KUNTATALOUS

YHTEIS­KUNNALLISET YRITYKSET voisivat olla apuna palveluissa

Yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä haetaan ratkaisuja niin julkisen talouden kestävyysvajeeseen kuin eettisiin ja ympäristöongelmiin. EU saa kiitosta alan kehittämisestä. Yhteiskunnallista yrittäjyyttä kaivataan apuun, kun pelätään, että yhteiskunnan resurssit eivät riitä tehtävien hoitamiseen.

EERO KARISTO

Yhteiskunnallinen yritys toimii markkinoilla ja sillä on taloudellisten tavoitteiden lisäksi yrityksestä riippuen erilaisia yhteiskunnallisia, ekologisia tai muita päämääriä, kuvailee toimitusjohtaja Anne Bland.

Bland johtaa Social Business International Oy:tä, joka on sosiaalisiin innovaatioihin ja yhteiskunnallisten yritysten malleihin erikoistunut kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio.

Yhteiskunnallisilla yrityksillä on erilaisia taustoja. Joskus ihmiset ovat tyytymättömiä saamiinsa palveluihin ja haluavat turvata, että saavat, mitä haluavat. On myös työntekijöitä, jotka haluavat arvojensa tai muuten toiveidensa mukaan toimivia työyhteisöjä.

Lisäksi yhteiskunnallista yrittäjyyttä kaivataan apuun, kun pelätään, että yhteiskunnan resurssit eivät enää nykyjärjestelyin riitä sen tehtävien hoitamiseen.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys nousee esiin myös, kun etsitään keinoja ylipäätään kehittää ja aktivoida taloudellista toimintaa, löytää uusia tapoja tehdä asioita sekä ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Usein takana on halu etsiä ekologisia ja sosiaalisesti kestäviä tapoja hoitaa asioita.

Espanjassa yhteiskunnallisista yrityksistä on haettu apua vähemmistöjen ja syrjäseutujen palvelujen tarjoamiseen.

Bland uskoo, että tulevaisuudessa kuluttajat asettavat yhä tiukempia eettisiä kriteerejä, mikä tukee yhteiskunnallisen yrittäjyyden kasvua.

Kunnat tärkeitä yhteistyökumppaneita

Bland korostaa kuntien roolia yhteiskunnallisten yritysten yhteistyökumppaneina.

Erityisesti hän toivoo, että kunnissa käytettäisiin hyväksi uuden hankintadirektiivin mukaiset mahdollisuudet. Sen sijaan, että kunnat ostaisivat hintaa tai edes laatua, ne voivat ostaa vaikuttavuutta ja tuloksia. Se voi olla esimerkiksi paikallisen elinvoiman edistämistä, sosiaalista tai ekologista lisäarvoa tai eettisiä hankintoja.

Bland kiittää Euroopan komissiota siitä, että se on nostanut esiin arvot ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.

- EU:ssa kehitetään ajatuksia siitä, miten vaikuttavuutta kokonaisuudessa mitataan pelkän taloudellisen tuloksen sijaan.

Bland puhuu kolmoistilinpäätöksestä, jossa talouden lisäksi mukana ovat yhteiskunnalliset ja ekologiset lopputulokset.

Tuotto käytetään tavoitteiden saavuttamiseen

Yhteiskunnallisen ja muun yritystoiminnan selkein ero on voitonjaossa. Yhteiskunnallisessa yrityksessä tuotto käytetään toiminta-ajatuksen arvopohjan tavoitteiden saavuttamiseen.

Sijoittajat kyllä saavat sovitun tuottonsa, mutta ei koko taloudellista voittoa kuten nyt. Tuotto voi olla myös yhteiskunnallista, sosiaalista tai ekologista tuottoa tai niitä kaikkia.

Tuotto ei myöskään palaudu kunnan tai valtion kassaan muiden menojen katteeksi.

Läpinäkyvä hallinto ja avoimuus on työ- ja elinkeinoministeriön alaa koskevassa raportissa kirjattu yhteiskunnallisille yrityksille tyypillisiksi piirteiksi.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorin Kaisu Puumalaisen mukaan yhteiskunnalliset yritykset ovat erittäin innovatiivisia, peräänantamattomia ja kasvuhakuisia.

- Yhteiskunnallisen hyvän tekemisen missio voi olla yritykselle myös kilpailuetu ja erottautumiskeino ja tuottaa näin strategista lisäarvoa. Kyseessä on siis liiketoimintamalli, Puumalainen katsoo.

