Kulttuuriluotsi

vie elämyksiin

Suomessa on vuodesta 2006 asti välitetty kulttuurin vapaaehtoisia luotsaamaan museoihin ja kulttuuritapahtumiin ihmisiä, jotka eivät muuten niihin pääsisi tai lähtisi.

Kulttuuriluotsit tuovat uusia asiakkaita kulttuurikohteisiin. He myös säästävät terveydenhoitomenoja, koska vapaaehtoistoiminta pitää luotsit ja luotsattavat kunnossa ja virkeinä.

Sirkku Suvikorpi esittelee Jyväskylän kaupungintaloa ja sen taidetta
Sirkku Suvikorpi esittelee Jyväskylän kaupungintaloa ja sen taidetta

VELLAMO VEHKAKOSKI KUVAT: SEPPO HAAVISTO

Jyväskyläläinen Paavo Laitinen, 78, haluaa nousta ulkoraput rollaattoristaan huolimatta. Hän ei ole vuosiin käynyt Jyväskylän pääkirjastossa. Sen kunniaksi hän haluaa pääovesta.

Käynnin teki mahdolliseksi seurana oleva Hanne Laitinen, joka on kaupungin kulttuuriluotsi ja vapaaehtoisten kulttuuriluotsien koordinaattori.

- Me kulttuuriluotsit rohkaisemme lähtemään ihmisten ilmoille ja kulttuurin pariin, jos ei ole kaveria tai ei tiedä, minne mennä. Saatamme ja avustammekin tarvittaessa, kuten nyt, Hanne Laitinen sanoo avatessaan Paavo Laitiselle kirjaston oven.

Kaksikko ei samasta sukunimestään huolimatta ole sukua toisilleen.

- Mutta meillä on luottamus välillämme, Paavo Laitinen sanoo.

Hän asuu muistisairaiden ryhmäkodissa kolmen kilometrin päässä keskustasta. Ilman kulttuuriluotsia innokas luku- ja musiikkimies ei pääsisi ryhmäkodista rientoihin. Puoliso asuu kotona, mutta on itsekin autettava, kaksi poikaa taas elävät kaukana Jyväskylästä

- Minä olen kuin museoesine, jota säilytetään, kiillotetaan ja katsotaan, ettei se katoa, hymyilevä Paavo Laitinen sanoo.

Kulttuuria kaikille

Kulttuuriluotsaus eli matalan kynnyksen kulttuuritoiminta alkoi vuonna 2006 Jyväskylässä, ensimmäisenä Suomessa. Idean äiti on paikallisen taidemuseon museolehtori Sirpa Turpeinen.

Hän halusi tuoda kulttuuria lähemmäs ihmisiä ja samalla kehittää laadukasta vapaaehtoistyötä. Sittemmin Jyväskylän kulttuuriluotsitoiminta on saanut valtakunnallisen Vuoden museopedagoginen teko -tunnustuksen vuonna 2009 ja tänä vuonna pohjoismaisen kulttuurikasvatuspalkinnon.

– Kulttuuriluotsitoiminta on hieno esimerkki siitä, kuinka pienillä resursseilla voidaan tuoda elämään lisää sisältöä, osallisuutta, onnistumisen kokemuksia ja hyvinvointia, Hanne Laitinen kiteyttää.

Vastaavanlaista kulttuurin vapaaehtoistoimintaa on nyt 17 kunnassa Hangosta ja Helsingistä Rovaniemelle, ja siitä on kiinnostuttu ulkomaillakin.

– Kulttuurin vapaaehtoistoiminta ei tosin sellaisenaan siirry kunnasta toiseen. Se vaatii organisointia, yhteistyökohteet, välittäjät ja innostuneet ihmiset, jotka järjestävät ja neuvottelevat sopimuksista, Hanne Laitinen sanoo.

Vapaaehtoisen nimike vaihtelee eri paikkakunnilla luotseista kulttuurikummeihin, -kavereihin, -ystäviin ja -väärteihin sekä piristäjiin. Myös kohderyhmät ja painotukset vaihtelevat. Monissa toiminta koskee lähinnä ikäihmisiä ja erityisryhmiä, mutta joissakin kaikkia kaupunkilaisia.

