AJASSA

VATT: Maahanmuuttajien

kotouttaminen kannattaa

ONNISTUNUT kotouttamispolitiikka kohentaa sekä maahanmuuttajien että suomalaisten taloudellista hyvinvointia, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreesta VATT-analyysista.

Tutkimustulosten mukaan kotouttamissuunnitelmat nostivat maahanmuuttajien tuloja lähes puolella kymmenessä vuodessa ja vähensivät reilusti heidän saamiaan tulonsiirtoja. Kotouttamisen kehittäminen vaatii kuitenkin nykyistä järkevämmin toteutettuja kokeiluja, jotta niiden tulosten luotettava arvioiminen olisi mahdollista.

Uusin VATT-analyysi kertoo maahanmuuttajista osana Suomen taloutta. Analyysi kuvaa maahanmuuttajien lasten pärjäämistä sekä esittää ensimmäiset suomalaiset laskelmat maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen. Lisäksi se päivittää aikaisempia tuloksia kotouttamissuunnitelmien vaikutuksista ja maahanmuuttajien menestyksestä työmarkkinoilla. Tutkimusprojektia on vetänyt erikoistutkija Matti Sarvimäki.

VATT on tutkinut, kuinka paljon yksittäisen maahanmuuttajan maahantuloiällä ja integroitumisella suomalaisille työmarkkinoille on merkitystä julkiseen talouteen.

- Jokainen meistä aiheuttaa kustannuksia julkiselle sektorille erityisesti lapsena ja vanhuksena, johtava ekonomisti Essi Eerola sanoo.

- Verojen maksaminen taas painottuu työikään. Tämän takia maahanmuuttajan vaikutusta julkiseen talouteen täytyy arvioida ottaen huomioon muuttajien ja heidän lastensa koko elinkaari.

Kouluttamiseen kannattaa panostaa

- Työikäisenä Suomeen muuttavan ja hyvin suomalaisilla työmarkkinoilla pärjäävän maahanmuuttajan vaikutus julkiseen talouteen on selvästi positiivinen, Eerola kertoo.

- Tämä johtuu suurelta osin siitä, että elinkaaren alkuvaiheen julkisten palveluiden kustannukset on rahoitettu jossakin muualla. Työikäisenäkin saapuvan maahanmuuttajan nettovaikutus on kuitenkin negatiivinen, jos hän jää työelämän ulkopuolelle, ja erityisesti, jos sama koskee hänen lapsiaan.

Julkisen vallan kannattaa panostaa maahanmuuttajien kouluttamiseen. Johtavan ekonomistin Kari Hämäläisen mukaan tulokset kotouttamissuunnitelmien vaikutuksista ovat erittäin rohkaisevia.

- Pienellä panostuksella saavutettiin huimasti muita työvoimapoliittisia toimenpiteitä parempia tuloksia, kertoo Hämäläinen.

- Osalle suomalaisista maahanmuutto toki tarkoittaa aikaisempaa kovempaa kilpailua työmarkkinoilla, Sarvimäki toteaa.

- Tutkimustulosten valossa näyttää kuitenkin siltä, että vaikutukset kantaväestön palkkoihin ja työllisyyteen ovat pieniä. Todennäköisesti maahanmuutto vaikuttaakin suomalaisten taloudelliseen tilanteeseen enemmän julkisen talouden kuin työmarkkinoiden kautta.

VATT-analyysi esittelee myös uusia tuloksia maahanmuuttajien lapsista Suomessa. He ovat kouluttautuneet vähemmän, käyttäneet vähemmän lääkkeitä ja saaneet useammin rikostuomioita kuin syntyperäisten suomalaisten jälkikasvu 23-vuotiaaksi mennessä.

Maahanmuuttajataustaiset lapset elävät usein pienituloisissa perheissä, mikä voi selittää eroja kantaväestön ja eri maahanmuuttajaryhmien välillä.

OECD-maista ja lähialueilta tulleiden maahanmuuttajien lapset aloittavat korkeakouluopinnot todennäköisemmin kuin samankaltaisista olosuhteista tulevat kantaväestön lapset.