Ei yhteiskunnan kukkarolla

Yhteiskunnalliset yritykset eivät ole jonossa yhteiskunnan kukkarolle. Ne kyllä myyvät palvelujaan julkiselle sektorille, mutta yritysrahoitusta haetaan muuta kautta. Siksi kaivataan erilaisia rahoitusmekanismeja, kuten joukkorahoitus.

Bland haluaa, että yhteiskunta antaa alalle toimintamahdollisuudet. Nykyisen hallituksen ohjelmassa asiaa ei ole eikä sitä ole pidetty esillä.

- Pk-yritysten suosiminen ei vääristä kilpailua, vaikka Suomessa usein niin ajatellaan, Bland sanoo.

- Markkinat vääristyvät siinä vaiheessa, jos pari suurta yritystä valtaavat ne, hän jatkaa ja kertoo, että myös EU:n komissio on huolissaan juuri tällaisesta kehityksestä.

Myös erilaisille organisoitumistavoille voisi olla käyttöä. Yhteiskunnalliset yritykset ovat säätiöitä, yhdistyksiä, osuuskuntia, osakeyhtiöitä tai näiden yhdistelmiä. Mietittävää on muun muassa siinä, mikä sidosryhmien osuuden pitäisi eri tapauksissa olla.

Kouluja, päiväkoteja, palveluita erityisryhmille

YHTEISKUNNALLINEN yrittäjyys on maailmanlaajuinen liike. Konsepti on kaikkialla sama, ja se toimii eri maiden erilaisissa kulttuureissa.

Espanjassa on sekä vanhempien että opettajien muodostamien osuuskuntien pyörittämiä kouluja.

Vanhempien perustamien osuuskuntien takana on ollut tyytymättömyys julkisen vallan tarjontaan, paikallisten tarpeitten huomioon ottaminen, vanhempien halu saada lapsilleen monipuolisempaa opetusta reuna-alueilla sekä kansallisen vähemmistön kulttuuri- ja kielikysymykset.

Opettajat ovat myös perustaneet kouluja sekä turvatakseen oman työllisyytensä että päästäkseen toteuttamaan haluamiaan tavoitteita.

Osuuskunnallisissa kouluissa opetetaan paikallisella kielellä ja edistetään paikallista kulttuuria ja vastataan muutenkin paikallisiin tarpeisiin, mikä näkyy muun muassa ammatillisen koulutuksen sisällössä. Koulutuksessa yhteiskunnallisilla yrityksillä on selkeä asema Espanjassa. Sen sijaan vanhustenhuollossa alan osuuskunnat ovat menettäneet osuuttaan, kun niiltä alettiin vaatia suuria pääomapanostuksia, joihin niillä ei ollut varaa.

Italiassa tarjotaan palveluja ja töitä

Italiassa laki määrittelee kaksi erilaista sosiaalista osuuskuntaa. Toisessa järjestetään palveluja, toisessa työpaikkoja.

Edellinen malli tarjoaa sosiaali-, terveys- ja opetusalan palveluja erityisryhmille kuten vammaisille, vanhuksille tai syrjäytyneille.

Jälkimmäisessä toimintaidea on järjestää työpaikkoja vaikeasti työllistyville ryhmille, kuten vammaisille tai huumeongelmista kärsiville.

Osuuskunnat pyörittävät päiväkoteja

Ruotsissa seitsemän prosenttia päiväkodeista on osuuskuntien omistamia.

Vanhemmat alkoivat perustaa niitä, kun olivat kyllästyneet yhteiskunnan saamattomuuteen.

Työntekijät alkoivat perustaa päiväkoteja, kun halusivat enemmän liikkumavaraa sekä samanhenkisiä ja samoja menetelmiä käyttäviä työyhteisöjä.

Jatkuvuus on vanhempien omistamissa päiväkodeissa joskus todettu ongelmaksi. Työntekijöiden omistamat yhteisöt ovat säilyttäneet asemansa vakaammin.

Ruotsissa on myös noin sata osuustoiminallista koulua, joiden olemassaolo perustuu arvomaailmoihin.

Lähteenä on käytetty Pellervo-Seuran tilaamaa, Anne Blandin toimittamaa raporttia Osuuskunnat julkisten palvelujen tuottamisessa – kokemuksia viidestä eurooppalaisesta maasta, 2013.

