Raitiovaunuissa lopetetaan lipunmyynti vuonna 2016.
Raitiovaunuissa lopetetaan lipunmyynti vuonna 2016.

Joukkoliikenteen suosio kasvaa Helsingin seudulla

Helsingin seudun joukkoliikenteessä on tapahtunut käänne. HSL:n mukaan erityisesti espoolaiset nuoret, 18–29-vuotiaat, ovat lisänneet merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä. Samoin ovat tehneet 30–44-vuotiaat helsinkiläiset ja vantaalaiset.

Matkakortti ladataan pian verkkokaupasta.

PENTTI HONKANEN KUVAT: KARI LÅNGSJÖ

HSL:n matkakortin voi tilata tänä syksynä jo internetistä. Samalla kokeillaan älypuhelinta kertalippuihin.

Helsinkiläiset ja muut pääkaupunkiseudun matkustajat voivat pian ostaa kertalippunsa älypuhelimella. Koekäyttö alkaa kuluvana vuonna ja silloin puhelimeen pitäisi ilmestyä kuva matkalipusta.

- Kertalipun osto tekstiviestillä aloitettiin vuonna 2002 ja se säilyy edelleen, kertoo ryhmäpäällikkö Risto Vaattovaara HSL:sta.

Isoja uudistuksia on tulossa

Helsingin Seudun Liikenne ottaa käyttöön uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän loppuvuodesta 2015. Sen jälkeen alkaa tapahtua monia asioita.

Matkakortit vaihdetaan uusiin vuoden 2016 alusta. Kun kortit on uusittu, kausilippujen ja arvon ostaminen tulee mahdolliseksi HSL:n verkkokaupasta.

- Lataukseen ei tarvita erikoislaitteita kotiin. Netistä ladattu arvo tai kausi siirtyy matkakortille, kun korttia näytetään ajoneuvossa kortinlukijalle, kertoo Risto Vaattovaara.

Jo nyt 92 prosenttia HSL:n matkoista maksetaan matkakortilla.

Kertaliput ovat pieni bisnes: niillä maksetaan vain 8 prosenttia matkoista.

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä ei koske pelkästään matkalippujen ostoa.

Järjestelmän avulla matkustajat saavat nimittäin myös reaaliaikaista tietoa bussien, raitiovaunujen ja metrojunien aikatauluista ja niiden muutoksista.

Raitiovaunuihin tulee lippuautomaatit

Raitiovaunuissa kuljettajien lipunmyynti loppuu kokonaan näillä näkymin vuonna 2016. Siihen mennessä raitiovaunut varustetaan lippuautomaateilla ja lippuautomaatteja tulee lisää myös vilkkaille pysäkeille ja asemille.

Liikenteeseen tulee näin lisää sujuvuutta, kun kuljettajien lipunmyynti vähenee.

Busseissa kertalippuja voi ostaa kuljettajalta myös tulevaisuudessa. Sen sijaan runkolinjan 550 bussien osalta selvitetään kuljettajamyynnistä luopumista ja kertalippuautomaattien asentamista busseihin.

Vuoden 2016 alusta HSL asentaa lippuautomaatteja VR:n asemille ja laitureille. Lisäksi kehitteillä oleva mobiilikertalippu tulee korvaamaan junissa tapahtuvan HSL:n kertalippumyynnin.

Itsepalvelu on HSL:n lääke lipunmyynnin kustannuksiin. Tarkoitus on, että Internetistä tulee HSL:n suosituin ja edullisin myyntikanava.

Etuohjelmalla Tikkurilaan

HSL:n uudistukset eivät pääty tähän. Kuluvan vuoden kesän ja syksyn aikana HSL kokeilee etuohjelmaa. Etuohjelman mukaisesti matkakortin haltija voi saada alennuksia

muun muassa autovuokraamojen palveluista, opastetuista pyöräretkistä sekä retkistä joukkoliikenteellä.

Joukkoliikenteen osuus ollut 66 prosenttia

Puoli vuosisataa sitten Sokoksen tavaratalon edessä Mannerheimintiellä seisoi usein poliisi. Paikalle oli pitänyt rakentaa ihan koroke, jolla poliisi seisoi ja ohjasi liikennettä eikä syyttä, sillä yksityisautojen määrä kasvoi.

