Yksin

vai yhdessä?

Työn alla on parhaillaan nelisenkymmentä kuntajakoselvitystä. Lähikuukausina useissa kymmenissä valtuustoissa otetaan kantaa siihen, jatkaako kunta itsenäisenä vai lyökö kimpsut ja kampsut yhteen naapurin kanssa.

PEKKA MOLIIS KUVAT: ARTO TULIMA

Pohjois-Karjalassa Pielisen alueella kuntajakoselvitystä lähdettiin tekemään neljän kunnan voimin. Toiseen vaiheeseen lähti mukaan enää osa kunnista, kun Juuka päätti pärjätä jatkossakin omin voimin. Päätös valtuustossa syntyi äänin 21–5.

Tiukkaa teki selvityksen jatkaminen kuntaliitosvaihtoehdon pohjalta myös Valtimolla, jossa esitys hyväksyttiin lopulta äänin 11–10. Sen sijaan Nurmes oli yksimielisesti kuntaliitosselvityksen kannalla ja myös Lieksassa asia hyväksyttiin selvin numeroin.

Naapurikunta Juuan viime tipan poisjäänti jatkoselvittelystä harmitti valtuutettuja. Samoin epätietoisuus sote-uudistuksen sisällöstä hämmensi. Kritiikkiä nostatti Lieksan valtuuston ponnen muodossa asettamat reunaehdot.

- Juuan poisjäänti oli kuin halolla olisi päähän lyöty. Myös sote-homma olisi pitänyt selvittää ennen tätä päätöstä, pohti Valtimon kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Keijo Suhonen, sd.

Kritiikistä huolimatta Suhonen oli kuntaliitosselvityksen kannalla. Selvityksen kannalla oli myös yhdeksän keskustan valtuutettua sekä kristillisdemokraattien ainoa edustaja. Lopulliset päätökset Pielisjärven kaupungin synnystä tehdään valtuustoissa ensi syksynä. Silloin on tiedossa myös sote-uudistuksen sisältö.

- Olipa sote-uudistuksen sisältö mikä tahansa, niin yhdessä me olemme siinäkin vahvempia. Lopullisen päätöksen paikka on ensi syksynä ja silloin tiedämme jo sote-ratkaisun sisällön, kuntaliitoksen kannattajaksi tunnustautunut kunnanjohtaja Leena Mustonen muistutti.

Etelä- ja Länsi-Suomessa monet kunnat ja kaupungit ovat mukana useammassa kuntajakoselvityksessä. Uudellamaalla suurin ja kaunein on metropoliselvitys. Kuntajakoselvittäjät esittävät metropolikaupungin muodostamista Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungeista sekä Sipoon kunnasta. Mukaan metropoliin tulisi Tuusulan kunnasta Helsinki-Vantaan lentokenttään rajoittuva alue.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä teilasi esityksen tuoreeltaan.

- Erityinen kuntajakoselvitys on ollut näennäisprosessi, jossa kuntia ei ole kuultu. Metropolialueen rakenne on kerroksellinen, ja esimerkiksi Espoota kehitetään osana Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta. Tulevaisuuden kasvukäytävät suuntautuvat Kirkkonummen ja Vihdin suuntaan. Siksi verkostomainen rakenne on parempi kuin pakkoliitos, joka veisi kehitystä taaksepäin, Jukka Mäkelä arvioi.

Metropolihankkeen kuntajakoselvittäjät tukevat Keski-Uudenmaan kuntien oman selvityksen tavoitetta koota alueen voimavarat Keski-Uudenmaan kaupungiksi. Vihdin ja Kirkkonummen kuntien yhdistyminen puolestaan tukisi voimavarojen kokoamista Länsi-Uudellamaalla. Metropolihankkeen varjossa Espoon, Vihdin, Kirkkonummen ja Kauniaisen oma vapaaehtoinen kuntajakoselvitys on ollut hyllyllä odottamassa isompien kuvioiden selkeytymistä.

Kahdeksan kunnan Kuuma-selvitys

Täydessä vauhdissa olevassa Keski-Uudenmaan kuntajakoselvityksessä on mukana kahdeksan kymmenestä Kuuma-kunnasta. Pornainen oli mukana myös Itä-Uudenmaan kuntajakoselvityksessä, mutta jäi sieltä pois väliraportin jälkeen.

