Eero Heinäluoma: Suomi

Pohjoismaiden heikoin lenkki

Kuntatoimijat ja kuntien taloudesta vastaavat ovat kohtuullisen hyvin kyenneet sopeutumaan taloudellisen ympäristön muutoksiin. Näin arvioi eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, sd., kuntien talousjohdon konferenssissa 4. syyskuuta.

Pohjoismaisen hyvinvointimallimme tunnusmerkkeihin liitetään tasa-arvoinen palveluiden ja tulonsiirtojen saatavuus sekä rahoitus pääosin verovaroin, puhemies Eero Heinäluoma muistutti.

- Verotuksen katsotaan olevan ikään kuin yhteisvastuullinen vakuutus, jossa parempiosaiset kantavat riskiä heikompiosaisista.

Vähemmälle keskustelussa on jäänyt se pohjoismainen kehityskaari, jossa erityisesti hyvinvointipalveluja on siirretty keskushallinnolta paikallishallintoon. Näin on ajateltu saavutettavan tehoa ja taloudellisuutta samalla kun päätöksentekoa on siirretty lähemmäksi kansalaisia.

- Tämä kehitys on jatkunut vuosikymmeniä. Kun nyt ollaan vaikkapa sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistamassa niin, että keskushallinnon ote vahvistuu, on kysyttävä, olemmeko käännekohdassa ja mitä tämä merkitsee pohjoismaiselle hyvinvointijärjestelmälle ja onko vastaavanlainen kehitys muissa Pohjoismaissa meneillään, Heinäluoma pohti.

Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on kasvatettu ja monen kunnan osalta ollaan äärirajoilla. Tehtävien ja velvoitteiden karsinta ei kuitenkaan yksin tuo autuutta kenellekään.

Jotta tilanteesta selvitään, tarvitaan Heinäluoman mukaan talouskasvua ja työllisyyttä.

- Talouskasvu on pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehittymisen edellytys. Jos kasvu pysähtyy ja työttömyys kasvaa, hyvinvoinnin rahoitus käy mahdottomaksi ja joudumme leikkausten ja supistusten tielle.

Kaikkien tartuttava omiin vahvuuksiin

- Nykynäkymin Suomesta on muodostumassa Pohjoismaiden heikoin lenkki. Tämä kehitys uhkaa johtaa siihen, että loittonemme mallista, jonka olemme luoneet ja jonka nimeen juhlapuheissa vannotaan.

Elinkeinorakenne muuttuu, mutta Heinäluoman mukaan sittenkin verrattain hitaasti. Kaikkien maiden on myös tartuttava omiin vahvuuksiinsa. Suomessa tällainen vahvuus on teollinen osaaminen niin paperi-, kaivos- kuin vaikkapa telakkateollisuudessa. Nämä toimialat muodostavat viennistä merkittävän osan nyt ja mitä ilmeisimmin myös pitkälle tulevaisuuteen.

- Vienti on hyvinvointimme kannalta elintärkeä. Vientitulojen kautta ylläpidämme hyvinvointia ja niillä tuloilla kykenemme sitten rahoittamaan vaikkapa kuntapalvelut.

- Ainoana euromaana Pohjoismaista olemme joutuneet vaikeiden tosiasioiden eteen, kustannustasomme madaltaminen voi tapahtua yleisellä kustannusten hallinnalla. Vientikysyntä meille tärkeissä maissa on kehittynyt heikosti ja kaiken tämän päälle tulevat vielä Venäjä-pakotteet.

- Tarvitsemme teollisuuden kilpailukykyä edistäviä toimia niin, että teollisuuden kustannuksia ei omin toimenpitein lisätä miltään osin. Teollisuuden menestys on nyt kuntasektorinkin menestyksen edellytys.

Suomen mahdollisuudet kaivostoiminnan kehittämiseen ovat Heinäluoman mukaan huomattavat.

Kuntauudistuksen edistäminen on välttämätöntä

Kuntien elinvoiman ja kehityksen kannalta kuntauudistuksen eteenpäinvieminen on Heinäluoman näkemyksen mukaan välttämättömyys.

- Se ei kuitenkaan voi onnistua keskushallinnosta määräämällä. Tämän ovat viime vuosien kuntarakenne- ja sote-sopat konkreettisesti osoittaneet.

Heinäluoma arvioi, että pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa kokonaisuuden hallinnan kannalta kunta on paras toimija. Kuntavetoisesti työvoiman palveluksilla voi olla merkittävä rooli pitkäaikaistyöttömyyden helpottamisessa.

- Tähän kokonaisuuteen liittyy myös välityömarkkinoiden kehittäminen sekä aktivoivan sosiaaliturvan kehittäminen Tanskan tapaan.

- Nykyinen valtio–kunta-vastakkainasettelu tältä osin on ratkaistava niin, että kunnille tulee kasvava vastuu mutta samalla myös taloudelliset kannustimet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi.

Valtio ja kunnat eivät saa olla toistensa vastakohtia tai vihollisia, Heinäluoma sanoi.

- Tietty jännite on hyvä pitää samalla kun julkisen talouden kokonaisuudesta on pidettävä huolta.