ei kuitenkaan vie lakimuutosta eduskuntaan ennen kuin EU:n komissio on reagoinut esitykseen jollakin tavoin.

Asiasta ei ole tällä hetkellä vireillä varsinaista selvitystä EU:ssa, sanoo ylitarkastaja Tarja Sinivuori-Boldt työ- ja elinkeinoministeriön työelämä- ja markkinaosastolta.

– Komissiolta toivotaan kuitenkin epävirallista näkemystä siitä, johtaisiko siirtymäajan jatkaminen ongelmalliseen tilanteeseen. Jos laki vietäisiin eduskuntaan ilman keskusteluja komission kanssa, riskinä on, että komissio toteaisi lain olevan EU:n valtiontukisääntelyn vastainen.

– Komissio on suhtautunut aiemmin tiukasti kilpailuneutraliteettivaatimuksen toteutumiseen. Jos kunnat eivät vetäydy markkinoilta niillä alueilla, joilla yritykset kokevat kuntien liiketoiminnan aidosti aiheuttavan kilpailuneutraliteettiongelmia, on hyvinkin mahdollista, ettei komissiolta voida saada jatkoajalle edes epävirallista hyväksyntää, Sinivuori-Boldt sanoo.

Kunnat ovat toteuttaneet yhtiöittämisvelvoitetta nykyisellä siirtymäkaudella vaihtelevasti. Aikataulu kiinnostaa kunnissa, Mukala kertoo.

– Mahdollisesta siirtymäajan jatkamisesta tulee jatkuvasti kysymyksiä. Siihen en osaa vastata, koska se ei ole meidän käsissämme tällä hetkellä. Voimassa olevien säädösten mukaan toiminta tulee yhtiöittää kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Kuntaliitto haluaa siirtymäajalle jatkoa

Meneillään oleva sote- ja alueuudistus, joka tulee kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2019 alusta, muuttaa olennaisesti kuntien roolia ja tehtäviä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalla. Kunnat eivät jatkossa nykymuodossaan tuota sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita.

Tämän muutaman vuoden päässä odottavan muutoksen vaikutus on niin suuri, että Kuntaliitossa toivotaan, että työterveyden yhtiöittäminen voidaan kytkeä aikataulullisesti sote-uudistukseen ja että STM:n esittämä siirtymäkauden jatkuminen toteutuu.

- Jotta kunnat eivät joutuisi tekemään väliaikaisia ratkaisuja, olisi toivottavaa, että kunnallisen työterveyshuollon sairaanhoitotoiminnan yhtiöittäminen olisi samassa aikataulussa siten, että kuntien yhtiöittämisvelvoitteen siirtymäaikaa jatkettaisiin, toteaa johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.

Pykälät kuntien työterveyshuollosta

Kunnallisten työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita kilpailluilla markkinoilla tuottavien toimijoiden tulisi voimassa olevan lainsäädännön (kuntalaki 410/2015, 150 § 2 mom.) mukaan yhtiöittää toimintansa vuoden 2016 loppuun mennessä. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 18 § mukaan kunnan tulee järjestää työterveyshuollon ennaltaehkäiseviä palveluja (tth-laki 1383/2001, 12 §) ja kunta voi järjestää työterveyshuollon sairaanhoitopalveluja (14 §) alueellaan.

Työterveyden yhtiöittämisen

siirtymäajan jatkuminen hyvin epävarmaa

Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluja koskevan yhtiöittämisvelvoitteen siirtymäajan jatkaminen ei asiantuntijoiden mukaan näytä todennäköiseltä.

EU:n kilpailuneutraliteetin saneleman yhtiöittämisvelvoitteen siirtymäaika on tämänhetkisessä lainsäädännössä kuluvan vuoden loppuun asti.

Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt valtiovarainministeriölle, että siirtymäaikaa jatkettaisiin kahdella vuodella, eli vuoden 2018 loppuun.

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota ennaltaehkäiseviä palveluja työnantajille, mutta sairaanhoitopalvelujen järjestäminen on vapaaehtoista. Siirtymäkaudella kunnat voivat tarjota ja tuottaa vapaaehtoisia työterveyspalveluja myös kunnan alueella oleville työnantajille, mutta palvelu täytyy hinnoitella markkinaperusteisesti.