Idässä on sittemmin otettu aikalisä ja päätökset sillä suunnalla ovat siirtyneet kesään 2015. Mahdolliset yhdistymisneuvottelut Porvoon, Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän ja Sipoon kesken käynnistyvät ohjausryhmässä ensi syyskuussa. Loviisalla ja Lapinjärvellä on työn alla myös oma kahden kunnan selvitys.

Sen sijaan ainakin osassa Kuuma-kunnista neuvotellaan tosissaan. Tosin Nurmijärvi on jo ilmoittanut, ettei se ole kiinnostunut kuntaliitoksista.

Hyvinkään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Annika Kokko, kok., sen sijaan liputtaa vahvasti tiivistyvän kuntarakenteen puolesta.

- Tässä vaiheessa ollaan vahvasti mukana. Lopullisia päätöksiä tehdään sitten siinä vaiheessa, kun näemme loppuraportin ja selviää, kuinka palvelurakenne toimii. Hyvinkäällä nähdään, ettei meidän talous ole niin vahva, että voisimme jäädä yksin.

Yhdistymisselvityksen johtoryhmä pyysi kunnilta vastaukset toukokuun loppuun mennessä siihen, ovatko kunnat valmiita tasapainottamaan talouttaan kuntaliitosta silmällä pitäen vuosien 2015–2016 aikana.

- Hyvinkää antoi asiaan myönteisen vastauksen. Meillä on joka tapauksessa edessä talouden tasapainottaminen, Kokko myöntää.

Tuusula on Keski-Uudenmaan selvityksen lisäksi mukana metropoliselvityksessä. Tulevaisuuden askelmerkkeihin vaikuttaa myös sote-uudistuksen lopullinen sisältö.

- Tässä on useita muuttujia liikkeellä. Suurimpana niistä sote-uudistus, jonka osalta pian nähdään mitä sieltä on tarjolla. Toinen merkittävä asia on metropoli-hallinto. Sen muotoutuminen vaikuttaa toimintaympäristöön merkittävästi, Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu arvioi.

Tuusulan suunnalla mieli on avoin mahdollisia kuntaliitoksia kohtaan, mutta lopulliset ratkaisut tehdään selvitystyön valmistuttua.

- Selvitys on valmis elokuun puolivälissä ja sen jälkeen on arvioinnin aika. Valtuustot tekevät päätöksiä ensi kevään aikana. Paljon on henkilöitä, jotka näkisivät, että kuntarakenteita on tarvetta ravistella. Mutta vastaavasti on ihmisiä, joiden mielestä alueen vahvat kunnat pärjäisivät myös yksin, Joensivu pohtii.

Turussa tähdätään viiteen kuntaan

Turun seudulla on meneillään valtiovarainministeriön erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen piirissä on kaikkiaan 17 kuntaa, joista selvitysmiehet muokkaisivat viisi kuntaa vuoden 2017 alusta lukien.

- Meidän esitys on kunnissa parhaillaan kannanotoilla. Alkuvaiheessa uhka kuntien pakkoliitoksista kiristi selvitystyön ilmapiiriä, mutta kun toimivaltapykälä peruttiin, niin tilanne parani. Nyt on tehty selvitystä hyvässä hengessä, kun ei ole pakkoa päällä, kertoo selvitysmies Risto Kortelainen.

Kortelainen on kuntajakoselvittäjänä Turun seudulla yhdessä Oiva Myllyntauksen ja Antero Ritvasen kanssa. Kuntajakoselvittäjien ehdotuksen mukaan viisi kuntaa muodostettaisiin seuraavasti: 1) Kaarina, Raisio, Rusko, Turku, 2) Naantali, Masku, 3) Kustavi, Mynämäki, Nousiainen, Taivassalo, Vehmaa, 4) Aura, Pöytyä, 5) Paimio, Sauvo.

Liedon ja Tarvasjoen kohtalo selviää myöhemmin.

- Jotain päätöksiä kuntaliitosten suhteen varmasti tehdään, mutta kaikki esitetty tuskin heti toteutuu. Asiat vaativat kypsyttelyä. Ei kai Suomessa ole koskaan ollut selvitystä, jossa 17 kunnasta muodostettaisiin viisi uutta kuntaa, Kortelainen toteaa.

Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve, kok., on tyytyväinen kuntajakoselvityksen etenemiseen, mutta mikään läpihuutojuttu suuret rakenteelliset muutokset eivät ole.

