MIELIPITEET KOMMENTIT KESKUSTELU MIELIPITEET KOMMENTIT KESKUSTELU

Tanskan vanhus­palvelut ikäihmisen silmin

Yleensä opintomatkoille osallistuvat vain ammattilaiset. Mitä siitä syntyy, kun matkassa on mukana ikäihminen? Aijjoos-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Elsa Rajala osallistui opintomatkalle, jonka aikana tutustuttiin Tanskan vanhusten hyvinvointia edistäviin palveluihin.

Lappajärveläinen Elsa Rajala on 73-vuotiaana aktiivinen vapaaehtoistyöntekijä. Tämä kirjoitus on laadittu ikäihmisten osallisuuden näkökulmasta; millaisena se näyttäytyi Tanskassa suomalaisen ikäihmisen silmin.

Aijjoos-kumppanuushanke II:n tavoitteena on ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistuminen. Hankkeen myötä ikäihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät. Hankkeen toiminta-alueena ovat Evijärven ja Lappajärven kunnat sekä Kauhavan kaupunki. Aijjoos-hanketta hallinnoi Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry ja rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hanke toimii vuosina 2013–2015, ja se on osa valtakunnallista Eloisa ikä -ohjelmaa.

Tanskassa vanhusneuvostoihin voi asettua ehdolle kuka tahansa yli 60-vuotias kuntalainen. Ja kaikki yli 60-vuotiaat kuntalaiset saavat äänestää valitsemaansa ehdokasta vanhusneuvostoon kunnallisvaalien yhteydessä.

Kaikki kunnanvaltuuston esityslistat tulevat vanhusneuvoston käsiteltäviksi. Neuvosto kokoontuu kerran kuukaudessa.

Kansalainen

Tanskassa ihminen nähdään kansalaisena. Sama termi säilyy, vaikka hän on palvelujen piirissä. Hänestä ei tule asiakasta, potilasta tai asukasta. Hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin ennenkin. Tämä johdonmukaisuus tuntui hyvältä. Ikäihmisen itsemääräämisoikeus varmasti säilyy pitempään, kun hänet nähdään kansalaisena, ei asiakkaana tai potilaana.

Digitalisointi

Saimme matkalla kuulla tanskalaisesta lääkekortista. Järjestelmä kuulosti hyvältä, lääkärien määräämät lääkkeet näkyvät kortilla, joka siirtyy apteekkiin, tietopankkiin kirjautuvat lääkeostot ja kunta pystyy seuraamaan kokonaistilannetta. Myös kansalainen voi seurata, mitä lääkkeitä hänelle on määrätty ja kuka on käynyt hänen tiedoissaan. Elsa Rajala kysyi, kuinka moni ikäihmisistä osaa käyttää tietokonetta ja nettiä.

Tanskan kuntaliitosta Poul Erik Kristensen jakoi Elsan huolen: Selviävätkö ikäihmiset digitalisoimisesta niin, ettei heitä syrjäytetä.

Hyvinvointiteknologia

Hyvinvointiteknologialla tavoitellaan turvallisuutta, autonomiaa ja liikkuvuutta. Teknologiaratkaisuilla helpotetaan esimerkiksi siirtymistä niin, että kahden työntekijän sijaan tarvitaan vain yksi työntekijä.

Tekniset vessat, jotka pesevät ja kuivaavat, helpottavat siten, että ihmiset selviävät wc:ssä ilman apua.

Syömisrobotti tuo lusikan suuhun, joten ihminen saa syödä omaan tahtiin ja kokemusten perusteella ruokakin maistuu paremmalta, kun saa syödä omatoimisesti.

Tanskassa julkaistiin ensimmäinen kansallinen kartoitus hyvinvointiteknologiasta 12.5.2014. Raportissa kuvattiin, miten hyvinvointiteknologiaa on Tanskan kunnissa otettu käyttöön.

Vanhusten mielipide

Luennoitsija sanoi hyvin, että ”vanhukset ovat aivan eri mieltä kuin asiantuntijat väittävät heidän olevan”. Tässäkin asiassa on erittäin tärkeä kysyä neuvoa ikäihmisiltä, kun hyvinvointiteknologiaa kehitetään.

