Omaishoidon kehittämisen sekä hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on tukea kotona asumista ja vähentää laitoshoidon osuutta.
Omaishoidon kehittämisen sekä hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on tukea kotona asumista ja vähentää laitoshoidon osuutta.

Järjestöt ja kunnat tukevat yhdessä OMAIS­HOITOA

Omaishoidon tuella hoidettavien määrä kasvaa tasaisesti, samoin heidän osuutensa ikäryhmästä. Kun vuonna 1993 omaishoidon piirissä oli 16 822 ihmistä, vuonna 2012 määrä oli 40 596. Vapaaehtoistoimintaa pidetään yhä tärkeämpänä vanhusten osuuden kasvaessa. Järjestötyön merkitys omaishoidossa on huomattu monissa kunnissa.

EERO KARISTO KUVA: ISTOCKPHOTO

Kuntaliiton erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes pitää tärkeänä, että kunnat toimivat yhteistyössä järjestöjen ja omaishoitajien kanssa.

- Järjestöistä on apua tiedonkulussa. Niiden avulla tavoitetaan myös sellaisia hoitajia ja hoidettavia, jotka eivät ole omaishoidon tuen piirissä.

- Hyviä käytäntöjä pitää levittää ja yhdessä etsiä keinoja, joilla omaishoitajien työtä voidaan tukea, Virnes sanoo.

- Järjestöille ja paikallisyhdistyksille tulisi turvata riittävät toimintaedellytykset esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Kunnat vastaisivat edelleen lakisääteisistä tehtävistä, Virnes kaavailee.

Myös kentällä kiitellään yhteistyötä.

Omaishoitajat ja läheiset -liitolla on paljon hyviä kokemuksia yhteistyöstä kuntien kanssa. Järjestö tarjoaa omaishoitajille vertaistukea sekä kanavan pitää yhteyttä kuntaan.

Raumalla aktiivista vuorovaikutusta

- Hyvä yhteistyö ja omaishoitajien huomioon ottaminen sekä heidän asioistaan aidosti välittäminen on kaupungille ajan myötä edullista, sanoo Rauman Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n puheenjohtaja Tuire Leskinen.

- Se antaa molemmille osapuolille työn iloa ja säästöä sekä tarjoaa meille yhdistyksen toimijoille mielekästä tekemistä josta saa hyvän mielen.

- Rauman kaupungin omaishoidon palveluvastaavat käyvät yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa aina kun vain ehtivät ja siellä he tapaavat omaishoitajia luontevasti, kertoo Leskinen.

- Tämä on kummallekin osapuolelle hyväksi, koska tapaamisissa ollaan kuitenkin vähän eri rooleissa kuin varsinaisissa asiakastapaamisissa.

Myös Rauman omaishoidon palveluvastaava Kristiina Salvi kiittää yhteistyötä ja järjestön panosta. Hän arvelee, että Raumalla yhteistyö on pitemmällä kuin monella muulla paikkakunnalla.

- Olemme erittäin tyytyväisiä. Yhteistyöstä on apua monessa asiassa, ja kaikki siitä hyötyvät.

Salvi pitää tärkeänä sitä, että yhdistyksen kautta tietoa kaupungin palveluista kulkee niillekin, jotka eivät ole vielä palvelujen piirissä.

- Mekin annamme uusille asiakkaille tietoa omaishoitajien yhdistyksestä.

- Vertaistuki on omaishoitajille iso asia. Kaupungin resurssit ovat hyvin rajalliset, Salvi sanoo.

Kuopiossa laaja verkosto

Myös Kuopio saa kiitosta omaishoitajilta.

- Yhdistykselle on ollut merkittävä tuki, kun vertaisryhmiä, koulutuksia, virkistystapahtumia ja kokouksia on voitu järjestää kaupungin palvelukeskuksissa ja asukastuvalla, sanoo Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry: n puheenjohtaja Pirkko Kuukkanen.