- Turun kaupunki katsoo, että kuntajakoselvittäjien ehdotus kuntajakoselvityksen tekemisestä Kaarinan, Raision, Ruskon ja Turun kesken vastaa riittävässä määrin Turun kaupungin näkemystä kuntarakenteen kehittämistarpeesta Turun ydinkaupunkiseudulla. Koko uudistuksen kannalta on kuitenkin ratkaisevaa, mitä toiminnallisesti ja rakenteellisesti yhtenäisellä ydinkaupunkiseudulla tapahtuu. Uskon, että joitain uusia kuntia syntyy tällä alueella, mutta käydyn keskustelun perusteella suuret, rohkeat ratkaisut ovat hyvin vaikeita, Arve pohtii.

Turun kupeessa Paraisilla ja Kemiönsaarella on meneillään oma selvitys. Virallisesti aikataulun piti käydä yksiin Turunseudun suuren selvityksen kanssa, mutta tahti on ollut verkkainen.

Vakka-Suomessa käynnistyi huhtikuussa viisi kuntajakoselvitystä, jotka etenevät yhtä jalkaa. Tämä onkin luonnollista, sillä selvityksissä ovat mukana eri kokoonpanoilla Rauma, Pyhäranta, Eurajoki, Eura, Laitila ja Uusikaupunki.

Satakunnassa vilkasta

Eurajoki on mukana myös Keski-Satakunnan selvityksessä yhdessä Harjavallan, Kokemäen, Luvian ja Nakkilan kanssa. Selvitystyön on määrä valmistua kesän aikana siten, että valmista olisi elokuussa 2014.

Satakunnan suunnalla syynätään kuntarakennetta tiheällä kammalla. Suurin selvitysalue on Porin ympäristössä. Kymmenen kunnan yhteinen selvitysvaihe tuli päätökseen toukokuun lopussa ja selvitystyön tulosten perusteella on työstetty ensimmäinen luonnos Karhu-kuntasopimuksesta.

- Jatkon suhteen aikataulu on sellainen, että kunnat ilmoittavat syys-lokakuun vaihteeseen mennessä, ovatko ne lähdössä mukaan kuntaliitosneuvotteluihin. Selvitystyö on sujunut oikein hyvässä hengessä ja asioissa on edetty. Joka tapauksessa selvityksestä on paljon hyötyä tulevaisuudessa, vakuuttaa Porin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, kok.

Pohjois-Satakunnan kuntaselvitysraportti valmistui toukokuun alussa. Osa kunnista on mukana myös Porin seudun selvityksessä.

Köyliö ja Säkylä kihlasivat toisensa kevään kuluessa ja kuntaliitoksesta päätetään kuntien valtuustoissa 16. kesäkuuta. Kunnat olivat mukana myös Huittisten ja Kokemäen kanssa yhteisessä kuntajakoselvityksessä.

Kaksikielisyys tuo lisäkuviot

Vaasa ja sen yhdeksän lähikuntaa aloittivat hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen, kok., määräyksestä erityisen kuntajakoselvityksen huhtikuussa ja valmista on Ossi Revon ja Jan-Erik Enestamin johdolla vuoden loppuun mennessä. Alueen haasteita ovat kaksikielisyys ja lähidemokratian toteutuminen.

- Kielten asemaan ei puututa, mutta palvelut tulisi turvata jokaisen äidinkielellä. Lisäksi mahdollisessa koko alueen kattavassa 130 000 asukkaan kunnassa hallinnon siirtyminen kauemmas voi olla haastavaa, selvitysmies Ossi Repo kertoo.

Huhtikuussa käynnistyivät kuntaliitosselvitykset Pietarsaaren ja Kokkolan seuduilla. Kruunupyy on mukana molemmissa. Mahdollisia päätöksiä tehdään vasta ensi vuonna.

Hieman pohjoisempana Kala- ja Pyhäjokilaakson alueella Alavieska, Haapavesi, Oulainen ja Ylivieska ovat selvittäneet neljän kunnan liitosta. Kaikki näytti menevän kuin elokuvissa, mutta viime hetkillä Haapaveden kaupunki käänsi kelkkansa ja ilmoitti keskittyvänsä jokilaaksojen sote-alueen perustamiseen. Jatkavatko kunnat yhdessä, yksin, kaksin vai kolmin, selviää vielä ennen juhannusta.

- Ratkaiseva päivämäärä jatkolle on 16. kesäkuuta, jolloin meillä on ohjausryhmän kokous. Sen jälkeen katsotaan miten edetään, Ylivieskan kaupunginjohtaja Terho Ojanperä toteaa.