Jätevesien haitallisista aineista laaja selvitys

 

LAJISSAAN laajin Suomessa koskaan toteutettu hanke selvitti 26 haitallisen aineen tai aineryhmän esiintymistä suomalaisissa jätevesissä. Haitta-aineiden pitoisuudet vähenivät valtaosin tehokkaasti puhdistuksessa.

Vesilaitosyhdistys koordinoi laajan selvityksen, jossa analysoitiin yhdyskuntien puhdistamoille tulevien ja puhdistamoilta lähtevien jätevesien haitta-ainepitoisuuksia. Hankkeeseen osallistui 64 puhdistamoa, jotka puhdistivat yhteensä n. 3,25 miljoonan suomalaisen jätevedet.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa kattavasti tietoa haitallisten aineiden kuormituksesta puhdistamoille, niiden poistumisesta puhdistusprosessissa sekä käsitellyn veden pitoisuuksista.

Lähtevän veden pitoisuuksia verrattiin vesistöpitoisuuksille asetettuihin ympäristönlaatunormeihin, jotka eivät kuitenkaan suoraan ole sovellettavissa käsitellylle jätevedelle. Useimmiten pitoisuudet lähtevässä vedessä ovat ympäristönlaatunormia alemmat. Joissakin näytteissä lähtevän veden pitoisuudet ylittivät ympäristönlaatunormin, mutta ylitykset olivat pääosin vähäisiä.

Jätevesiin tulee haitallisia aineita kotitalouksien käyttämistä tuotteista, yhdyskunnan palveluista, teollisuudesta sekä sadevesien mukana. Selvitys auttaa ymmärtämään yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden roolia aineiden kierrossa.

Aineiden pitoisuuksia tarkasteltiin puhdistamoiden kokoluokan ja maantieteellisen jakauman perusteella. Usein haitalliset aineet ovat peräisin kotitalouksista. Esimerkiksi nonyylifenolin ja nonyylifenolietoksylaattien pitoisuudet tulevassa jätevedessä olivat samalla tasolla kaiken kokoisissa puhdistamoissa ja pääosin myös eri puolella maata, sillä tekstiilit ovat niiden merkittävä päästölähde.

Hankkeessa konsulttina toiminut Niina Vieno Envieno ky:stä kertoo, että kemikaloitunut elämäntapamme näkyy jätevesissä.

Pysyviä haitallisia aineita löytyy edelleen elinympäristöstämme ja siis myös jätevesistä, vaikka niiden käyttö on nykyisin kielletty. Käyttörajoitukset ja –kiellot ovat kuitenkin joidenkin aineiden osalta purreet. Esimerkiksi kiellettyä kasvinsuojeluaine endosulfaania löytyi vielä muutama vuosi sitten jätevesistämme, mutta nyt tehdyissä mittauksissa kaikki arvot olivat alle määritysrajan. Haitta-aineiden pitoisuudet vähenivät lisäksi yleensä tehokkaasti puhdistuksessa.

Esimerkiksi elohopean, kadmiumin ja lyijyn poistumat olivat pääsääntöisesti 80–90 prosenttia. Kaikkiin haitallisiin aineisiin puhdistusprosessi ei kuitenkaan tehoa, esimerkiksi nikkeli ja PFOS eivät saatujen tulosten mukaan poistu puhdistusprosessissa.

Jatkossa verrataan tuloksia vesistöistä tehtyihin selvityksiin ja tunnistetaan aineiden erilaiset reitit. Yhdyskuntien puhdistamoille tulevasta kuormituksesta tulisi selvittää tärkeimmät päästölähteet ja tarvittaessa rajoittaa aineiden pääsyä viemäriverkostoon esimerkiksi joitakin käyttökohteita koskevilla määräyksillä.

Myös kotitalouksista haitallisten aineiden lähteinä tulisi tuottaa enemmän tietoa sekä neuvontaa vaihtoehdoista, jotta tuottajat ja kuluttaja voisivat osaltaan vaikuttaa haitallisia aineita sisältävien tuotteiden kulutukseen ja päästöjen vähentämiseen.