Elsa Rajala kysyi, onko ikäihmisten yksinäisyys Tanskassa ongelma ja voidaanko siihen vastata hyvinvointiteknologian avulla. Hänelle vastattiin, että yksinäisyys on haaste Tanskassakin. Kunnilla ei ole varaa auttaa näissä sosiaalisissa ongelmissa, vaan he joutuvat keskittymään ikäihmisten selviämiseen arjen toiminnoista.

Elsa Rajala tiedusteli myös, miten ikäihmiset selviävät Tanskassa arjen teknologian kanssa, esimerkiksi nettipankin käytöstä.

He kertoivat, että ikäihmisten etujärjestö ja Danske Bank ovat tehneet yhteistyötä ja opastaneet ikäihmisiä käyttämään nettipankkia. Teknologiasta selviäminen koskee myös työntekijöitä eikä vain ikäihmisiä. Esimerkiksi maahanmuuttajat ja ikääntyvät työntekijät, jotka työskentelevät ikäihmisten parissa, eivät välttämättä ole tottuneet käyttämään arjen teknologiaa tai hyvinvointiteknologiaa.

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit

Tanskassa hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehdään kaikille, jotka täyttävät 75 vuotta. Ikäihminen saa tämän jälkeen joka vuosi kotikäynnin, joka on n. tunnin mittainen. Kotikäynneillä selvitetään, mitä tarpeita kansalaisella on, mitä muutoksia kotona on tehtävä jne. Tämä toimintakäytäntö on varmasti vaikuttavampi kuin se, että ikäihminen saa vain yhden kotikäynnin, esim. 75-vuotiaana.

Mikä on hänen elämänsä tarina?

Tanskassa tuntui olevan niin, että ikäihmisiin tutustuttiin hyvin. Keskityttiin häneen kansalaisena, mikä on hänen elämänsä tarina, miten hän voi sitä jatkaa mahdollisimman itsenäisesti. Millaista pientä, ennaltaehkäisevää apua hän tarvitsee, että voi jatkaa omaa elämäänsä ilman säännöllistä, jatkuvaa apua. He sanoivat, että kun ikäihminen tulee sairaalaan, silloin ollaan jo myöhässä!

Tarvitaan parempaa yhteistyötä, proaktiivista toimintaa, ”apua omaan apuun”. Esimerkiksi kuntoutuksen tavoitteena on, että ikäihminen pystyy imuroimaan itse. Ikäihmiset ovat olleet iloisia, että heistä on tullut jälleen palveluista riippumattomia. Tanskassa oli päästy esimerkiksi kotihoidossa tulokseen, jossa 29 prosenttia pärjää yksin, kun he ovat saaneet kuntoutumista edistävää apua. He olivat aikaisemmin tarvinneet säännöllistä kotihoitoa.

Martemeo-menetelmä

Martemeo-menetelmä oli otettu käyttöön tanskalaisessa muistisairaiden yksikössä. Menetelmä on alun perin kehitetty Hollannissa. Menetelmä esiteltiin videon avulla ja tavoitteena oli, että ikäihminen toimii ”omin voimin”.

Martemeo-menetelmä on voimavaralähtöinen ja siinä kannustetaan ikäihmistä siinä, mikä menee hyvin. Ikäihminen saa kokea, että hänet on nähty ja häntä arvostetaan. Työntekijä ohjaa häntä tekemään sitä, mitä hän itse haluaa. Muistisairaalle tulee tunne, että hän selviää, esimerkiksi pukeutumisesta.

”Kylläpäs sinä olet hyvä”

Itseluottamus ja itsearvostus lisääntyvät ja tekemiseen tulee iloa. Menetelmässä käytetään avointa kehonkieltä ja etsitään sitä, mikä on hauskaa ja iloista.

Roskilden kunnassa oltiin tyytyväisiä tähän menetelmään ja sitä oltiin laajentamassa kaikkiin hoitokoteihin.

Kysyimme, että oliko menetelmä vaikuttanut lääkityksen vähentämiseen. Vanhuskeskuksen johtaja Gitte Limkilde vakuutti, että kyllä on. Hän kertoi olleensa työssä muistisairaiden parissa jo useamman vuosikymmenen ja sanoi, että tämä on paras menetelmä tähän mennessä.