Oulun seudulle määrättiin ministeriön toimesta kuuden kunnan erityinen kuntajakoselvitys. Ylhäältä käynyt käsky ei hurraa-huutoja kirvoittanut, mutta selvitystyötä on tehty, koska käsky on käynyt. Oululla on sulateltavana reilun vuoden takainen iso kuntaliitos, eikä naapureissakaan ole liitoshalut juuri kasvaneet sitten viime kysymän.

Lapissa kuntajakoselvitys on meneillään vain Inarin ja Utsjoen kesken. Ongelmat Utsjoen kunnanjohtajan virantäyttämisessä ovat aiheuttaneet hankkeelle pienen viivästyksen, mutta valtuustot saanevat kuntajakoselvityksen käsiteltäväkseen joulukuussa 2014.

Savossakin tapahtuu

Savon suunnalla kuntajakoselvityksestä kuntaliitoksiin ovat johtamassa Kuopion erilliset selvitykset Juankosken ja Tuusniemen kanssa. Valtuustot käsittelevät kuntaliitoksia alkusyksystä ja Kuopio laajenee jälleen parin kunnan verran vuoden 2017 alusta.

Jo aiemmin on tehty päätökset Maaningan liittymisestä Kuopioon ensi vuoden alussa. Varkaus, Heinävesi, Joroinen ja Leppävirta ovat selvittelemässä yhteistyökuvioita Etelä-Savossa Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorennon johdolla. Työ käynnistyi keväällä ja konkreettisia esityksiä selvitysmieheltä ja työryhmiltä odotetaan vuodenvaihteeseen mennessä.

Etelä-Karjalan erityisen kuntajakoselvityksen osalta selvittäjä Aija Tuimalan esitys valmistuu syyskuun loppuun mennessä ja sen jälkeen pallo on valtuustoilla.

- Hieman nihkeätä on pienemmissä kunnissa. Kuulostaa siltä, että kunnat haluavat vielä katsoa valtionosuus- ja sote-uudistusten vaikutukset, ohjausryhmän puheenjohtaja ja Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola, sd., arvioi.

Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti puolestaan etsivät Kymenlaaksossa yhteistä säveltä vapaaehtoiselta pohjalta. Selvitykset ovat valmiina, mutta sote-uudistus toi pienen jatkoajan päätöksentekoon.

- Kuntajakoselvitys tuodaan valtuustojen käsittelyyn vasta kesän jälkeen. Selvitys puoltaisi niin taloudellisin kuin toiminnallisin perustein yhden kunnan mallia, mutta valtuustothan ne lopulta päättävät miten edetään, ohjausryhmän kotkalainen puheenjohtaja Jari Elomaa, kok., kertoo.

Jyväskylässä odotetaan kuntajakoesityksiä

Ministeriön käskystä erityiset kuntajakoselvitykset ovat työn alla Jyväskylän kaupunkiseudun kunnissa ja Lahden seudulla.

Jyväskylän alueen selvitys esiteltiin jo huhtikuussa, mutta varsinaista kuntajakoesitystä yhdeksän kunnan osalta saadaan odottaa vielä syyskuulle saakka. Sitä ennen käydään kuntakohtaisia keskusteluja, joissa kuntajakoselvittäjät kartoittavat yhdistymissopimusten reunaehtoja. Elo-syyskuussa valmistellaan yhdistymissopimusta tai -sopimuksia yhdessä kuntien kanssa.

Salpausselän selvityksessä mukana olevat Lahti, Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä ja Nastola saavat selvitysmiesten esitykset kuntajaosta elokuussa. Syyskuun aikana on valtuustojen vuoro ottaa kantaa mahdollisiin kuntaliitoksiin. Huhtikuussa yli puolet Hollolan valtuutetuista allekirjoitti valtuustoaloitteen, jolla kositaan Kärkölää ja Hämeenkoskea lähtemään mukaan kolmen kimppaan.

Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan selvitystyötä on tehty seutuneuvottelukunnan puitteissa. Kuntajakoon ei muutoksia ole tulossa, sillä heti lähtötilanteessa Hattula ja Janakkala ilmoittivat, ettei kuntaliitos kiinnosta. Selvitystyössä onkin keskitytty yhteistyön syventämiseen ja kehittämiseen yli kuntarajojen.

Riihimäen, Lopin ja Hausjärven luottamusmiehille esiteltiin toukokuussa selvitystyön ensimmäisen vaiheen tulokset. Jokaisen työryhmän mukaan kuntaliitos toisi enemmän hyötyjä kuin haittoja. Valtuustot käsittelevät asiaa syyskuun 29. päivä pidettävissä kokouksissaan, jolloin nähdään lähteekö alueelle syntymään kuntaliitos.