Joissakin käydään vain yhteistyökohteissa, esimerkiksi museoissa, mutta toisissa taas vapaaehtoinen saattaa lähteä teatteriin tai vaikka metsäretkelle.

Osassa kuntia vapaaehtoisia välittää kunnan työntekijän tai vapaaehtoisen sijasta esimerkiksi seurakunta tai jokin kolmannen sektorin järjestö. Mutta kysely kulttuuriluotsitoimintaa järjestäville osoittaa, että vain harvassa kunnassa kulttuurin vapaaehtoisia välitetään koko kesän, lähinnä Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa.

- Kesäisin etenkin ikäihmisten on helpompi liikkua eri kohteisiin ja kulttuuritapahtumia on paljon, jyväskyläläinen Hanne Laitinen perustelee toimintaa lomakaudellakin.

Luotsaus tyrmään

Heinäkuun helteillä Jyväskylän kulttuuriluotsit vetivät esimerkiksi useita taidepainotteisia yleisökierroksia 115-vuotiaassa peruskorjatussa kaupungintalossa.

Sinne on sijoitettu 104 taideteosta kaupungin kokoelmista: muun muassa Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin ja Kuutti Lavosen maalauksia, teoksia Kain Tapperilta, niukkaeleistä nykytaidetta, grafiikkaa ja piirustuksia.

Mutta itse rakennuskin on nähtävyys.

- Pyydän katsomaan ylös, sanoo kulttuuriluotsi Sirkku Suvikorpi, joka on eläkkeellä sosiaali- ja terveysalalta.

Niskat kenossa kymmenen luotsattavaa Jyväskylästä ja lähikunnista ihailee ja valokuvaa entistettyjä kattomaalauksia ja -koristeita paraatiportaikossa ja valtuustosalissa, entisessä juhlasalissa.

Moni myös kumartuu kaupungintalon Herrain salissa tarkastelemaan esimerkiksi Fanny Churbergin taulua Maisema Iso-Roineelta, kun Suvikorpi kertoo, että taiteilijalle oli tyypillistä kuvata maiseman lisäksi myös ihmisen jälki. Ja lopulta joku luotsattavista löytää taulusta myös rakennuksen.

- Sitten matkaan veli hopea, aikaa on vain 45 minuuttia, Suvikorpi huomauttaa ja johdattaa vierailijat huone ja tarina kerrallaan alakertaan.

Siellä odottaa yllätys: tyrmä. Tosin raskaan metallioven luukku paljastaa ilman oven tekstiäkin, mistä on kyse. Oven taa kätkeytyy yksi neuvotteluhuoneista. Luotsattavat nauravat, ja monen itsestään ottama kuva Tyrmän oviluukussa singahtaa Facebookiin tai kaverille kännykällä.

- Olipa talo käynnin väärti, ja kulttuuriluotsaus myönteinen yllätys. En ollut koskaan sellaisesta ennen kuullutkaan, sanoo yleisöstä laukaalainen Asko Mattila.

Sirkku Suvikorpi huomauttaa, että kulttuuriluotsi ei ole varsinaisesti opas, vaan tehtävään koulutettu vapaaehtoinen. Moni heistä on Suvikorven tapaan kulttuurin suurkuluttajia.

Luotsin kanssa ilmaiseksi

Lähtökohta toiminnassa on se, että luotsin kanssa pääsee yhteistyökohteisiin ilmaiseksi ja muihin tapahtumiin alennushinnalla.

- Teemme myös etsivää kulttuurityötä ja tarjoamme tällaista ilmaispalvelua erityisryhmille, potilasjärjestöille, palvelukotien ikäihmisille ja vaikka maahanmuuttajaryhmille, Hanne Laitinen kertoo.

Hän välittää Jyväskylän kulttuuriluotseja, joita paikalliset museot ovat vuodesta 2006 lähtien kouluttaneet jo 160.

