KUNTALEHTI UUTISET

Tuoreimmat kuntauutiset osoitteessa Kuntalehti.fi

Kevan Männistö:

Kunnallinen eläkejärjestelmä vakaalla pohjalla

KUNNALLINEN eläkejärjestelmä on tällä hetkellä vakaalla pohjalla, totesi Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö Kuntajohtajapäivillä Porissa perjantaina 29. elokuuta.

Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä on selvitetty viimeksi kuluvana kesänä. Selvitysmies Jukka Ahtelan selvityksessä todetaan, että kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitus on nykyään kestävällä pohjalla ja että näköpiirissä ei ole pikaisia toimia vaativia uhkatekijöitä.

Männistön mukaan tilannetta on syytä seurata tarkoin ja sitä Keva tekeekin. Yksityinen palvelutuotanto on kasvattanut osuuttaan julkisissa palveluissa. Toistaiseksi tämä ei kuitenkaan ole näkynyt kunnallisen henkilöstömäärän vähentymisenä.

Kevan omat analyysit ja seuranta ovat päätyneet samaan kuin Ahtelan selvityksen lopputulema kuntaeläkkeiden vakaudesta ja rahoituksen riittävyydestä. Männistön mukaan rahoituslaskelmien taustaoletuksia ei ole tarvetta tai syytä muuttaa ainakaan toistaiseksi.

- Kunnallisen eläkejärjestelmän maksutaso on määritetty erittäin turvaavien oletusten pohjalle. Nykyinen maksutaso kestää kunnallisen henkilöstön määrän pienenemisen 10 prosentilla.

Ahtela ehdottaa selvityksessään myös kunnallisen eläkejärjestelmän hallintomallin muutosta ja Kevan muuttamista työeläkeyhtiöksi.

Männistön mukaan kuntakentällä on käytävä laajamittainen keskustelu asian tiimoilta.

- Kuten Ahtela raportissaan kertoo, kuntien on viime kädessä päätettävä, onko kunnallinen eläkejärjestelmä osa kuntataloutta ja -politiikkaa vai osa työmarkkinoita ja eläkepolitiikkaa, Männistö toteaa.

- Ehdotetut hallintomallin muutokset muuttaisivat kunnallisen eläkejärjestelmän luonnetta kuntataloudesta eläkepolitiikan ja työmarkkinoiden suuntaan.

Männistön mielestä kyseessä on iso poliittinen päätös, johon sisältyy valtavia taloudellisia intressejä.

- Ehdotuksia on punnittava tarkoin ja kuntakentän äänen on kuuluttava. Tässä vaiheessa on hyvin vaikea arvioida, ovatko kunnat valmiita luopumaan kunnallisesta eläkejärjestelmästä ja sen vastuunjakoon liittyvistä periaatteista.

Kuntaliitto: Hallitus kuuli osittain kuntien ahdinkoa

KUNTALIITTO on tyytyväinen hallituksen budjettimuutoksiin, mutta pettynyt ratkaisuihin kuntatalouden kokonaisuuden osalta. Samalla kun jo luvattua tehtävien karsimista lykätään, lisätehtäviä tulee runsaasti kuntien maksettavaksi ja valtionosuuksia leikataan lisää. Peruspalvelujen valtionosuus putoaa neljällä prosenttiyksiköllä runsaaseen 25 prosenttiin.

Oppivelvollisuusiän koko ikäluokkaa koskevasta nostosta luopuminen ja opetux§ksen lisärahoitus antavat mahdollisuuden opetuksen sisäiseen kehittämiseen, mutta samalla tämä aiheuttaa kunnille lisämenoja.

Työttömien aktivointitoimenpiteisiin budjetissa osoitetaan välineitä kuten Kuntaliitto on odottanut, mutta kunnille korvaukseksi osoitettu 75 miljoonaa euroa on Kuntaliiton mukaan täysin riittämätön. Kuntien kustannukset nousevat uudistuksen seurauksena jopa 300 miljoonaa euroa. Päätettyä kuntien toimivallan lisäystä Kuntaliitto pitää myönteisenä ja pitkään odotettuna.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä on tiedossa hallituksen mukaan noin 350 miljoonan euron säästöt.

Miljardin euron tasoa tavoitellaan erityisesti uudella sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hallintajärjestelmällä, jota vasta ryhdytään valmistelemaan. Kuntaliitto vaatii, että se otetaan mukaan tähän valmisteluun.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen on aitoa ja sen vaikutukset pystytään todentamaan.