 

Asuntomessut Jyväskylän Äijälän­rannassa

 

Kuva: Antero Tenhunen

 

TÄMÄN KESÄN Asuntomessut järjestetään Jyväskylän Äijälänrannassa. Jyväskylän keskustan tuntumassa sijaitseva messualue on täydennysrakentamiskohde, jonne mahtuu lähes tuhat asukasta.

Rakentamisessa on kiinnitetty huomiota moderniin arkkitehtuuriin, viherrakentamiseen sekä taideteoksiin ja puistokalusteisiin. Messualueen sydämen muodostavat 37 pientaloa, 13-kerroksinen tornitalo Jyväskylän Maailmanpylväs sekä elokuussa toimintansa aloittava päiväkoti.

Noin 30 hehtaarin kokoinen Äijälänrannan alue rakentuu vuoteen 2018 mennessä.

Äijälänrannan alueen maankäytön suunnittelu alkoi 2000-luvun alkupuolella. Jyväsjärven rannalla sijaitseva rakentamaton peltoalue soveltui tiivistyvään yhdyskuntarakenteeseen tähtäävään täydennysrakentamiseen.

Kaupunkikuvallisesti suunnittelun johtoajatuksena oli tuottaa Jyväskylän itäisen sisääntuloväylän varteen näyttävä ja tunnistettava asuinalue.

Messukohteiden huoneistojen keskikoko on noin 155 kerrosneliömetriä. Pienimmän kiinteärakenteisen omakotitalon koko on vain 76 neliötä.

Alueen suurimmassa kodissa tilaa on 308 neliötä.

Vantaa, NCC ja City Car

ideoivat autot yhteiskäyttöön

 

NCC TARJOAA kahteen Vantaalle rakennettavaan asuntokohteeseen, As Oy Kardemummaan ja Inkivääriin, mahdollisuuden käyttää yhteiskäyttöautoja ilman jäsenmaksua. Palvelu on ideoitu yhdessä Vantaan kaupungin ja City Car Clubin kanssa.

Yhteiskäyttöautot voi varata kätevästi kännykällä tai netistä ja ottaa ne käyttöön kotipihalta. Palvelu mahdollistaa omasta autosta luopumisen tai City Carin käytön perheen kakkosautona. Tarjolla on erilaisia autotyyppejä kaupunki- ja perheautoista pakettiautoihin ja pikkubusseihin.

NCC:llä kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu tukea hyötyliikkumista ja joukkoliikenteen käyttöä, vähentää päästöjä ja vapauttaa tilaa niin kaduille kuin pihoillekin. Rakenteilla olevat As Oy Vantaan Kardemumma ja As Oy Vantaan Inkivääri ovat ensimmäiset sopimuksen piirissä olevat kohteet.

- Liikkuminen liittyy oleellisesti asumiseen. Nyt asukkaiden on helppo testata uutta palvelua maksamalla vain auton käytöstä - autoon ei tarvitse sijoittaa. Käyttömaksuun sisältyy polttoaine ja asukas voi unohtaa huollot, renkaidenvaihdot ja korjaukset, NCC Asumisen kiinteistökehityspäällikkö Antti Pirhonen kertoo. Vantaan kaupunki suhtautui ajatukseen myönteisesti. Uudet tekniset ratkaisut ja toimijat muuttavat kaupunkisuunnittelunkin työkalupakkia radikaalisti, mikä on Vantaalla tiedostettu.

Elisa: Kunnissa miljardin

säästömahdollisuus

 

TIETOLIIKENNE-, ICT- ja online-palveluyritys Elisa on selvittänyt uusien teknologisten asiointiratkaisujen tuottavuushyödyt Turussa, Vantaalla, Joensuussa ja Kuusamossa. Säästöpotentiaali koko maassa on laskelman mukaan noin miljardi euroa. Säästöpotentiaalia löytyi Turussa 35 miljoonan euron, Vantaalla yli 30:n, Joensuussa yli 20:n ja Kuusamosta yli 5 miljoonan euron edestä. Miljardin euron säästöpotentiaaliin päästään suhteuttamalla tulokset koko maahan.