- Aktiivisia on 130 henkilöä, vanhin on 83-vuotias. Valtaosa vapaaehtoisista on naisia, vain yksi viidestä on mies. Moni on ollut töissä kulttuuri-, sosiaali- tai terveysalalla. On myös opettajia, opiskelijoita sekä erityisryhmien ja järjestöjen edustajia.

Tällä hetkellä Laitisen koordinaattoripalkan maksavat yhdessä kaupungin vapaaehtoistoiminnan palvelu eli Vapari sosiaali- ja terveystoimesta, Jyväskylän taidemuseo sekä kaupungin kulttuuripalvelut.

Jyväskylässä ei luotseille ole ikävaatimuksia. Mutta Tampereella kaupungin kulttuuriluotsin on oltava 60 vuotta täyttänyt. Siten halutaan tukea eläkeläisten aktiivisuutta ja hyvinvointia, sillä vapaaehtoistyö tarjoaa mielekästä tekemistä, sosiaalisia suhteita ja yhteisön, johon kuulua.

Tampereen kulttuuriluotsitoimintaa kehitetään parhaillaan Sitran suurhankkeessa Aktiivinen kansalainen – kaiken ikäisenä.

Halutaan vaikuttaa

Hanne Laitisen mukaan kulttuuriluotsitoiminta sopii nykyajan henkeen: moni haluaa vapaaehtoistyötä, mutta keikka- tai projektiluonteisesti ja hyvänteon sijasta vastavuoroisuutta.

- Halutaan myös vaikuttaa, Laitinen tiivistää.

Esimerkiksi keväällä Jyväskylän kulttuuriluotsit lähettivät yhteisen kannanoton Suomen käsityön museon puolesta, kun kaupunki pohti siitä luopumista. Nyt kaupunki etsii keskustassa toimivalle museolle uusia tiloja.

Kulttuuriluotsien ansiosta kaupungissa on vuodesta 2009 järjestetty vuosittain kulttuurisuunnistus, joka yhdistää kulttuurin ja reippailun. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna Euroopan kulttuuriympäristöpäivien yhteydessä 14. syyskuuta, jolloin kohteet kaupungintalosta Kuokkalan kartanoon ovat maksuttomia, ja monissa järjestetään erikoisohjelmaa.

- Osallisuudesta on hyvä esimerkki myös Kulttuuriluotsien löytöjä -näyttely, joka oli esillä Jyväskylän taidemuseossa vuonna 2012. Parikymmentä luotsia rakensi kokoelmanäyttelyn yhdeksässä kuukaudessa kaupungin 2000-luvun taidehankinnoista, Hanne Laitinen kertoo.

Tampereella taas kahdeksan paikallista kulttuuriluotsia rakensi tänä vuonna Mennen tullen – Tamperelaisten liikkuminen 1891–2014 -valokuvanäyttelyn yhteistyössä Museokeskus Vapriikin kuva-arkiston kanssa.

Tampereella kulttuuriluotsit ovat myös haastatelleet henkilöitä, jotka ovat olleet aikoinaan töissä Tampellassa tai työskentelevät nykyään sen vanhoissa tehdasrakennuksissa. Kerätyn muistitiedon perusteella luotsit suunnittelivat yhdessä Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa opastetun kävelyn Tampellan alueella. Siitä on tulossa yksi Tampereen kulttuuriraiteista.

Sekä Tampereella että Jyväskylässä luotsaus on laajentunut myös liikuntaan. Liikuntaluotsi voi lähteä kaveriksi kuntosalille tai vaikka kävelylle.

- Jyväskylässä välitämme myös taidelajeihin erikoistuneita tanssiluotseja ja elokuvaluotseja sekä ympäristöluotseja. Viimeksi ulkoilutin erään ryhmäkodin miehiä ympäristötaide-metsäpolulla Kuokkalan Kartanon lähellä, Hanne Laitinen kertoo.

Nyt hän miettii, miten saisi houkuteltua jonkun miessakin viemään samaisen ryhmäkodin poikia joskus ulos.