Faktat

Valtioneuvosto miettii pakkoliitoksia

Osa kuntajakoselvityksistä on päättymässä. Porin ja Lavian sekä Liedon ja Tarvasjoen pakkoliitokset ovat valtioneuvoston käsittelyssä näillä näkymin torstaina 12.6.

Myös Kurikan ja Jalasjärven vapaaehtoisen kuntaliitoksen kohtalon pitäisi ratketa tuolloin.

Kuntauudistukset vahvalle pohjalle

 

- KUNNAN perusolemus asukkaiden tarpeiden ja paikallisen elinvoiman turvaajana tulee pitää kirkkaana mielessä kunta- ja sote-uudistuksien edetessä. Kunnan rooli suomalaisen yhteiskunnan perustana ei katoa, vaikka palvelujen järjestämisen tehokkuutta etsitään isommista kokonaisuuksista, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sanoi 6. kesäkuuta kuntauudistuksen seurantaryhmän kokouksessa.

Kunnat ja kuntauudistus odottavat nyt jatkolinjauksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Maaliskuinen puoluejohtajien sote-ratkaisu on jäädyttänyt monia hyvin käynnissä olleita uudistusprosesseja. Viidelle suurelle sote-alueelle keskitettävä järjestämisvastuu muuttaa joka tapauksessa kuntien asemaa merkittävästi.

- Mikään esillä olleista ratkaisuista ei olennaisesti vähennä kuntarakenteen uudistuksien tarvetta. Palvelutarpeet ja talouden realiteetit edellyttävät tehokkaampaa kunta- ja palvelurakennetta. Kunnissa on myös laajalti valmiutta kehittää uusia yhteistyön malleja, kunhan siihen saadaan paikalliset lähtökohdat tunnustava raamitus.

Mäki-Lohiluoma muistutti, että tulevissa minihallitusneuvotteluissa ja budjettiriihessä tulisi käydä realistisesti läpi julkisen talouden kestävyysvajeen tilanne ja rakenneuudistusten mahdollisuudet.

- Kunnat ovat hyvin pitkälle hoitaneet oman osuutensa taloustavoitteista tehostamalla toimintaansa ja nostamalla kunnallisveroja. Valtion tehostamistoimet eivät enää voi kohdistua kuntien velvoitteisiin ja talouteen.

Kuntaliiton kokoama kuntauudistuksen seurantaryhmä välittää kuntakentän näkemyksiä uudistusprosessiin. Pitkään jatkunut uudistusten ja selvitysten ketju on todettu työlääksi ja turhauttavaksi.

- Uudistuksissa pitäisi päästä kannustavampaan suuntaan, jotta kunnat pystyisivät omatoimisesti etsimään uusia rakenteita ja toimintamalleja, jotka tehostavat hallintoa ja palveluita, Mäki-Lohiluoma sanoi.

 

Viita: Kuuma tiensä päässä, seuraava askel on kuntaliitos 

 

KUNTIEN YHTEISTYÖ ei ole vaihtoehto Keski-Uudenmaan alueen kuntaliitokselle, Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen projektin johtaja Johanna Viita sanoo.

Jos kahdeksan kunnan liitos toteutuisi, uudessa kaupungissa olisi yhteensä 240 000 asukasta.

Alkuperäinen Kuuma-yhteistyön tavoite, eli palveluyhteistyön lisääminen on loppuun käyty tie, Viita arvioi. Yhteistoiminnan kautena on syntynyt yhteisiä palvelukeskuksia. Yhteistoimintanakin ne olivat liian haavoittuvia, ja toiminnot siirtyvät muun muassa KuntaPron hoidettavaksi.

- Kilpailukyky ja edunvalvonta ovat olleet viimeiset viisi vuotta uudet yhteiset tavoitteet, niissä ei vapaaehtoisella yhteistyöllä päästä siihen tilanteeseen, johon pitäisi päästä esimerkiksi Helsingin seudun uuden kasvusopimuksen tavoitteiden toteuttamisessa.

Kasvusopimus sisältää keskiuusmaalaisten kuntien haluamat asiat muun muassa elinkeinotoiminnasta.

- Näiden tavoitteiden toteutus ei ole kovin yksinkertaista tämän kokoisten kuntien voimin, Viita sanoo.

