MIELIPITEET KOMMENTIT KESKUSTELU MIELIPITEET KOMMENTIT KESKUSTELU

Kuntien työllistämis­velvoitteet kasvavat vuoden 2015 alusta

Joensuun kaupunki maksaa tänä vuonna työmarkkinatuki­maksuja 4,2 miljoonaa euroa. Ensi vuonna maksun ennakoidaan olevan ainakin 12 miljoonaa euroa. Joensuun henkilöstöjohtaja Mauri Temisevä kirjoittaa, että kuntien taloudellisten velvoitteiden työllisyyden hoitamisessa pelätään ainakin kolminkertaistuvan nykytasosta.

Työministeriö kaavailee kiristävänsä kuntien taloudellisia velvoitteita, jotka koskevat pitkäaikaistyöttömiä. Kun tällä hetkellä kunnat maksavat yli 500 päivän pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukimaksusta puolet, ensi vuonna tuo velvoite alkaa jo 300 työttömyyspäivän jälkeen ja kaavailuissa maksu nousee 70 prosenttiin, kun työttömyys on jatkunut yli 1 000 päivää.

Kuntien taloudellisten velvoitteiden pelätään ainakin kolminkertaistuvan nykytasosta. Kun Joensuun kaupunki maksaa tänä vuonna työmarkkinatukimaksuja 4,2 miljoonaa euroa, ensi vuonna maksun ennakoidaan olevan ainakin 12 miljoonaa euroa.

Työttömyys on Suomessa noussut vuoden 2010 tasosta 14,6 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyys on noussut vuoden 2010 maaliskuusta tämän vuoden maaliskuuhun mennessä 68 prosenttia. Tämä siitä huolimatta, että erilaisissa työhallinnon tukitoimenpiteissä oli maaliskuussa 129 000 henkilöä, lähes 10 prosenttia enemmän kuin vuoden 2010 maaliskuussa.

Työmarkkinatukimenot ovat nousseet vuodesta 2006, jolloin uusi työllisyyslaki tuli voimaan, 745 miljoonasta eurosta 1 551 miljoonaan euroon, eli noin kaksinkertaisiksi.

On selvää, että työttömyydestä aiheutuvat menot nousevat liian nopeasti ja hallitus on huolestunut menojen kasvusta. Helpointa on siirtää uudella lainsäädännöllä osa menoista kuntien maksettavaksi. Tällä tavalla ei kuitenkaan todellisuudessa vaikuteta vaikeasti työllistyvien asemaan eikä pitkäaikaistyöttömyyteen. Kunnille ei suunnitelmien mukaan anneta sellaisia työvälineitä, joilla pitkäaikaistyöttömyyteen todella voitaisiin puuttua.

Saksassa uudistettiin työlainsäädäntöä vuosina 2002–2005. Uudistus tunnetaan nimellä Hartz–reformit. Laeilla pyrittiin vaikuttamaan sekä työvoiman tarjontaan että kysyntään. Tarjontaa pyrittiin lisäämään leikkaamalla työttömyysturvan tasoa ja erityisesti sen kestoa sekä tehostamalla aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työvoiman kysyntää puolestaan pyrittiin lisäämään purkamalla osittain työmarkkinasäätelyä. Suomessa tarvittaisiin samankaltaisia, Suomen olosuhteisiin räätälöityjä uudistuksia.

Työllistämisen esteet pois myös Suomessa

Suomessa työmarkkinat ovat erittäin säädellyt. Yleissitovuuden merkitys on täällä poikkeuksellisen suuri ja osa-aikatyön merkitys vähäisempi kuin esim. Ruotsissa. Suomessa ollaan joko kokoaikatyössä tai työstä pois.

Työministeriö uskoo, että työllisyysastetta voidaan nostaa lisäämällä kuntien velvoitteita. Kokemukset kuitenkin osoittivat, että julkinen työllistämistuki oli kaikkein vähiten vaikuttava työllistämiskeino. Työmarkkinatuen kustannusten jatkuva kasvu myös kertoo sen, että tämä tie on käyty loppuun. Tarvitaan uudenlaisia keinoja työllistämiseen, tarvitaan työllistämisen esteiden purkamista.

Mitä keinot sitten olisivat? Saksan kokemusten perusteella keinojen tulisi olla yhtäaikaisia ja monialaisia, jotta ne vaikuttaisivat sekä työvoiman tarjontaan että kysyntään.

 

Keinot edellyttävät:

1. Työlainsäädännön uudistamista (määräaikaiset työsopimukset, osa-aikaisen työn teettäminen, sosiaaliturvan ja työn yhdistäminen).

2. Työehtosopimusten kehittämistä joustavammiksi ja paikallisten tarpeiden huomioimista. Erityisesti tämä koskee vaikeasti työllistyvien ryhmiä, sekä nuoria että pitkäaikaistyöttömiä. Työehtosopimusten käytäntöön tulisi luoda paikallisen sopimisen kulttuuri.

3. Oppisopimusjärjestelmän uudistamista siten, että oppisopimus olisi koulutussopimus eikä työsopimus.

4. Työehtosopimusten yleissitovuuden keventämistä.

5. Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen keston lyhentämistä ja korvauksen suuruuden porrastamista, jotta kannustaminen työn vastaanottoon kasvaa. Toki porrastuksessa tulee ottaa huomioon myös työntekijän ikä ja työhistoria.

Nykyisellä toimintatavalla työttömyyden kustannukset nousevat niin suuriksi, ettei yhteiskunta selviä niistä. Valtion velkaantumista ei ole mahdollista taittaa ilman työelämän uudistamista.

 

Tämä on lyhennelmä Mauri Temisevän kirjoituksesta. Kirjoitus on kokonaisuudessaan verkossa osoitteessa Kuntalehti.fi.

 

MAURI TEMISEVÄ

Henkilöstöjohtaja

Joensuun kaupunki

 

Kuntalehden mielipideosastoon tarkoitetut kirjoitukset lähetetään osoitteeseen kuntalehti@kuntalehti.fi

Kuntalehden mielipideosastoon tarkoitetut kirjoitukset lähetetään osoitteeseen kuntalehti@kuntalehti.fi