Tuorein tuottavuusselvitys toteutettiin Kuusamossa, jossa säästöpotentiaali on noin viisi miljoonaa euroa.

– Online Kuusamo -suunnitelman keskeiseksi painopisteeksi on valittu kotona asumista tukevien sähköisten toimintatapojen ja palvelujen kehittäminen. Kuntalainen voi esimerkiksi osallistua yhteisiin tilaisuuksiin videoyhteyden avulla. Myös yhteydenpito kotihoidon ja asiakkaan välillä sujuu helposti videolla. Lisäksi kotihoidon mobiili toiminnanohjausratkaisu lisää tuottavuutta, toteaa Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Tuottavuushyötyjä ei saavuteta yksittäisten toimintojen tai palveluiden kautta, vaan palveluketjujen kokonaisvaltaisella tarkastelulla.

Vantaa, NCC ja City Car

ideoivat autot yhteiskäyttöön

 

NCC TARJOAA kahteen Vantaalle rakennettavaan asuntokohteeseen, As Oy Kardemummaan ja Inkivääriin, mahdollisuuden käyttää yhteiskäyttöautoja ilman jäsenmaksua. Palvelu on ideoitu yhdessä Vantaan kaupungin ja City Car Clubin kanssa.

Yhteiskäyttöautot voi varata kätevästi kännykällä tai netistä ja ottaa ne käyttöön kotipihalta. Palvelu mahdollistaa omasta autosta luopumisen tai City Carin käytön perheen kakkosautona. Tarjolla on erilaisia autotyyppejä kaupunki- ja perheautoista pakettiautoihin ja pikkubusseihin.

NCC:llä kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu tukea hyötyliikkumista ja joukkoliikenteen käyttöä, vähentää päästöjä ja vapauttaa tilaa niin kaduille kuin pihoillekin. Rakenteilla olevat As Oy Vantaan Kardemumma ja As Oy Vantaan Inkivääri ovat ensimmäiset sopimuksen piirissä olevat kohteet.

- Liikkuminen liittyy oleellisesti asumiseen. Nyt asukkaiden on helppo testata uutta palvelua maksamalla vain auton käytöstä - autoon ei tarvitse sijoittaa. Käyttömaksuun sisältyy polttoaine ja asukas voi unohtaa huollot, renkaidenvaihdot ja korjaukset, NCC Asumisen kiinteistökehityspäällikkö Antti Pirhonen kertoo. Vantaan kaupunki suhtautui ajatukseen myönteisesti. Uudet tekniset ratkaisut ja toimijat muuttavat kaupunkisuunnittelunkin työkalupakkia radikaalisti, mikä on Vantaalla tiedostettu.

Elisa: Kunnissa miljardin

säästömahdollisuus

 

TIETOLIIKENNE-, ICT- ja online-palveluyritys Elisa on selvittänyt uusien teknologisten asiointiratkaisujen tuottavuushyödyt Turussa, Vantaalla, Joensuussa ja Kuusamossa. Säästöpotentiaali koko maassa on laskelman mukaan noin miljardi euroa. Säästöpotentiaalia löytyi Turussa 35 miljoonan euron, Vantaalla yli 30:n, Joensuussa yli 20:n ja Kuusamosta yli 5 miljoonan euron edestä. Miljardin euron säästöpotentiaaliin päästään suhteuttamalla tulokset koko maahan.

Tuorein tuottavuusselvitys toteutettiin Kuusamossa, jossa säästöpotentiaali on noin viisi miljoonaa euroa.

– Online Kuusamo -suunnitelman keskeiseksi painopisteeksi on valittu kotona asumista tukevien sähköisten toimintatapojen ja palvelujen kehittäminen. Kuntalainen voi esimerkiksi osallistua yhteisiin tilaisuuksiin videoyhteyden avulla. Myös yhteydenpito kotihoidon ja asiakkaan välillä sujuu helposti videolla. Lisäksi kotihoidon mobiili toiminnanohjausratkaisu lisää tuottavuutta, toteaa Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Tuottavuushyötyjä ei saavuteta yksittäisten toimintojen tai palveluiden kautta, vaan palveluketjujen kokonaisvaltaisella tarkastelulla.