Kehittämistehtävät vaativat nykyistä suurempia resursseja. Kehittämis- ja erityistehtävät ovat nykyisissä Kuuma-kunnissa muutaman henkilön harteilla. Yhdessäkään Kuuma-kunnassa ei esimerkiksi ole kokopäiväisiä tiedon kerääjiä, analysoijia tai hyödyntäjiä. Tieto ja tiedolla johtaminen on yksi kehittämisen edellytyksistä.

Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan kuntaliitosselvityksen yhteinen valtuustojen informaatiotilaisuus järjestetään 17. syyskuuta. Sen jälkeen selvitysraportti käsitellään valtuustoissa. Osa kunnista näillä näkymin jatkanee liittymisen valmistelua, osa jäänee tuossa vaiheessa pois.

Jos kuntajoukko syksyllä muuttuu nykyisestä kahdeksasta, kansanäänestys voitaisiin kaavailujen mukaan järjestää maaliskuussa 2015. Tällöin päätökset liitoksista voisivat nopeimmillaan tapahtua toukokuussa 2015.

 

Irtisanomissuoja hillitsee liitoshaluja

 

HENKILÖSTÖN irtisanomissuojasta voi tulla hankala kysymys talouden kriisikuntien pakkoliitoksissa. Esimerkiksi 2 000 asukkaan Lavian pakkoliitos 85 000 asukkaan Porin kanssa laukaisee viiden vuoden irtisanomissuojan henkilöstölle. Porissa on pohjalla vuonna 2010 tehty liitos Noormarkun kanssa, jonka irtisanomissuoja henkilöstölle päättyy tämän vuoden lopussa ja siitä jatkuu uusi viiden vuoden irtisanomissuoja.

- On olemassa vaara, että vastaanottava kunta ottaa tuon irtisanomissuojan vuoksi kielteisen kannan liitosta kohtaan. Jos valtiovalta joutuu pakottamaan molempia kuntia, ovat lähtökohdat kelvolliselle kuntaliitokselle heikot. Valtiovallan tulisikin ottaa käyttöön uusia keinoja, joilla vastaanottavat kunnat saataisiin myötämielisiksi kriisikuntien pakkoliitostilanteissa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Koski ehdottaa.

Koski esittää irtisanomissuojan lyhentämistä samaan mittaan yhdistyssopimuksen kanssa eli kolmeen vuoteen.

- Valtuustokausien vaihteessa toteutuu 2/3 kaikista kuntaliitoksista. Jos henkilöstön irtisanomissuoja olisi samanmittainen yhdistymissopimuksen kanssa, niin silloin kolmen vuoden jälkeen olisi uudella kunnalla ainakin yksi vapaa vuosi arvioida organisaation henkilöstötilannetta ennen mahdollista uutta liitosta, Koski painottaa.

Sote-uudistus jarruttaa ja hidastaa

Sote-uudistuksen kiemurat ovat osaltaan hidastaneet tai jopa vesittäneet tehtyjä kuntajakoselvityksiä.

Kun varmuutta tulevasta ei vielä ole, niin varsinaisissa kuntaliitosneuvotteluissa on painettu monin paikoin jarrua tai ainakin heitetty vaihde vapaalle.

- Vanha viisaus siitä, että suuret uudistukset pysäyttävät omaehtoisen uudistustyön, on käynyt toteen kuntauudistuksessa. Kaikkien etu olisi, että valtakunnan tason päätöksentekijät pystyisivät luomaan yhteisen selkeän etenemislinjan sote-uudistukselle ja se ei jäisi enää pyörimään paikalleen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma pohtii.

Käynnissä on noin 40 kuntajakoselvitystä. Kuntaliitokset ovat kuitenkin Mäki-Lohiluoman mukaan tiukassa.

- Kuntien yhteisen tahtotilan löytäminen näyttää olevan poikkeuksellisen vaikeaa. Tilannetta on varmasti vaikeuttanut epätietoisuus tulevista sote-ratkaisuista, mutta varmasti myös se, että helpommat liitokset on jo tehty ja nyt ovat vain visaisimmat jäljellä, toimitusjohtaja Mäki-Lohiluoma arvioi.