Kuntoutus

Tanskalaisessa Trekroner -hoito- ja kuntoutuskeskuksessa lähdettiin liikkeelle siitä, että kansalaisen omat tavoitteet ovat tärkeimpiä. Kun lähdetään kansalaisen omista voimavaroista ja tavoitteista, tulokset saavutetaan paremmin. Samalla tavalla ajateltiin hoitokeskus Sct. Jørgensbjergissä, asetetaan tavoitteeksi esimerkiksi se, että jaksaa kävellä parkkipaikan läpi. Ensin tehdään pienempiä matkoja ja lopulta päästään tavoitteeseen. Tästä tulee elämäniloa!

He sanoivat, että heidän hoitokeskustaan voi sanoa asukkaiden ohjaamaksi. Johtaja puhuu jokaisen asukkaan kanssa kerran kuukaudessa siitä, mitä hän haluaa. Johtaja myös kysyy läheisiltä, mitä lahjoja teillä on ja miten te voisitte auttaa. Läheiset tulevat esim. lukemaan ja pelaamaan ikäihmisten kanssa.

Työntekijöitä valittaessa kysytään jo haastattelussa, mitä taitoja hakijalla on. Onko hän esim. hyvä laulamaan tai soittamaan, kertomaan juttuja jne. Toiminta tuntui todella aktiiviselta ja jälleen – iloiselta!

Trekronerissa asukkailla oli kuntosali kolme kertaa viikossa, tanssia, musiikkikahvilaa, kirjallisuuskerhoa, juoksukerhoa, bingoa, konsertteja jne. Vapaaehtoisia heillä oli 60–70.

Ehkä meillä suomalaisilla olisi opittavaa tässä iloisuudessa. Voisimme nähdä ikäihmisemme kansalaisina, huomata heidän voimavaransa ja kutsua mukaan heidän läheisensä taitoineen ja lahjoineen. Elämä voisi jatkua entisellään ja elämänlaatua voisi parantaa kuntoutuksen avulla, vaikka ikää on paljon ja sairaudet ovat heikentäneet toimintakykyä. Suomalaista vanhusten haltuunottoa, hoitoa ja hoivaa voisi keventää kansalaisten kuntoutuksen suuntaan.

Kirjoittajat:

Elsa Rajala ja Marja-Liisa Nevala,

Aijjoos-kumppanuushanke II

Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry

Kunta­eläkkeiden rahoitus selvitetään eläke­neuvotteluiden aikana

 

KT KUNTATYÖNANTAJAT ja palkansaajakeskusjärjestöt ovat sopineet kuntaeläkkeiden rahoituspohjan selvittämisestä osana eläkeneuvotteluita. Valtiovarainministeriö on asettamassa selvityshenkilön tarkastelemaan kuntaeläkkeiden rahoituspohjan toimivuutta 4. elokuuta mennessä. Selvityshenkilö kuulee KT Kuntatyönantajia ja kunta-alan pääsopijajärjestöjä. Selvityksessä on tarkoitus kuvata kuntaeläkkeiden rahoitukseen liittyvät potentiaaliset ongelmat ja esittää konkreettisia ratkaisuja mahdollisten ongelmien korjaamiseksi. KT:n valtuuskunta edellyttää, että selvityksessä kiinnitetään huomiota myös kuntatalouden yleisiin kehitysnäkymiin.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sitoutuneet meneillään olevissa eläkeneuvotteluissa siihen, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee vähintään 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä. Tällä menettelyllä pienennettäisiin julkisen talouden kestävyysvajetta runsaalla prosenttiyksiköllä. Ratkaisu on tarkoitus saada valmiiksi syksyyn mennessä. KT Kuntatyönantajat edustaa käytävissä neuvotteluissa koko julkisen sektorin työnantajia, joiden palveluksessa on yli 530 000 henkilöä.

Neuvotteluryhmän toimeksiannosta tehtyjen selvitysten mukaan eläkeuudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää selkeitä muutoksia mm. vanhuuseläkeiän alarajaan, osa-aikaeläkkeeseen, työttömyysturvan lisäpäiväoikeuteen ja eläkekarttumiin erityisesti työuran loppupäässä.