- Tässä taloudellisessa tilanteessa lisätehtäviä ei pitäisi säätää. Jos kuitenkin näin tehdään, kustannukset tulee arvioida realistisesti ja valtion tulee kantaa kokonaisvastuu lisämenoista, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Uusia tehtäviä ja velvoitteita ovat ainakin työmarkkinatuen ja työttömien aktivoinnin kuntavastuun kasvattaminen, sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus, kotihoidontuen puolitus puolisoiden kesken sekä esiopetuksen muuttaminen velvoittavaksi. Kuntaliitto painottaa, että on tärkeätä muokata uudistusten sisältö sellaiseksi, että budjettiin varatut määrärahat riittävät.

Kuntaliitto paheksuu myös sitä, että valtio leikkaa itselleen kiinteistöveron sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksutuottojen kasvun, yhteensä 80 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 alusta toteutuva asiakasmaksu-uudistus vähentää lisäksi kuntien asiakasmaksutuloja yli 100 miljoonalla eurolla.

- Säätämällä lisävelvoitteita tilanteessa, jossa valtionosuuksia leikataan voimakkaasti, valtio pakottaa kunnat veronkorotusten lisäksi ottamaan lisävelkaa sekä tinkimään palvelutasostaan. Tämä lisää kuntien ja kuntalaisten välistä epätasa-arvoa. Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi tasapainossa, Kietäväinen muistuttaa.

Jyri Häkämies: Rohkea Suomi

osaa tehdä myös kipeitä päätöksiä

- Vaikka yhteiskuntamme natisee monella tapaa liitoksistaan, meiltä puuttuu edelleen rohkeus uudistua ja tehdä tarvittavia päätöksiä Suomen etujen mukaisesti. Asetumme helposti toisiamme vastaan, vaikka tiedämme, ettemme voi jatkaa nykyistä menoa. Nykyinen ilmapiiri on lannistavaa, se ei rohkaise ketään, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.

Häkämiehen mukaan ajatus yhteiskunnallisesta, keskustelevasta kampanjasta syntyi pitkän harkinnan myötä.

– Näemme, että pelkkä väittelymäinen, osin vastuutonkin keskustelu heikentää entisestään kaikkien uskoa Suomen menestymiseen. Elinkeinoelämänkään maine ei ole paras mahdollinen. Kampanjan avulla yritämme kertoa kiihkottomasti, miksi tarvitsemme menestyviä yrityksiä ja mitä yhteiskuntamme tarvitsee lähivuosina. Kampanja on kaikille toimijoille avoin, Häkämies sanoo.

Rohkea Suomi luo keskustelua Suomen tulevaisuudesta

Miten työpaikat syntyvät? Miltä tuntuu perustaa oma yritys ja palkata työntekijöitä? Miten hyvinvointiyhteiskuntamme toimii? Kuka maksaa koulutuksen, terveydenhuollon tai vanhempainvapaat?

Rohkea Suomi -kampanja kertoo, miten hyvinvointimme rakentuu ja miten tärkeä menestyvien yritysten rooli on sen luomisessa. Tarinallisuuteen, videosisältöihin ja pelillisyyteen nojaavalla kampanjalla tavoitellaan erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia. Hanke haastaa suomalaiset uudistumaan.

Kampanja tarjoaa tarinoita, tietoa ja mahdollisuuksia omiin oivalluksiin. Kerronnassa käytetään runsaasti videosisältöjä, infografiikkaa, testejä ja pelejä.

Ensimmäisen vaiheen teemana on yrittäjyys. Yrittäjätarinansa videolla kertovat Mendorin Kristian Ranta, Lappset Groupin Johanna Ikäheimo, Genelecin Ilpo Martikainen sekä Helkama Veloxin Satu Helkama. Lisäksi ihmisiä kannustetaan tekemään testi, joka paljastaa, millainen yrittäjäura kullekin parhaiten sopisi.

Muita teemoja ovat hyvinvointiyhteiskunta ja verotus, osaaminen ja työelämä sekä kansainvälisyys.

Marraskuussa käynnistyvä kampanjan road show kiertää maaliskuuhun mennessä koko Suomen. Tapahtumat on suunnattu erityisesti nuorille ja yrittäjille.