Hän on vakaasti sitä mieltä, että yhdistyksen toteuttama vapaaehtois- ja vertaistoiminta tukee omaishoitajien jaksamista ja toimintakykyä

Kuopiossa verkostoyhteistyötä on kehitetty Suomen omaishoidon verkoston mallin pohjalta. Toimintaan ovat osallistuneet kaupungin omaishoidon palveluohjaajat sekä iso joukko järjestöjä: Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset, Omaiset mielenterveystyön tukena, Muistiluotsi, Kansalaistoiminnankeskus Tukipilari ja SPR.

Neuvottelukunta kokoaa toimijat Lohjan ympäristössä

Hiiden seudun – Lohja, Vihti ja Karkkila – omaishoidon neuvottelukunta kokoontuu useamman kerran vuodessa. Keskeisenä ajatuksena neuvottelukuntatyössä on ollut pyrkiä asioihin, jotka näkyvät omaishoitoperheiden arjessa lisääntyneenä hyvinvointina.

- Omaishoitajilta oli tullut palautetta, että kaupungin intervalliosastoa tulisi saada kodinomaisemmaksi ja viihtyisämmäksi, kertoo neuvottelukunnan sihteeri Minna Mäenpää.

- Keskustelimme neuvottelukunnassa asiasta, ja Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksian sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ottivat heti haasteen vastaan ja alkoivat työstää asiaa eteenpäin.

Omaishoidon tuen saajien määrä kasvanut

Omaishoidon tuella hoidettavien määrä on kasvanut tasaisesti, samoin heidän osuutensa ikäryhmästä. Omaishoidettavien määrä on kasvanut keskimäärin 4,7 prosenttia vuodessa aikakaudella 1993–2012. Vuonna 1993 hoidon piirissä oli 16 822 ihmistä, ja 2012 luku oli 40 596.

1993 tuen piirissä 75 vuotta täyttäneistä oli 2,5 prosenttia. 2012 osuus oli kasvanut 4,5 prosenttiin.

Alle 18-vuotiaissa omaishoidon tuen piirissä olevien osuus ikäluokasta kasvoi samalla aikajaksolla 0,2 prosentista 0,5 prosenttiin. Yhteensä heitä 2012 oli 5 829.

Omaistaan pääasiallisesti auttavia arvioidaan olevan 350 000. Sitovaa hoitoa ja huolenpitoa antavia arvioidaan olevan 60 000, ja omaishoitajia omaishoidon tuen piirissä on noin 40 500.

- Jatkossakin lakisääteinen omaishoidon tuki kattaisi vain osan laajasta omaisten antamasta avusta ja huolenpidosta, huomauttaa Kuntaliiton Virnes.

- Omaishoidon tuki on yksi vaihtoehto palvelurakenteen muutoksessa. Kunnat ovatkin lisänneet omaishoidon tuen saajien määrää vuosittain, mutta työtä on jatkettava, Virnes sanoo.

Tutkimus:

Kotihoidon henkilöstöä

ohjattava joustavasti

 

Kotihoidon palveluita voidaan tehostaa kohdistamalla henkilöstöä nykyistä joustavammin asiakkaiden tarpeiden mukaan.

 

KOTIHOIDON ruuhkahuippuihin ja työalueongelmiin puuttuminen auttaa turvaamaan palveluita ikäihmisten määrän ja palvelutarpeiden lisääntyessä. Näin toteaa tekniikan tohtori Johan Groop kotihoidon kasvavaa kysyntää selvittäneessä raportissa, joka on Kuntaliiton kaksivuotisen projektin ensimmäinen julkaisu.

Ikääntyneen väestön palvelut -projektissa tutkitaan palvelujen toimivuutta ja vaikuttavuutta sekä levitetään tietoa kuntien hyvistä käytännöistä. Muiden muassa valtakunnallisten rekisteriaineistojen avulla tutkitaan vanhuspalvelujen kustannuksia, vaikuttavuutta ja rahoitusta.