Faktat

Luotsi jo lähes 20 kunnassa

Kulttuuriluotsi:

Hanko, Jyväskylä, Järvenpää, Kuopio, Tampere, Vantaa

Kulttuurikaveri:

Eurajoki, Helsinki, Leppävirta, Mikkeli, Oulu

Kulttuuriystävä:

Kemiö, Turku

Piristäjät:

Lappeenranta

Vapaa-ajan luotsi:

Kouvola

Kulttuurikummi:

Lahti

Kulttuuriväärti:

Rovaniemi

Mitä hyötyä kunnalle?

Jyväskylän kulttuuriluotsikoordinaattori Hanne Laitisen mukaan kulttuuriluotsit

• ovat loistavia palveluiden markkinoijia ja imagon rakentajia, osoittavat yhteistyökohteiden olevan ajassa.

• tuovat uusia asiakkaita museoille, taidelaitoksille ja kulttuuritapahtumille.

• antavat palautetta kulttuuritoiminnasta ja -palveluista.

• madaltavat asennekynnystä museoita ja kulttuurilaitoksia kohtaan.

• ovat valmiita antamaan erityisosaamisensa, kokemuksensa ja työnsä museoiden ja kulttuurilaitosten käyttöön.

• synnyttävät uusia verkostoja ja kehittävät hallintorajat ylittävää yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveystoimen sekä yritysten kanssa.

• lisäävät myös kaupungin mainetta uudenlaisten ratkaisujen tuottajana ja yhteistyökykyisenä toimijana.

• edistävät muun muassa kulttuurin saavutettavuutta ja demokratiaa

• säästävät terveydenhoitomenoja, koska luotsit ja luotsattavat pysyvät kunnossa ja virkeinä.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Faktat

Luotsi jo lähes 20 kunnassa

Kulttuuriluotsi:

Hanko, Jyväskylä, Järvenpää, Kuopio, Tampere, Vantaa

Kulttuurikaveri:

Eurajoki, Helsinki, Leppävirta, Mikkeli, Oulu

Kulttuuriystävä:

Kemiö, Turku

Piristäjät:

Lappeenranta

Vapaa-ajan luotsi:

Kouvola

Kulttuurikummi:

Lahti

Kulttuuriväärti:

Rovaniemi

Mitä hyötyä kunnalle?

Jyväskylän kulttuuriluotsikoordinaattori Hanne Laitisen mukaan kulttuuriluotsit

• ovat loistavia palveluiden markkinoijia ja imagon rakentajia, osoittavat yhteistyökohteiden olevan ajassa.

• tuovat uusia asiakkaita museoille, taidelaitoksille ja kulttuuritapahtumille.

• antavat palautetta kulttuuritoiminnasta ja -palveluista.

• madaltavat asennekynnystä museoita ja kulttuurilaitoksia kohtaan.

• ovat valmiita antamaan erityisosaamisensa, kokemuksensa ja työnsä museoiden ja kulttuurilaitosten käyttöön.

• synnyttävät uusia verkostoja ja kehittävät hallintorajat ylittävää yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveystoimen sekä yritysten kanssa.

• lisäävät myös kaupungin mainetta uudenlaisten ratkaisujen tuottajana ja yhteistyökykyisenä toimijana.

• edistävät muun muassa kulttuurin saavutettavuutta ja demokratiaa

• säästävät terveydenhoitomenoja, koska luotsit ja luotsattavat pysyvät kunnossa ja virkeinä.

Sinä kullanmurunen, Paavo Laitinen laulaa Hanne Laitisen löytämästä kirjasta.
Sinä kullanmurunen, Paavo Laitinen laulaa Hanne Laitisen löytämästä kirjasta.
Luotsattavista Kirsti Salo kuvaa Eija Pylvänäistä Jyväskylän kaupungintalon Tyrmä-kokoushuoneen oviluukussa.
Luotsattavista Kirsti Salo kuvaa Eija Pylvänäistä Jyväskylän kaupungintalon Tyrmä-kokoushuoneen oviluukussa.