Yksityisautojen määrän kasvusta huolimatta helsinkiläiset käyttivät kaupungin julkisia kulkuvälineitä. Kaupunkilaisten käytössä oli myös johdinauto eli trollikka, sähköllä käyvä bussi, joka huristeli Tukholmankadulta Merikadulle saakka.

Niinpä vuonna 1966 joukkoliikenteen osuus oli peräti 66 prosenttia kaikista matkoista, jotka alueen sisällä tehtiin joko yksityisautolla tai joukkoliikenteen kulkuneuvoilla.

Sitten alkoi yksityisautoilun voittokulku. Pääkaupunkiseudun asukkaat turvautuivat yhtä enemmän omiin autoihinsa bussien, raitiovaunujen ja junien asemesta.

Matkojen määrät moninkertaistuivat, mutta joukkoliikenteen osuus laski vuosi vuodelta yksityisautoiluun verrattuna. Vuonna 2008 osuus oli supistunut 42 prosenttiin näiden matkojen yhteismäärästä.

Nyt on tapahtunut käänne, kertoi HSL:n viime vuoden elokuussa julkistama tutkimus. Joukkoliikenteen osuus oli kasvanut 43:een prosenttiin.

Erityisesti espoolaiset nuoret, 18–29-vuotiaat, ovat lisänneet merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä. Samoin 30–44-vuotiaat helsinkiläiset ja vantaalaiset.

Nuori pääkaupunkiseutulainen jättää ajokortin ajamatta

HSL:n mukaan yhä useampi nuori pääkaupunkiseudulla jättää ajokortin ajamatta, koska joukkoliikenne palvelee heidän liikkumistarpeitaan niin hyvin.

Sen sijaan seniorit ovat toista maata: vuonna 2012 yli 65-vuotiaat suosivat yhä enemmän yksityisautoilua joukkoliikenteen sijasta.

Huhtikuussa HSL uusi viime vuoden kampanjansa, jossa tarjottiin joukkoliikenteen uusille asiakkaille matkakorttia ja kahden viikon maksutonta kokeiluaikaa.

Tämän kevään kampanja oli suunnattu erityisesti keski-ikäisille ja senioreille. Sen tuloksia odotellaan.

Faktat

Henkilöauto ylivoimainen

Liikenneministeriön teettämä Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010–2011 raportoi, että helsinkiläiset tekivät kaikista matkoistaan 38 prosenttia julkisilla liikennevälineillä ja 56 prosenttia henkilöautolla. Kuusi prosenttia matkoista tehtiin polkupyörällä tai jalan. Laskelman perustana oli matkan pituus.

Espoossa vastaavat luvut olivat 24 prosenttia julkisilla ja 71 prosenttia henkilöautolla, Vantaalla 25 ja 69 prosenttia.

Koko maassa Helsinki oli poikkeus julkisten liikennevälineiden käytössä yksityisautoon verrattuna. Se ei ole ihme, koska asukkaita on paljon pienellä alueella.

Tamperelaiset tekivät 22 prosenttia matkoistaan julkisilla kulkuneuvoilla ja 73 prosenttia henkilöautolla. Turkulaisille mitattiin lähes samat lukemat: 22 ja 72 prosenttia. Oululaisille 21 ja 73 prosenttia.

EMTA-barometri 2012 mainitsee Helsingin ja pääkaupunkiseudun alueena, jossa käytetään runsaasti julkisia kulkuvälineitä, mutta myös polkupyöriä tai kävelyä. Muita maininnan arvoisia kaupunkeja olivat tässä tutkimuksessa Budapest, Suur-Lontoo, Berliini, Lyon ja Oslo. Tukholma ei päässyt tähän joukkoon.

Barometria julkaisee European Metropolitan Transport Authorities.

PENTTI HONKANEN

Kaupunkien joukkoliikenteessä alkoi uusi aika

Keskisuurissa kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla alkoi heinäkuussa uusien liikennöintisopimusten kausi. Kaupunkien nopeasti kiristyneessä taloustilanteessa sopimusten mukaisten hankintojen rahoittaminen ensi vuonna on paikoin jo nyt osoittautumassa haastavaksi.

Kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen tarjouskilpailut onnistuivat pääsääntöisesti hyvin, vaikka Jyväskylässä ja Oulussa tie veikin markkinaoikeuteen.

- Tarjouskilpailut näyttäisivät yleisesti ottaen sujuneen hyvin, vaikka valmisteluvaiheessa on ollut aika ajoin paljon haasteita eri näkemysten yhteensovittamisessa ja tarjousasiakirjojen viimeistelyssä. Tilaajat ovat onnistuneet tässä lopulta hyvin, sanoo projektipäällikkö Simo Airaksinen WSP Finlandista.