Yhteiskunnallisia yrityksiä on nostettu esiin Suomalaisen Työn Liiton lanseeraamalla Yhteiskunnallinen yritys -merkillä. Merkki on myönnetty muun muassa Helsingin Diakonissalaitoksen yhteiskunnalliseen konserniin kuuluvalle Diacorille. Se tarjoaa hyvinvointipalveluja ja sen tuotto käytetään omistajan, Diakonissalaitoksen hankkeisiin. Tuotolla Diakonissalaitos ilmoittaa auttavansa yhteiskunnassa heikkoon asemaan joutuneita ihmisiä. Diacor on Suomen monimuotoisuusverkoston jäsen. Se kertoo julkaisevansa ainoana terveyspalvelualan toimijana vuosittain yhteisvastuuraportin. Siinä kerrotaan myös Diacorin maksamat yhteistöverot.

Kuva: Suomen Ilmakuva Oy
Yhteiskunnallisia yrityksiä on nostettu esiin Suomalaisen Työn Liiton lanseeraamalla Yhteiskunnallinen yritys -merkillä. Merkki on myönnetty muun muassa Helsingin Diakonissalaitoksen yhteiskunnalliseen konserniin kuuluvalle Diacorille. Se tarjoaa hyvinvointipalveluja ja sen tuotto käytetään omistajan, Diakonissalaitoksen hankkeisiin. Tuotolla Diakonissalaitos ilmoittaa auttavansa yhteiskunnassa heikkoon asemaan joutuneita ihmisiä. Diacor on Suomen monimuotoisuusverkoston jäsen. Se kertoo julkaisevansa ainoana terveyspalvelualan toimijana vuosittain yhteisvastuuraportin. Siinä kerrotaan myös Diacorin maksamat yhteistöverot. Kuva: Suomen Ilmakuva Oy

Kouluja, päiväkoteja, palveluita erityisryhmille

YHTEISKUNNALLINEN yrittäjyys on maailmanlaajuinen liike. Konsepti on kaikkialla sama, ja se toimii eri maiden erilaisissa kulttuureissa.

Espanjassa on sekä vanhempien että opettajien muodostamien osuuskuntien pyörittämiä kouluja.

Vanhempien perustamien osuuskuntien takana on ollut tyytymättömyys julkisen vallan tarjontaan, paikallisten tarpeitten huomioon ottaminen, vanhempien halu saada lapsilleen monipuolisempaa opetusta reuna-alueilla sekä kansallisen vähemmistön kulttuuri- ja kielikysymykset.

Opettajat ovat myös perustaneet kouluja sekä turvatakseen oman työllisyytensä että päästäkseen toteuttamaan haluamiaan tavoitteita.

Osuuskunnallisissa kouluissa opetetaan paikallisella kielellä ja edistetään paikallista kulttuuria ja vastataan muutenkin paikallisiin tarpeisiin, mikä näkyy muun muassa ammatillisen koulutuksen sisällössä. Koulutuksessa yhteiskunnallisilla yrityksillä on selkeä asema Espanjassa. Sen sijaan vanhustenhuollossa alan osuuskunnat ovat menettäneet osuuttaan, kun niiltä alettiin vaatia suuria pääomapanostuksia, joihin niillä ei ollut varaa.

Italiassa tarjotaan palveluja ja töitä

Italiassa laki määrittelee kaksi erilaista sosiaalista osuuskuntaa. Toisessa järjestetään palveluja, toisessa työpaikkoja.

Edellinen malli tarjoaa sosiaali-, terveys- ja opetusalan palveluja erityisryhmille kuten vammaisille, vanhuksille tai syrjäytyneille.

Jälkimmäisessä toimintaidea on järjestää työpaikkoja vaikeasti työllistyville ryhmille, kuten vammaisille tai huumeongelmista kärsiville.

Osuuskunnat pyörittävät päiväkoteja

Ruotsissa seitsemän prosenttia päiväkodeista on osuuskuntien omistamia.

Vanhemmat alkoivat perustaa niitä, kun olivat kyllästyneet yhteiskunnan saamattomuuteen.

Työntekijät alkoivat perustaa päiväkoteja, kun halusivat enemmän liikkumavaraa sekä samanhenkisiä ja samoja menetelmiä käyttäviä työyhteisöjä.

Jatkuvuus on vanhempien omistamissa päiväkodeissa joskus todettu ongelmaksi. Työntekijöiden omistamat yhteisöt ovat säilyttäneet asemansa vakaammin.

Ruotsissa on myös noin sata osuustoiminallista koulua, joiden olemassaolo perustuu arvomaailmoihin.

Lähteenä on käytetty Pellervo-Seuran tilaamaa, Anne Blandin toimittamaa raporttia Osuuskunnat julkisten palvelujen tuottamisessa – kokemuksia viidestä eurooppalaisesta maasta, 2013.