Kampanjan toteuttaa Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Kampanjan rahoittajia ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton (TT) -säätiö.

- Tarvitsemme rohkean, uudistuvan ja keskustelevan yhteiskunnan, joka kannustaa perustamaan yrityksiä, luomaan työpaikkoja ja tekemään arvokasta työtä. Hyvinvoinnin ylläpitäminen vaatii uskallusta, jopa uhrauksia. Sen vuoksi nimeksi valikoitui Rohkea Suomi. Kampanja on avoin ja rehellinen, se ei ole ketään vastaan, se toimii kaikkien yhteiseksi eduksi, sanoo toimitusjohtaja Kari Väisänen TATista.

Kysely: Kuntapäättäjät

eivät usko sote-uudistukseen

KUNTAPÄÄTTÄJISTÄ peräti 64 prosenttia ei usko, että valmisteilla olevalla sote-palvelurakenneuudistuksella voidaan parantaa alueen terveyspalveluita. Vain 31 prosenttia pitää melko tai erittäin todennäköisenä sitä, että sote-uudistuksella pystytään parantamaan terveyspalveluita.

Tulos käy ilmi Aula Researchin kesä–elokuussa toteuttamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin kunnanvaltuutettujen ja kuntien virkamiesten mielipiteitä terveydenhuollon nykytilasta, kehittämistarpeista ja sote-uudistuksen toteuttamisesta.

- Sote-uudistukselle on asetettu suuria toiveita, ja syystä. Julkisen terveydenhuollon jonotilanne on todella raju – peräti 80 prosenttia suomalaisista ei pääse lääkäriin kahden viikon kuluessa ajan varaamisesta. Väestö ikääntyy, palvelutarve kasvaa ja samaan aikaan veronmaksajien määrä vähenee. Myös järjestelmän rahoituksellinen kestävyys on koetuksella, sanoo Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

Kuntapäättäjät eivät usko sote-palvelurakenneuudistuksella pystyttävän vaikuttamaan sille asetettujen keskeisten tavoitteiden toteutumiseen.

- Ymmärrän huolen, sillä uudistuksessa muutetaan nyt lähinnä hallinnon rakenteita eikä uudisteta tuotantoa.

Peräti 80 prosenttia vastanneista kuntapäättäjistä on huolestuneita alueensa terveyspalveluiden tulevaisuudesta. Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa tulee vastaajien mielestä keskittyä lähipalveluiden säilyttämiseen, demokraattisiin päätöksentekomenettelyihin, asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien lisäämiseen ja palvelutuotannon monipuolistamiseen.

- Toivottavasti sote-uudistuksen jatkovalmistelussa kuntapäättäjien toiveet toteutuvat, toteaa Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Kuntapäättäjät myös arvioivat, että terveydenhuollon kustannukset ja byrokratia kasvavat ja että kuntalaisille tärkeät lähipalvelut katoavat sote-uudistuksen myötä.

- Uudistuksen tavoitteet ovat päinvastaiset. Tutkimuksen tulos viestii siitä, että sote-uudistuksen nykyinen valmistelu ei herätä luottamusta kuntapäättäjien keskuudessa, arvioi tutkimuksen tuloksia Terveydenhuollon palveluntuottajat ry:n puheenjohtaja Antti Ylikorkala.

Tutkimuksen toteutti Aula Research Terveyspalvelualan Liiton, Lääkäripalveluyritykset ry:n ja Terveydenhuollon palveluntuottajat ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat kunnanvaltuutetut ja kuntien virkamiehet. Tutkimukseen vastasi yli 1 200 kunnanvaltuutettua ja 120 kuntien virkamiestä.

JUANKOSKI liittyy Kuopioon vuoden 2017 alussa. Kuopion ja Juankosken valtuustot hyväksyivät liitoksen elo-syyskuun vaihteessa.

Kuntaliitoksen selvittämisessä oli mukana myös Tuusniemen kunta, mutta sen valtuusto päätti, että Tuusniemi jatkaa itsenäisenä.

Kuopio ja Juankoski päättävät seuraavien kuntavaalien toteuttamisesta erikseen. Kunnallisvaalit järjestetään seuraavan kerran vuonna 2016.

Juankosken liittymisen jälkeen Kuopion väkiluku on noin 111 000.