Airaksinen on mukana vuoden vaihteessa päättyvässä tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan joukkoliikenteen tarjouskilpailuja ja markkinoita. Tutkimuksen tilaajina ovat Liikennevirasto ja HSL sekä 10 kaupunkia.

Useimmissa kaupungeissa tarjousten hintataso oli odotettu. Oulussa se kuitenkin nousi selvästi ennakoidusta.

- Oulun sopimuksessa liikennöintimäärien muutos oli enimmillään jopa kolmanneksen luokkaa. Riski siitä, että suuri määrä kalustoa jäisi vaille käyttöä, menee hintaan. Mahdollisesti myös kohteiden koko ja sopimusaikojen pituudet eivät palvelleet kaikkia yrittäjiä, jolloin tarjousten määrä oli osin vähäisempi, Airaksinen arvioi.

Kesällä alkaneen liikennöintikauden tarjouskilpailut jouduttiin järjestämään lyhyen ajan sisällä, kun vanhojen liikennöintisopimusten siirtymäajat päättyivät monissa keskisuurissa kaupungeissa samaan aikaan. Se vaikeutti tarjousten laadintaa, koska useita hankintaprosesseja oli käynnissä päällekkäin. Sopimusten kesto on nyt pyritty määrittelemään niin, että vuodesta 2016 alkaen olisi joka vuosi kohtuullinen määrä tarjouskilpailuja.

Lahden kaupungin sisäisen liikenteen tarjouskilpailu onnistui hyvin. Tarjouksia saatiin riittävästi ja lähes koko liikennöintikalusto uusiutui, sillä Lahden uusiin sopimuksiin kuuluvista 87 autosta 76 on uusia. Yhtenä syynä on kaluston päästövaatimusten painoarvo hankintaprosessin laatupisteytyksessä.

- Päästövaatimusten painoarvo ei kuitenkaan ollut ratkaiseva kriteeri, vaan myös hinta oli kohdallaan, sanoo joukkoliikennesuunnittelija Katja Suhonen Lahden kaupungilta.

Vaikka Lahdessa nyt liikutaan uudella kalustolla, liikennöintikauden alkajaisiksi tuli kriittistäkin palautetta, kun reittejä uudistettiin.

- Luottamuselimet olivat jo aiemmin päättäneet, että kaupungin sisäiset linjat kulkevat tulevan matkakeskuksen kautta. Se muutti useiden linjojen reittejä ja joidenkin matkustajien matkat edellyttävät nyt vaihtoa. Nyt kriittinen palaute on jo vähentynyt, Suhonen kertoo.

Lahden kaupunkiliikenteen tarjouskilpailu onnistui hyvin. Uusien liikennöintisopimusten myötä lähes 90 prosenttia busseista vaihtui uusiin vähäpäästöisiin malleihin.
Lahden kaupunkiliikenteen tarjouskilpailu onnistui hyvin. Uusien liikennöintisopimusten myötä lähes 90 prosenttia busseista vaihtui uusiin vähäpäästöisiin malleihin.
Matkakortit vaihdetaan uusiin parin vuoden kuluttua.
Matkakortit vaihdetaan uusiin parin vuoden kuluttua.
Espooseen pääsee pian bussien ja henkilöautojen lisäksi myös nopealla metrolla.
Espooseen pääsee pian bussien ja henkilöautojen lisäksi myös nopealla metrolla.
HSL vähentää lipunmyynnin kustannuksia lisäämällä itsepalvelua.
HSL vähentää lipunmyynnin kustannuksia lisäämällä itsepalvelua.

Faktat

Henkilöauto ylivoimainen

Liikenneministeriön teettämä Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010–2011 raportoi, että helsinkiläiset tekivät kaikista matkoistaan 38 prosenttia julkisilla liikennevälineillä ja 56 prosenttia henkilöautolla. Kuusi prosenttia matkoista tehtiin polkupyörällä tai jalan. Laskelman perustana oli matkan pituus.

Espoossa vastaavat luvut olivat 24 prosenttia julkisilla ja 71 prosenttia henkilöautolla, Vantaalla 25 ja 69 prosenttia.

Koko maassa Helsinki oli poikkeus julkisten liikennevälineiden käytössä yksityisautoon verrattuna. Se ei ole ihme, koska asukkaita on paljon pienellä alueella.