- Organisaatioiden merkittävimpien ongelmien ja kipukohtien todelliset syyt ovat harvoin niin ilmeisiä kuin kuvitellaan. Esimerkiksi vajaamiehitys ei aina johdu todellisesta resurssivajeesta, vaan tavasta jolla organisaatio käyttää resurssejaan, Johan Groop toteaa.

Noin 12 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä kotihoidon piirissä

Säännöllisen kotihoidon piirissä on noin 12 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä. Kotihoidon onnistumisella on suuri vaikutus palvelujen kokonaiskustannuksiin. Kuntien kotihoidon henkilöstö ponnistelee kiireen ja henkilöstövajeen kanssa.

- Kotihoidon nykyisillä toimintamalleilla ei pystytä vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Kotihoidon toimintatapojen aktiivinen kehittäminen takaa, että jatkossa kasvavalle asiakasmäärälle pystytään turvaamaan tarvittavat palvelut käytössä olevilla resursseilla.

Groopin tutkimusten ja kunnissa tekemän kotihoidon käytännön kehittämistyön johtopäätöksiä on, että nykykapasiteettia vodaan hyödyntää paremmin melko yksinkertaisin ratkaisuin pureutumalla perimmäisiin ongelmiin. Perinteinen kotihoidon toimintakulttuuri heikentää sen kykyä kohdentaa henkilöstöresursseja eri maantieteellisten kotihoitoalueiden välillä todellisen tarpeen mukaan.

- Hoitotiimin asiakaskunnan tarpeet vaihtelevat merkittävästi päivästä toiseen, mutta työvuoroon suunniteltu hoitajamäärä pysyy kuitenkin lähes vakiona. Seurauksena tästä on välillä vajaamiehitystä ja välillä ylimiehitystä. Hoitajat eivät aina ole käytettävissä siellä missä tarve on suurin. Yhden alueen hoitajien kuormitustaso voi olla alhainen samalla kun toisella alueella joudutaan turvautumaan sijaisiin tai lyhentämään käyntejä.

Työntekijät sinne missä heitä tarvitaan

- Kotihoidon henkilöstön määrä ja käyttö ei välttämättä perustu todelliseen kysyntään. Se voi olla jäänne ajalta, jolloin kotipalvelu ja kotisairaanhoito on liitetty yhteen kotihoidoksi tai palvelualueita ja tiimejä on yhdistetty tai pilkottu. Vakansseja on siirretty paikasta toiseen organisaatiomuutosten sanelemina.

Henkilöstövoimavarojen kohdistaminen onnistuu Groopin mukaan parhaiten kotihoidon resurssipoolin avulla. Resurssipoolissa työntekijät ovat ilman etukäteen suunniteltua käyntilistaa ja voivat siten joustavasti siirtyä sinne missä heitä eniten tarvitaan. Myös aikasidonnaisten palvelujen todellista aikasidonnaisuutta tulisi arvioida kriittisesti. KL

Faktat

Omaishoidon kehittäminen edellyttää päätöksiä

Omaishoitoa pohtinut työryhmä jätti mietintönsä keväällä. Nyt asian eteneminen riippuu poliittisista päätöksistä, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes.

Mietinnön suuri kysymys on, siirretäänkö omaishoidon tuki Kelan hoidettavaksi ja maksettavaksi. Työryhmä ei ottanut siihen kantaa, mutta Kuntaliitto on Kelan rahoitusmallin kannalla.

Sen mukaan Kela vastaisi sopimusomaishoidon hoitopalkkioista ja ne rahoitettaisiin valtion varoista. Kela-mallissa sopimusomaishoitajan oikeus lakisääteiseen vapaaseen syntyisi Kelan hoitopalkkioita koskevan päätöksen myötä. Omaishoitoon tulisi subjektiivinen oikeus, eikä se olisi enää riippuvainen kunnan määrärahoista.