Tällä hetkellä kunta-alan palveluksessa olevista 55 vuotta täyttäneitä on noin 115 000 (27 %). Vaikka kuntasektorilta jäädään vanhuuseläkkeelle myöhemmin kuin yksityiseltä puolelta, KT Kuntatyönantajien valtuuskunta edellyttää vanhuuseläkeiän alarajan nostoa kahdella vuodella.

Työeläkejärjestelmän kannalta elinikäennusteen noustessa työssäoloaika ja eläkkeellä oloaika on pidettävä tasapainossa. Pidentyvät työurat kasvattavat pitkällä aikavälillä myös eläketasoa. Siksi eläkekarttumat ja elinaikakerroin on mitoitettava siten, että ne eivät lisää työnantajan eläkemaksujen korotuspaineita.

Kuntatyönantajat maksavat palkkoihin suhteutettuna eläkemaksuja tänä vuonna yhteensä 23,7 % eli keskimäärin noin 6 prosenttia yksityisiä työnantajia enemmän. Kuntatalouden tilanne ei kestä kuntatyönantajien eläkemaksujen korotuksia.

 

Tampere säästi miljoonia euroja Kotitori-mallillaan

 

VELLAMO VEHKAKOSKI

 

TAMPEREELLA toimiva palveluintegraattori Kotitori oli väestövastuualueellaan viime vuonna 2,3 miljoonaa euroa kustannustehokkaampi kuin jos kunta olisi järjestänyt palvelut.

Valtaosa kustannussäästöistä eli 1,9 miljoonaa euroa koskee säännöllistä kotihoitoa ja loput erikoissairaanhoidon käyttöä.

Kotitorin toimintamallin laajentaminen väestövastuualueeltaan koskemaan kaupungin kaikkia yli 75-vuotiaita tuottaisi yli 10 miljoonan euron säästön Tampereen kaupungille. Kotitorin väestövastuualueella oli viime vuonna 2 831 yli 75-vuotiasta, kun koko kaupungissa heitä oli 17 464.

Tämä käy ilmi puolueettoman selvityksen alustavista tuloksista, jotka koskevat Kotitorin taloudellisten vaikutusten arviointia. Tarkasteltavina olivat 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden asiakasohjaus, säännöllinen kotihoito, lyhytaikaisen vuodeosaston sekä erikoissairaanhoidon käyttö. Lisäksi laskelmassa tarkasteltiin, paljonko kaupunki hyötyisi Kotitorin toimintamallin laajentamisesta kaupungin yksiköihin.

Vuodesta 2009 toiminut Kotitori on uudenlainen palvelumalli, joka yhdistää palvelut, tekijät ja asiakkaat. Se ei itse tuota palveluita, vaan räätälöi asiakkaalle palvelut tämän toiveen ja tarpeiden mukaan kunnan, palveluyrittäjien ja kolmannen sektorin tarjoamista vaihtoehdoista.

Kotitori pystyi vuonna 2013 järjestämään säännöllisen kotihoidon (mukaan lukien tukipalvelut) 1 200 eurolla yli 75-vuotiasta kohti vuodessa, kun taas kaupungin vastaava yksikköhinta oli 700 euroa kalliimpi. Laskennallinen kustannussäästö kaupungille oli vuodessa 1,9 miljoonaa euroa verrattuna koko kaupungin yli 75-vuotiaiden vastaaviin kustannuksiin.

Lisäksi Kotitori pystyi väestövastuualueellaan vähentämään erikoissairaanhoidon käyttöä yli 75-vuotiaiden joukossa. Laskennallinen kustannussäästö siitä oli puoli miljoonaa euroa viime vuonna.

Kotitorin toimintamalli on kehittänyt myös kaupungin omaa kotihoitoa niin, että välitön työaika asiakkaan luona lisääntyi 44 prosentista 52 prosenttiin vuosina 2008–2013. Sen laskennallinen kustannushyöty oli peräti 3,3 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Laskelmat perustuvat Tampereen kaupungin toimittamiin tietoihin vuosilta 2009–2013.