Tamperelaiset tekivät 22 prosenttia matkoistaan julkisilla kulkuneuvoilla ja 73 prosenttia henkilöautolla. Turkulaisille mitattiin lähes samat lukemat: 22 ja 72 prosenttia. Oululaisille 21 ja 73 prosenttia.

EMTA-barometri 2012 mainitsee Helsingin ja pääkaupunkiseudun alueena, jossa käytetään runsaasti julkisia kulkuvälineitä, mutta myös polkupyöriä tai kävelyä. Muita maininnan arvoisia kaupunkeja olivat tässä tutkimuksessa Budapest, Suur-Lontoo, Berliini, Lyon ja Oslo. Tukholma ei päässyt tähän joukkoon.

Barometria julkaisee European Metropolitan Transport Authorities.

PENTTI HONKANEN

Kaupunkien joukkoliikenteessä alkoi uusi aika

Keskisuurissa kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla alkoi heinäkuussa uusien liikennöintisopimusten kausi. Kaupunkien nopeasti kiristyneessä taloustilanteessa sopimusten mukaisten hankintojen rahoittaminen ensi vuonna on paikoin jo nyt osoittautumassa haastavaksi.

Kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen tarjouskilpailut onnistuivat pääsääntöisesti hyvin, vaikka Jyväskylässä ja Oulussa tie veikin markkinaoikeuteen.

- Tarjouskilpailut näyttäisivät yleisesti ottaen sujuneen hyvin, vaikka valmisteluvaiheessa on ollut aika ajoin paljon haasteita eri näkemysten yhteensovittamisessa ja tarjousasiakirjojen viimeistelyssä. Tilaajat ovat onnistuneet tässä lopulta hyvin, sanoo projektipäällikkö Simo Airaksinen WSP Finlandista.

Airaksinen on mukana vuoden vaihteessa päättyvässä tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan joukkoliikenteen tarjouskilpailuja ja markkinoita. Tutkimuksen tilaajina ovat Liikennevirasto ja HSL sekä 10 kaupunkia.

Useimmissa kaupungeissa tarjousten hintataso oli odotettu. Oulussa se kuitenkin nousi selvästi ennakoidusta.

- Oulun sopimuksessa liikennöintimäärien muutos oli enimmillään jopa kolmanneksen luokkaa. Riski siitä, että suuri määrä kalustoa jäisi vaille käyttöä, menee hintaan. Mahdollisesti myös kohteiden koko ja sopimusaikojen pituudet eivät palvelleet kaikkia yrittäjiä, jolloin tarjousten määrä oli osin vähäisempi, Airaksinen arvioi.

Kesällä alkaneen liikennöintikauden tarjouskilpailut jouduttiin järjestämään lyhyen ajan sisällä, kun vanhojen liikennöintisopimusten siirtymäajat päättyivät monissa keskisuurissa kaupungeissa samaan aikaan. Se vaikeutti tarjousten laadintaa, koska useita hankintaprosesseja oli käynnissä päällekkäin. Sopimusten kesto on nyt pyritty määrittelemään niin, että vuodesta 2016 alkaen olisi joka vuosi kohtuullinen määrä tarjouskilpailuja.

Lahden kaupungin sisäisen liikenteen tarjouskilpailu onnistui hyvin. Tarjouksia saatiin riittävästi ja lähes koko liikennöintikalusto uusiutui, sillä Lahden uusiin sopimuksiin kuuluvista 87 autosta 76 on uusia. Yhtenä syynä on kaluston päästövaatimusten painoarvo hankintaprosessin laatupisteytyksessä.

- Päästövaatimusten painoarvo ei kuitenkaan ollut ratkaiseva kriteeri, vaan myös hinta oli kohdallaan, sanoo joukkoliikennesuunnittelija Katja Suhonen Lahden kaupungilta.

Vaikka Lahdessa nyt liikutaan uudella kalustolla, liikennöintikauden alkajaisiksi tuli kriittistäkin palautetta, kun reittejä uudistettiin.

- Luottamuselimet olivat jo aiemmin päättäneet, että kaupungin sisäiset linjat kulkevat tulevan matkakeskuksen kautta. Se muutti useiden linjojen reittejä ja joidenkin matkustajien matkat edellyttävät nyt vaihtoa. Nyt kriittinen palaute on jo vähentynyt, Suhonen kertoo.