KOLUMNI

Joustavasti

lisää tuottavuutta

Ketteryyttä, innovatiivisuutta, kokeilunhalua.

Yritysmaailman sanoja, mutta yhtä lailla toivottuja ja mahdollisia myös kuntakentällä. Joustavuutta tarvitaan nimenomaan nyt, kun kuntatalous on tiukoilla ja normien purkaminen keskitetysti näyttää vaikealta.

Osana vuoden takaista rakennepakettiaan maan hallitus päätti käynnistää kuntakokeiluja, jotka toisivat esiin entistä tuottavampia tapoja järjestää asiakaslähtöisiä palveluja. Tuottavuuden ohella kokeiluilla etsitään ideoita normien purkuun. Kuntakokeiluhanke on kuitenkin rajattu kuudelle tarkkaan määritellylle toiminta-alueelle, ja myös kokeiluaika on nipistetty kahteen vuoteen.

 

KUNTAVÄKI on yleisesti epäillyt, voiko näillä eväillä löytyä todellisia uudistuksia, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia palvelujen tuotantoon ja prosessien tehokkuuteen. Ollaan kovin kaukana kuntalähtöisestä, innovatiivisesta ja ketterästä uudistamisesta.

Kuntaliitto on esittänyt uuteen kuntalakiin erillistä pykälää kuntien kokeilutoiminnasta. Tarpeeksi yleinen kokeilusäännös antaisi mahdollisuuden hyödyntää paikallisia erityispiirteitä ja myös mahdollisuuden reagoida nopeasti paikallisiin tarpeisiin. Kokeilut pitäisi sallia laajalti palvelutuotannossa, hallinnossa ja asiointiprosesseissa. Kokeilut voisivat kestää esimerkiksi viiteen vuoteen asti. Toki ministeriöt voisivat arvioida kokeiluhakemuksia, mutta aloite tulisi kunnilta itseltään.

 

HALLITUKSEN rakennepaketti toteutuu muutenkin kovin hitaasti. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisella luvattiin miljardin säästö kuntatalouteen. Hallituksen omien laskelmien mukaan koossa on noin 350 miljoonan euron edestä tehtävien ja velvoitteiden purkua. Kuntaliitto pitää tätäkin hyvin optimistisena laskelmana; muun muassa monesti mainostettu vanhusten laitoshoidon purkaminen ei ole normikysymys, vaan toimintatavan muutos, jota kunnat tekevät joka tapauksessa.

 

SAMANAIKAISESTI ministeriöt ovat valmistelleet uusia säädöksiä, jotka lisäävät kuntien kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla. Tunnettua on, että näidenkin kustannusvaikutusten arviot poikkeavat suuresti toisistaan. Näyttää siltä, että ministeriöt arvioivat syntyvät säästöt yläkanttiin ja uusien tehtävien kustannukset alakanttiin. Näin saadaan säästötavoitteet lähemmäksi ja budjettiraamit pitämään.

Uusiutunut hallitus lupasi hallitusohjelmassaan, että rakennepoliittisen ohjelman toteutuminen varmistetaan syksyn budjettiriihessä. Varmistaminen tarkoitti lopulta sitä, että valmistellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen menokatto, jolla tarvittavat säästöt saataisiin aikaan.

 

KUNTATALOUDEN menokatto on ollut Kuntaliiton ajatuksena jo pitkään, ja liitto on mielellään rakentamassa sitä sote-palveluihin. Menokaton pitää aidosti tarkoittaa tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä. Hallituksen päätös sisältää myös toiveita herättävän jouston: ”Järjestelmän kautta voidaan mahdollistaa palvelujen laadun ja kehittämisen kannalta tarpeellinen joustavuus.”

Ehkä pääsemme lyhyin askelin kohti kunta- ja asiakaslähtöistä, joustavaa ja tehokasta palvelujärjestelmää.

 

 

KARI-PEKKA MÄKI-LOHILUOMA

Toimitusjohtaja

Suomen Kuntaliitto

KARI-PEKKA MÄKI-LOHILUOMA

Toimitusjohtaja

Suomen Kuntaliitto

KARI-PEKKA MÄKI-LOHILUOMA

Toimitusjohtaja

Suomen Kuntaliitto