Siirtymäajan jatkamisen esittämisen taustalla on uuden hallituksen uudestaan aloittama sote-uudistus. Edellinen siirtymäaika oli sidottu edelliseen sote-uudistusyritykseen, joka tyssäsi perustuslaillisiin ongelmiin keväällä 2015.

– Uuden sote-organisaation on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Jotta kunnallisen työterveyshuollon sairaanhoitotoiminnan yhtiöittäminen olisi samassa aikataulussa, olemme ehdottaneet myös, että kuntien yhtiöittämisvelvoitteen siirtymäaikaa jatkettaisiin, sanoo lääkintöneuvos Kristiina Mukala sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Siirtymäajan jatkaminen edellyttää muutosta kuntalakiin, joka kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalaan. VM ei kuitenkaan vie lakimuutosta eduskuntaan ennen kuin EU:n komissio on reagoinut esitykseen jollakin tavoin.

Asiasta ei ole tällä hetkellä vireillä varsinaista selvitystä EU:ssa, sanoo ylitarkastaja Tarja Sinivuori-Boldt työ- ja elinkeinoministeriön työelämä- ja markkinaosastolta.

– Komissiolta toivotaan kuitenkin epävirallista näkemystä siitä, johtaisiko siirtymäajan jatkaminen ongelmalliseen tilanteeseen. Jos laki vietäisiin eduskuntaan ilman keskusteluja komission kanssa, riskinä on, että komissio toteaisi lain olevan EU:n valtiontukisääntelyn vastainen.

– Komissio on suhtautunut aiemmin tiukasti kilpailuneutraliteettivaatimuksen toteutumiseen. Jos kunnat eivät vetäydy markkinoilta niillä alueilla, joilla yritykset kokevat kuntien liiketoiminnan aidosti aiheuttavan kilpailuneutraliteettiongelmia, on hyvinkin mahdollista, ettei komissiolta voida saada jatkoajalle edes epävirallista hyväksyntää, Sinivuori-Boldt sanoo.

Kunnat ovat toteuttaneet yhtiöittämisvelvoitetta nykyisellä siirtymäkaudella vaihtelevasti. Aikataulu kiinnostaa kunnissa, Mukala kertoo.

– Mahdollisesta siirtymäajan jatkamisesta tulee jatkuvasti kysymyksiä. Siihen en osaa vastata, koska se ei ole meidän käsissämme tällä hetkellä. Voimassa olevien säädösten mukaan toiminta tulee yhtiöittää kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Kuntaliitto haluaa siirtymäajalle jatkoa

Meneillään oleva sote- ja alueuudistus, joka tulee kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2019 alusta, muuttaa olennaisesti kuntien roolia ja tehtäviä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalla. Kunnat eivät jatkossa nykymuodossaan tuota sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita.

Tämän muutaman vuoden päässä odottavan muutoksen vaikutus on niin suuri, että Kuntaliitossa toivotaan, että työterveyden yhtiöittäminen voidaan kytkeä aikataulullisesti sote-uudistukseen ja että STM:n esittämä siirtymäkauden jatkuminen toteutuu.

- Jotta kunnat eivät joutuisi tekemään väliaikaisia ratkaisuja, olisi toivottavaa, että kunnallisen työterveyshuollon sairaanhoitotoiminnan yhtiöittäminen olisi samassa aikataulussa siten, että kuntien yhtiöittämisvelvoitteen siirtymäaikaa jatkettaisiin, toteaa johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.

Pykälät kuntien työterveyshuollosta

Kunnallisten työterveyshuollon sairaanhoitopalveluita kilpailluilla markkinoilla tuottavien toimijoiden tulisi voimassa olevan lainsäädännön (kuntalaki 410/2015, 150 § 2 mom.) mukaan yhtiöittää toimintansa vuoden 2016 loppuun mennessä. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 18 § mukaan kunnan tulee järjestää työterveyshuollon ennaltaehkäiseviä palveluja (tth-laki 1383/2001, 12 §) ja kunta voi järjestää työterveyshuollon sairaanhoitopalveluja (14 §) alueellaan.