Pielisjärven kaupungin synnyn ratkaisevat Valtimon, Nurmeksen ja Lieksan valtuustot ensi syksynä.
Pielisjärven kaupungin synnyn ratkaisevat Valtimon, Nurmeksen ja Lieksan valtuustot ensi syksynä.
Valtimon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Rauli-Jan Albert, kesk., äänesti kuntajakoselvityksen jatkamisen puolesta.
Valtimon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Rauli-Jan Albert, kesk., äänesti kuntajakoselvityksen jatkamisen puolesta.
Valtimon kunnanjohtaja Leena Mustonen uskoo mahdollisen kuntaliitoksen antavan entistä paremmat mahdollisuudet kuntalaisten palvelujen hoitamiseen.
Valtimon kunnanjohtaja Leena Mustonen uskoo mahdollisen kuntaliitoksen antavan entistä paremmat mahdollisuudet kuntalaisten palvelujen hoitamiseen.
Valtimon kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna Hölttä (kesk) oli selvityksenjatkamisen kannalla.
Valtimon kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna Hölttä (kesk) oli selvityksenjatkamisen kannalla.

Faktat

Valtioneuvosto miettii pakkoliitoksia

Osa kuntajakoselvityksistä on päättymässä. Porin ja Lavian sekä Liedon ja Tarvasjoen pakkoliitokset ovat valtioneuvoston käsittelyssä näillä näkymin torstaina 12.6.

Myös Kurikan ja Jalasjärven vapaaehtoisen kuntaliitoksen kohtalon pitäisi ratketa tuolloin.

Kuntauudistukset vahvalle pohjalle

 

- KUNNAN perusolemus asukkaiden tarpeiden ja paikallisen elinvoiman turvaajana tulee pitää kirkkaana mielessä kunta- ja sote-uudistuksien edetessä. Kunnan rooli suomalaisen yhteiskunnan perustana ei katoa, vaikka palvelujen järjestämisen tehokkuutta etsitään isommista kokonaisuuksista, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sanoi 6. kesäkuuta kuntauudistuksen seurantaryhmän kokouksessa.

Kunnat ja kuntauudistus odottavat nyt jatkolinjauksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Maaliskuinen puoluejohtajien sote-ratkaisu on jäädyttänyt monia hyvin käynnissä olleita uudistusprosesseja. Viidelle suurelle sote-alueelle keskitettävä järjestämisvastuu muuttaa joka tapauksessa kuntien asemaa merkittävästi.

- Mikään esillä olleista ratkaisuista ei olennaisesti vähennä kuntarakenteen uudistuksien tarvetta. Palvelutarpeet ja talouden realiteetit edellyttävät tehokkaampaa kunta- ja palvelurakennetta. Kunnissa on myös laajalti valmiutta kehittää uusia yhteistyön malleja, kunhan siihen saadaan paikalliset lähtökohdat tunnustava raamitus.

Mäki-Lohiluoma muistutti, että tulevissa minihallitusneuvotteluissa ja budjettiriihessä tulisi käydä realistisesti läpi julkisen talouden kestävyysvajeen tilanne ja rakenneuudistusten mahdollisuudet.

- Kunnat ovat hyvin pitkälle hoitaneet oman osuutensa taloustavoitteista tehostamalla toimintaansa ja nostamalla kunnallisveroja. Valtion tehostamistoimet eivät enää voi kohdistua kuntien velvoitteisiin ja talouteen.

Kuntaliiton kokoama kuntauudistuksen seurantaryhmä välittää kuntakentän näkemyksiä uudistusprosessiin. Pitkään jatkunut uudistusten ja selvitysten ketju on todettu työlääksi ja turhauttavaksi.

- Uudistuksissa pitäisi päästä kannustavampaan suuntaan, jotta kunnat pystyisivät omatoimisesti etsimään uusia rakenteita ja toimintamalleja, jotka tehostavat hallintoa ja palveluita, Mäki-Lohiluoma sanoi.

 

Viita: Kuuma tiensä päässä, seuraava askel on kuntaliitos 

 

KUNTIEN YHTEISTYÖ ei ole vaihtoehto Keski-Uudenmaan alueen kuntaliitokselle, Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen projektin johtaja Johanna Viita sanoo.

Jos kahdeksan kunnan liitos toteutuisi, uudessa kaupungissa olisi yhteensä 240 000 asukasta.

Alkuperäinen Kuuma-yhteistyön tavoite, eli palveluyhteistyön lisääminen on loppuun käyty tie, Viita arvioi. Yhteistoiminnan kautena on syntynyt yhteisiä palvelukeskuksia. Yhteistoimintanakin ne olivat liian haavoittuvia, ja toiminnot siirtyvät muun muassa KuntaPron hoidettavaksi.

- Kilpailukyky ja edunvalvonta ovat olleet viimeiset viisi vuotta uudet yhteiset tavoitteet, niissä ei vapaaehtoisella yhteistyöllä päästä siihen tilanteeseen, johon pitäisi päästä esimerkiksi Helsingin seudun uuden kasvusopimuksen tavoitteiden toteuttamisessa.