Kuntien harkinnanvaraista

valtionosuuden korotusta haki 83 kuntaa

KUNTIEN harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki tänä vuonna 83 kuntaa ja haettu avustussumma oli yhteensä 91,9 miljoonaa euroa. Keskimäärin korotusta haettiin 152 euroa asukasta kohden. Viime vuonna avustusta haki 108 kuntaa ja sitä myönnettiin 29 kunnalle yhteensä 20 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna korotukseen on käytettävissä enintään 20 miljoonaa euroa. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakuaika päättyi 1. syyskuuta.

Hakijakunnista 69:ssä on alle 10 000 asukasta. Suhteellisesti eniten hakemuksia tuli Kainuusta, jonka kunnista 55 prosenttia haki korotusta (viisi kuntaa yhdeksästä). Toiseksi eniten hakemuksia tuli Etelä-Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta: puolet kunnista haki korotusta. Vähiten hakemuksia tuli Kanta-Hämeestä, jonka yhdestätoista kunnasta vain yksi jätti hakemuksen.

Kuntien harkinnanvaraisesta korotuksesta päättää valtioneuvosto liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon esityksestä. Korotukset maksetaan kunnille tämän vuoden loppuun mennessä.

Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan lain mukaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Valtio voi asettaa avustusten myöntämiselle ja käytölle ehtoja, jotka koskevat kunnan talouden tervehdyttämisestä.

Kuntien tuli toimittaa valtiovarainministeriölle korotushakemuksen yhteydessä selvitys toimista talouden tasapainottamiseksi. Korotuksen myöntäminen perustuu pääosin tilinpäätöksistä saataviin talouden tunnuslukuihin. Tämän lisäksi huomiota kiinnitetään kunnan omiin toimiin talouden tervehdyttämiseksi sekä sellaisin poikkeuksellisiin ja tilapäisiin tekijöihin tämän vuoden aikana, jotka vaikuttavat kunnan kokonaistaloudelliseen tilanteeseen.

Korotusta hakeneet kunnat on lueteltu valtiovarainministeriön verkkosivuilla.

Räsänen: Pelastustoimen alueellistamisprojekti ollut menestys

PELASTUSTOIMEN alueellistamisprojekti toteutettiin kymmenen vuotta sitten koko Manner-Suomessa. Siirtyminen kuntakohtaisesta järjestelmästä alueelliseen pelastustoimeen oli merkittävä muutos, joka vaati paljon sekä käytännön että hallinnon järjestelyitä ja henkistä sopeutumista uuteen järjestelmään.

- Tänään on selkeästi nähtävissä uudistuksen pelastustoimelle tuomat hyödyt. Pelot ja epäilyt järjestelmän toimivuudesta ovat puolestaan osoittautuneet vääriksi, sanoi sisäministeri Päivi Räsänen, kd., pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa Jyväskylässä 3.9.

- Pelastustoimen alueellisen järjestelmän toiminnan laatu ja tehokkuus kestää vertailun mihin muuhun valtioon tahansa. On vaikea kuvitella, että sama lopputulos olisi saavutettu entisellä järjestelmällä. Tässäkin yhteydessä on sanottava kiitos teille, joista moni on ollut tätä uudistusta toteuttamassa, Räsänen sanoi.

Vapaa-ajan asukas kaipaa

paikallisia palveluja

MÖKKEILYYN liittyvät arvostukset ovat hitaita muuttumaan, mutta vapaa-ajan asumiseen liitetään yhä useammin luonnollisena osana palvelujen käyttö. Erityisesti uudet vapaa-ajan asuntojen omistajat kaipaavat paikallisia palveluja.

Palvelujen hankinta koetaan kuitenkin usein vaikeaksi. Taustalla on muutoksia, jotka liittyvät niin vapaa-ajan asukkaisiin kuin maaseutuunkin. Suuret ikäluokat ovat olleet pitkään merkittävässä roolissa mökinomistajina. Heidän ikääntymisensä ja vapaa-ajan asuntojen omistajavaihdokset lisäävät erityisesti vapaa-ajan asunnoille tarjottavien yksityisten kotitalouspalvelujen kysyntää. Vapaa-ajan asukkaiden ja palveluntarjoajien välisen tiedonkulun onnistuminen nousee kriittiseksi tekijäksi palveluympäristöjen uudistumisessa. Lisää vuorovaikutusta tarvittaisiin erityisesti uusien mökinomistajien ja paikallisten palveluntarjoajien välille.

Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vuosina 2012–2014 tekemässä Muuttuvat mökkeilytyylit ja maaseudun palveluympäristön modernisoituminen -tutkimushankkeessa.

- Maaseutu tarvitsee vapaa-ajan asukkaiden kulutuskysyntää ja vapaa-ajan asukkaat maaseudun palveluja, jotta pidentyvät mökillä oloajat olisivat mahdollisia. Maaseudun paikallisia palveluja arvostetaan ja erityisesti tiheillä mökkeilyalueilla palvelujen kysyntä on varsinkin kesäaikaan kasvanut, kehittämispäällikkö Manu Rantanen Ruralia-instituutista kertoo.

Haastattelut kohdentuivat perinteistä mökkeilyaluetta edustavaan Järvi-Suomeen (Mikkelin seutu ja Kouvola), jossa haastateltiin palvelujen käyttöön myönteisesti suhtautuvia vapaa-ajan asukkaita sekä heille palveluja tarjoavia yrittäjiä. Lisäksi tehtiin tapaustutkimus Kuortaneella, jossa aloitettu puutarhakylähanke edustaa vaihtoehtoisia mökkeilyn muotoja.

Haastattelujen avulla pyrittiin ymmärtämään mökkeilytyylien ja mökkiläisten palvelujen käyttötapojen murrosta, mikä on tapahtumassa parhaillaan ja seuraavien 10–15 vuoden aikana. Mökkeilytyylin käsite painottaa mökkeilyä osana elämäntyyliä. Mökkeilytyylit liittyvät vapaa-ajan asukkaiden arvoihin ja elämäntapoihin, mökkeilymotiiveihin sekä mökki- ja mökkipaikkakuntasuhteeseen.

Paikallisten palveluympäristöjen muutosvoima, Raportteja, osoitteessa: http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja123.pdf

JUANKOSKI liittyy Kuopioon vuoden 2017 alussa. Kuopion ja Juankosken valtuustot hyväksyivät liitoksen elo-syyskuun vaihteessa.

Kuntaliitoksen selvittämisessä oli mukana myös Tuusniemen kunta, mutta sen valtuusto päätti, että Tuusniemi jatkaa itsenäisenä.

Kuopio ja Juankoski päättävät seuraavien kuntavaalien toteuttamisesta erikseen. Kunnallisvaalit järjestetään seuraavan kerran vuonna 2016.

Juankosken liittymisen jälkeen Kuopion väkiluku on noin 111 000.

Kuntien harkinnanvaraista

valtionosuuden korotusta haki 83 kuntaa

KUNTIEN harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki tänä vuonna 83 kuntaa ja haettu avustussumma oli yhteensä 91,9 miljoonaa euroa. Keskimäärin korotusta haettiin 152 euroa asukasta kohden. Viime vuonna avustusta haki 108 kuntaa ja sitä myönnettiin 29 kunnalle yhteensä 20 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna korotukseen on käytettävissä enintään 20 miljoonaa euroa. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakuaika päättyi 1. syyskuuta.

Hakijakunnista 69:ssä on alle 10 000 asukasta. Suhteellisesti eniten hakemuksia tuli Kainuusta, jonka kunnista 55 prosenttia haki korotusta (viisi kuntaa yhdeksästä). Toiseksi eniten hakemuksia tuli Etelä-Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta: puolet kunnista haki korotusta. Vähiten hakemuksia tuli Kanta-Hämeestä, jonka yhdestätoista kunnasta vain yksi jätti hakemuksen.

Kuntien harkinnanvaraisesta korotuksesta päättää valtioneuvosto liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon esityksestä. Korotukset maksetaan kunnille tämän vuoden loppuun mennessä.

Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan lain mukaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Valtio voi asettaa avustusten myöntämiselle ja käytölle ehtoja, jotka koskevat kunnan talouden tervehdyttämisestä.

Kuntien tuli toimittaa valtiovarainministeriölle korotushakemuksen yhteydessä selvitys toimista talouden tasapainottamiseksi. Korotuksen myöntäminen perustuu pääosin tilinpäätöksistä saataviin talouden tunnuslukuihin. Tämän lisäksi huomiota kiinnitetään kunnan omiin toimiin talouden tervehdyttämiseksi sekä sellaisin poikkeuksellisiin ja tilapäisiin tekijöihin tämän vuoden aikana, jotka vaikuttavat kunnan kokonaistaloudelliseen tilanteeseen.