Kotitorin kustannushyötyjä omalla väestövastuualueellaan on vertailtu kaupungin järjestämien palveluiden kustannuksiin. Taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu Tampereen kaupungin näkökulmasta, ei esimerkiksi alueen palvelutuottajien näkökulmasta.

Selvityksen teki Suomen johtava tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluja tarjoava asiantuntijayhteisö KPMG Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran pyynnöstä. Lopullinen selvitys valmistuu syksyllä.

Kotitorista kerrottiin Kuntalehdessä 7/2014: ”Tampere kokosi ja räätälöi ikäihmisten palvelut.”

 

Tampere säästi miljoonia euroja Kotitori-mallillaan

 

VELLAMO VEHKAKOSKI

 

TAMPEREELLA toimiva palveluintegraattori Kotitori oli väestövastuualueellaan viime vuonna 2,3 miljoonaa euroa kustannustehokkaampi kuin jos kunta olisi järjestänyt palvelut.

Valtaosa kustannussäästöistä eli 1,9 miljoonaa euroa koskee säännöllistä kotihoitoa ja loput erikoissairaanhoidon käyttöä.

Kotitorin toimintamallin laajentaminen väestövastuualueeltaan koskemaan kaupungin kaikkia yli 75-vuotiaita tuottaisi yli 10 miljoonan euron säästön Tampereen kaupungille. Kotitorin väestövastuualueella oli viime vuonna 2 831 yli 75-vuotiasta, kun koko kaupungissa heitä oli 17 464.

Tämä käy ilmi puolueettoman selvityksen alustavista tuloksista, jotka koskevat Kotitorin taloudellisten vaikutusten arviointia. Tarkasteltavina olivat 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden asiakasohjaus, säännöllinen kotihoito, lyhytaikaisen vuodeosaston sekä erikoissairaanhoidon käyttö. Lisäksi laskelmassa tarkasteltiin, paljonko kaupunki hyötyisi Kotitorin toimintamallin laajentamisesta kaupungin yksiköihin.

Vuodesta 2009 toiminut Kotitori on uudenlainen palvelumalli, joka yhdistää palvelut, tekijät ja asiakkaat. Se ei itse tuota palveluita, vaan räätälöi asiakkaalle palvelut tämän toiveen ja tarpeiden mukaan kunnan, palveluyrittäjien ja kolmannen sektorin tarjoamista vaihtoehdoista.

Kotitori pystyi vuonna 2013 järjestämään säännöllisen kotihoidon (mukaan lukien tukipalvelut) 1 200 eurolla yli 75-vuotiasta kohti vuodessa, kun taas kaupungin vastaava yksikköhinta oli 700 euroa kalliimpi. Laskennallinen kustannussäästö kaupungille oli vuodessa 1,9 miljoonaa euroa verrattuna koko kaupungin yli 75-vuotiaiden vastaaviin kustannuksiin.

Lisäksi Kotitori pystyi väestövastuualueellaan vähentämään erikoissairaanhoidon käyttöä yli 75-vuotiaiden joukossa. Laskennallinen kustannussäästö siitä oli puoli miljoonaa euroa viime vuonna.

Kotitorin toimintamalli on kehittänyt myös kaupungin omaa kotihoitoa niin, että välitön työaika asiakkaan luona lisääntyi 44 prosentista 52 prosenttiin vuosina 2008–2013. Sen laskennallinen kustannushyöty oli peräti 3,3 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Laskelmat perustuvat Tampereen kaupungin toimittamiin tietoihin vuosilta 2009–2013.

Kotitorin kustannushyötyjä omalla väestövastuualueellaan on vertailtu kaupungin järjestämien palveluiden kustannuksiin. Taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu Tampereen kaupungin näkökulmasta, ei esimerkiksi alueen palvelutuottajien näkökulmasta.

Selvityksen teki Suomen johtava tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluja tarjoava asiantuntijayhteisö KPMG Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran pyynnöstä. Lopullinen selvitys valmistuu syksyllä.

Kotitorista kerrottiin Kuntalehdessä 7/2014: ”Tampere kokosi ja räätälöi ikäihmisten palvelut.”