Kasvusopimus sisältää keskiuusmaalaisten kuntien haluamat asiat muun muassa elinkeinotoiminnasta.

- Näiden tavoitteiden toteutus ei ole kovin yksinkertaista tämän kokoisten kuntien voimin, Viita sanoo.

Kehittämistehtävät vaativat nykyistä suurempia resursseja. Kehittämis- ja erityistehtävät ovat nykyisissä Kuuma-kunnissa muutaman henkilön harteilla. Yhdessäkään Kuuma-kunnassa ei esimerkiksi ole kokopäiväisiä tiedon kerääjiä, analysoijia tai hyödyntäjiä. Tieto ja tiedolla johtaminen on yksi kehittämisen edellytyksistä.

Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan kuntaliitosselvityksen yhteinen valtuustojen informaatiotilaisuus järjestetään 17. syyskuuta. Sen jälkeen selvitysraportti käsitellään valtuustoissa. Osa kunnista näillä näkymin jatkanee liittymisen valmistelua, osa jäänee tuossa vaiheessa pois.

Jos kuntajoukko syksyllä muuttuu nykyisestä kahdeksasta, kansanäänestys voitaisiin kaavailujen mukaan järjestää maaliskuussa 2015. Tällöin päätökset liitoksista voisivat nopeimmillaan tapahtua toukokuussa 2015.

 

Irtisanomissuoja hillitsee liitoshaluja

 

HENKILÖSTÖN irtisanomissuojasta voi tulla hankala kysymys talouden kriisikuntien pakkoliitoksissa. Esimerkiksi 2 000 asukkaan Lavian pakkoliitos 85 000 asukkaan Porin kanssa laukaisee viiden vuoden irtisanomissuojan henkilöstölle. Porissa on pohjalla vuonna 2010 tehty liitos Noormarkun kanssa, jonka irtisanomissuoja henkilöstölle päättyy tämän vuoden lopussa ja siitä jatkuu uusi viiden vuoden irtisanomissuoja.

- On olemassa vaara, että vastaanottava kunta ottaa tuon irtisanomissuojan vuoksi kielteisen kannan liitosta kohtaan. Jos valtiovalta joutuu pakottamaan molempia kuntia, ovat lähtökohdat kelvolliselle kuntaliitokselle heikot. Valtiovallan tulisikin ottaa käyttöön uusia keinoja, joilla vastaanottavat kunnat saataisiin myötämielisiksi kriisikuntien pakkoliitostilanteissa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Koski ehdottaa.

Koski esittää irtisanomissuojan lyhentämistä samaan mittaan yhdistyssopimuksen kanssa eli kolmeen vuoteen.

- Valtuustokausien vaihteessa toteutuu 2/3 kaikista kuntaliitoksista. Jos henkilöstön irtisanomissuoja olisi samanmittainen yhdistymissopimuksen kanssa, niin silloin kolmen vuoden jälkeen olisi uudella kunnalla ainakin yksi vapaa vuosi arvioida organisaation henkilöstötilannetta ennen mahdollista uutta liitosta, Koski painottaa.

Sote-uudistus jarruttaa ja hidastaa

Sote-uudistuksen kiemurat ovat osaltaan hidastaneet tai jopa vesittäneet tehtyjä kuntajakoselvityksiä.

Kun varmuutta tulevasta ei vielä ole, niin varsinaisissa kuntaliitosneuvotteluissa on painettu monin paikoin jarrua tai ainakin heitetty vaihde vapaalle.

- Vanha viisaus siitä, että suuret uudistukset pysäyttävät omaehtoisen uudistustyön, on käynyt toteen kuntauudistuksessa. Kaikkien etu olisi, että valtakunnan tason päätöksentekijät pystyisivät luomaan yhteisen selkeän etenemislinjan sote-uudistukselle ja se ei jäisi enää pyörimään paikalleen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma pohtii.

Käynnissä on noin 40 kuntajakoselvitystä. Kuntaliitokset ovat kuitenkin Mäki-Lohiluoman mukaan tiukassa.

- Kuntien yhteisen tahtotilan löytäminen näyttää olevan poikkeuksellisen vaikeaa. Tilannetta on varmasti vaikeuttanut epätietoisuus tulevista sote-ratkaisuista, mutta varmasti myös se, että helpommat liitokset on jo tehty ja nyt ovat vain visaisimmat jäljellä, toimitusjohtaja Mäki-Lohiluoma arvioi.