Korotusta hakeneet kunnat on lueteltu valtiovarainministeriön verkkosivuilla.

Räsänen: Pelastustoimen alueellistamisprojekti ollut menestys

PELASTUSTOIMEN alueellistamisprojekti toteutettiin kymmenen vuotta sitten koko Manner-Suomessa. Siirtyminen kuntakohtaisesta järjestelmästä alueelliseen pelastustoimeen oli merkittävä muutos, joka vaati paljon sekä käytännön että hallinnon järjestelyitä ja henkistä sopeutumista uuteen järjestelmään.

- Tänään on selkeästi nähtävissä uudistuksen pelastustoimelle tuomat hyödyt. Pelot ja epäilyt järjestelmän toimivuudesta ovat puolestaan osoittautuneet vääriksi, sanoi sisäministeri Päivi Räsänen, kd., pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa Jyväskylässä 3.9.

- Pelastustoimen alueellisen järjestelmän toiminnan laatu ja tehokkuus kestää vertailun mihin muuhun valtioon tahansa. On vaikea kuvitella, että sama lopputulos olisi saavutettu entisellä järjestelmällä. Tässäkin yhteydessä on sanottava kiitos teille, joista moni on ollut tätä uudistusta toteuttamassa, Räsänen sanoi.

Vapaa-ajan asukas kaipaa

paikallisia palveluja

MÖKKEILYYN liittyvät arvostukset ovat hitaita muuttumaan, mutta vapaa-ajan asumiseen liitetään yhä useammin luonnollisena osana palvelujen käyttö. Erityisesti uudet vapaa-ajan asuntojen omistajat kaipaavat paikallisia palveluja.

Palvelujen hankinta koetaan kuitenkin usein vaikeaksi. Taustalla on muutoksia, jotka liittyvät niin vapaa-ajan asukkaisiin kuin maaseutuunkin. Suuret ikäluokat ovat olleet pitkään merkittävässä roolissa mökinomistajina. Heidän ikääntymisensä ja vapaa-ajan asuntojen omistajavaihdokset lisäävät erityisesti vapaa-ajan asunnoille tarjottavien yksityisten kotitalouspalvelujen kysyntää. Vapaa-ajan asukkaiden ja palveluntarjoajien välisen tiedonkulun onnistuminen nousee kriittiseksi tekijäksi palveluympäristöjen uudistumisessa. Lisää vuorovaikutusta tarvittaisiin erityisesti uusien mökinomistajien ja paikallisten palveluntarjoajien välille.

Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vuosina 2012–2014 tekemässä Muuttuvat mökkeilytyylit ja maaseudun palveluympäristön modernisoituminen -tutkimushankkeessa.

- Maaseutu tarvitsee vapaa-ajan asukkaiden kulutuskysyntää ja vapaa-ajan asukkaat maaseudun palveluja, jotta pidentyvät mökillä oloajat olisivat mahdollisia. Maaseudun paikallisia palveluja arvostetaan ja erityisesti tiheillä mökkeilyalueilla palvelujen kysyntä on varsinkin kesäaikaan kasvanut, kehittämispäällikkö Manu Rantanen Ruralia-instituutista kertoo.

Haastattelut kohdentuivat perinteistä mökkeilyaluetta edustavaan Järvi-Suomeen (Mikkelin seutu ja Kouvola), jossa haastateltiin palvelujen käyttöön myönteisesti suhtautuvia vapaa-ajan asukkaita sekä heille palveluja tarjoavia yrittäjiä. Lisäksi tehtiin tapaustutkimus Kuortaneella, jossa aloitettu puutarhakylähanke edustaa vaihtoehtoisia mökkeilyn muotoja.

Haastattelujen avulla pyrittiin ymmärtämään mökkeilytyylien ja mökkiläisten palvelujen käyttötapojen murrosta, mikä on tapahtumassa parhaillaan ja seuraavien 10–15 vuoden aikana. Mökkeilytyylin käsite painottaa mökkeilyä osana elämäntyyliä. Mökkeilytyylit liittyvät vapaa-ajan asukkaiden arvoihin ja elämäntapoihin, mökkeilymotiiveihin sekä mökki- ja mökkipaikkakuntasuhteeseen.

Paikallisten palveluympäristöjen muutosvoima, Raportteja, osoitteessa: http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja123.pdf