Kela-mallissakin kunnat vastaisivat edelleen lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

Virneksen mukaan Kela-mallissa valtion tulisi korvata myös omaishoitajien vapaanaikaisten palvelujen kustannukset kunnille täysimääräisesti.

Virnes toivoo, että työryhmän muita esityksiä ryhdytään toimeenpanemaan, jos rahoitusmallista ei onnistuta vielä päättämään.

Työryhmän esityksissä oli paljon sellaista, mitä voitaisiin viedä jo eteenpäin, hän sanoo.

Omaishoidon kehittämisen sekä hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on tukea kotona asumista ja vähentää laitoshoidon osuutta.

Päämäärää perustellaan sekä taloudellisilla syillä että itseisarvona.

Hoiva- ja hoitokustannukset kasvavat joka tapauksessa vanhusten määrän kasvaessa, Virnes huomauttaa.

Kuntien varhaiskasvatuksen

palveluseteleistä osa tulosidonnaisia

 

PALVELUSETELIN käyttö varhaiskasvatuksessa on vielä melko vähäistä kunnissa. Kuntaliiton selvityksen mukaan palveluseteliä käytetään varhaiskasvatuksessa 38 kunnassa. Osa varhaiskasvatuksen palveluseteleistä on tulosidonnaisia.

Lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisiä kunnat maksavat vaihtelevasti. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 123 kunnassa.

Varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyviin kysymyksiin vastasivat lähes kaikki Manner-Suomen kunnat.

 

Tutkimuksen tulokset verkossa osoitteessa Kuntalehti.fi

Faktat

Omaishoidon kehittäminen edellyttää päätöksiä

Omaishoitoa pohtinut työryhmä jätti mietintönsä keväällä. Nyt asian eteneminen riippuu poliittisista päätöksistä, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes.

Mietinnön suuri kysymys on, siirretäänkö omaishoidon tuki Kelan hoidettavaksi ja maksettavaksi. Työryhmä ei ottanut siihen kantaa, mutta Kuntaliitto on Kelan rahoitusmallin kannalla.

Sen mukaan Kela vastaisi sopimusomaishoidon hoitopalkkioista ja ne rahoitettaisiin valtion varoista. Kela-mallissa sopimusomaishoitajan oikeus lakisääteiseen vapaaseen syntyisi Kelan hoitopalkkioita koskevan päätöksen myötä. Omaishoitoon tulisi subjektiivinen oikeus, eikä se olisi enää riippuvainen kunnan määrärahoista.

Kela-mallissakin kunnat vastaisivat edelleen lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

Virneksen mukaan Kela-mallissa valtion tulisi korvata myös omaishoitajien vapaanaikaisten palvelujen kustannukset kunnille täysimääräisesti.

Virnes toivoo, että työryhmän muita esityksiä ryhdytään toimeenpanemaan, jos rahoitusmallista ei onnistuta vielä päättämään.

Työryhmän esityksissä oli paljon sellaista, mitä voitaisiin viedä jo eteenpäin, hän sanoo.

Omaishoidon kehittämisen sekä hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on tukea kotona asumista ja vähentää laitoshoidon osuutta.

Päämäärää perustellaan sekä taloudellisilla syillä että itseisarvona.

Hoiva- ja hoitokustannukset kasvavat joka tapauksessa vanhusten määrän kasvaessa, Virnes huomauttaa.

Kuntien varhaiskasvatuksen

palveluseteleistä osa tulosidonnaisia

 

PALVELUSETELIN käyttö varhaiskasvatuksessa on vielä melko vähäistä kunnissa. Kuntaliiton selvityksen mukaan palveluseteliä käytetään varhaiskasvatuksessa 38 kunnassa. Osa varhaiskasvatuksen palveluseteleistä on tulosidonnaisia.

Lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisiä kunnat maksavat vaihtelevasti. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan 123 kunnassa.

Varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyviin kysymyksiin vastasivat lähes kaikki Manner-Suomen kunnat.

 

Tutkimuksen tulokset verkossa osoitteessa Kuntalehti.fi