Kuntayhtiöiden hallituksiin

LISÄÄ ASIANTUNTEMUSTA

Kunnissa uudistetaan parhaillaan kunnan omistamien yhtiöiden hallituksen jäsenten valintaperiaatteita. Mitä isompi yhtiö on ja mitä kilpaillummilla markkinoilla se toimii, sitä tärkeämpää on hallituksen jäsenten osaaminen.

Kuntien on yhtiöitettävä kaikki toiminta, joka tapahtuu kilpailluilla markkinoilla. Sen myötä hallitusten ammattilaisuus ja osaaminen korostuvat.

ESA TUOMINEN KUVA: ISTOCKPHOTO

Kuntayhtiöiden hallituspaikat ovat perinteisesti kuuluneet lähinnä valtuustoryhmien edustajille. Kun yhtiöiden koko on kasvanut, alkaa valinnoissa painaa myös liike-elämän asiantuntemus.

Oulun kaupunki esimerkiksi on tähän asti valinnut edustajansa liikelaitostensa ja yhtiöidensä hallituksiin yleensä puolueiden voimasuhteiden mukaan. Puolueet ovat pisteyttäneet hallituspaikat niiden merkittävyyden mukaan ja käsitelleet valinnat valtuustoryhmissään ja kunnallisjärjestöissään.

Kun Oulun Energia yhtiöitetään vuodenvaihteessa, tästä perinteestä on tarkoitus luopua. Esillä on ollut ns. sekamalli, jossa noin puolet hallituspaikoista täytetään poliittisin perustein ja puolet nimitetään liike-elämästä vankan kokemuksen hankkineilla ns. hallitusammattilaisilla.

Oulu ICT Oy:n hallituksessa lähes kaikki hallitusammattilaisia

Oulu ICT Oy:n hallitus puolestaan on täytetty lähes kokonaan hallitusammattilaisilla.

Yksi jäsenistä on kaupunginvaltuutettu, mutta hänenkin taustansa on liike-elämässä. Oulu ICT myi viime vuonna omistuksensa DNA Oy:ssä yli 200 milj. euron kaupalla, minkä seurauksena sen hallintaan tuli runsaasti likvidiä pääomaa. Nyt yhtiö toimii pääosin kasvuyhtiöiden sijoitusyhtiönä.

Oulun kaupunki omistaa ICT:stä lähes puolet. Yhtiön hallituksen jäsenten valintaa varten perustettiin nimitysvaliokunta, jossa oli edustettuna kolme suurinta osakkeenomistajaa.

Jotta kaupungin omistamien yhtiöiden ohjaaminen tehostuisi, aiotaan Oulun kaupunginhallitukseen perustaa konsernijaos, jonka tehtäviin saattaa jatkossa kuulua yhtiökokousedustajien evästäminen myös hallitusten jäsenten valinnassa.

Kun kaupungin yhtiö toimii monopoliasemassa tai tuottaa palveluja kaupungille itselleen, aiotaan jatkaa kuten nykyisin eli hallitukseen valitaan lähinnä kunnallisia luottamushenkilöitä.

Oulun kaupunginhallitus on viime vuonna hyväksynyt hyvää hallinto- ja johtamistapaa kaupungin tytäryhtiöissä käsittelevän ohjeistuksen. Siinä linjataan hallituksen jäsenten nimittämistä seuraavasti: ”Hallituksen tulee koostua henkilöistä, joilla on asiantuntemusta ja kykyä operatiivisen johdon ohjaukseen ja tukemiseen. Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen.”

Espoon yhtiöt eivät toimi kilpailluilla markkinoilla

Espoon konsernirakenne poikkeaa monien muiden kuntien vastaavasta – sen omistuksessa ei ole kilpailluilla markkinoilla toimivia yrityksiä. Niinpä Espoossa on luotettu pitkälle kunnallisiin luottamushenkilöihin hallitusten jäseniä valittaessa.

Loppusyksyn aikana Espoossa on tarkoitus uudistaa konserniohjeet, joissa otetaan kantaa hallitusten nimityspolitiikkaan. Suuntaus on Espoossakin kohti vaativampia osaamiskriteerejä hallitusjäsenyyksistä päätettäessä.

Tällä hetkellä Espoon kaupungin yhtiöissä on sekä puhtaasti luottamushenkilöistä koostuvia hallituksia, puhtaasti kaupungin viranhaltijoista ja työntekijöistä koostuvia hallituksia että sekahallituksia.

Hallitusammattilaisia, jotka päätyökseen istuvat erilaisten osakeyhtiöiden hallituksissa, ei Espoon yhtiöissä ole.

Loviisan kaupungissa valmistauduttiin koko alkuvuosi kaupungin sataman yhtiöittämiseen. Lopulta päädyttiin siihen, että satamayhtiön hallitukseen haluttiin valita sekä viranhaltijoita että kunnallisia luottamushenkilöitä.

Tärkeänä valintakriteerinä pidettiin sitä, että luottamushenkilöjäsenten joukossa olisi myös yrityselämän asiantuntemusta.

Hallitusammattilaisia ei Loviisan omistamien yhtiöiden hallituksissa istu. Sen sijaan kaupungin luottamus- ja virkamiehet ovat yleisesti tunnistaneet ja hyväksyneet tendenssin kohti ammattimaisempaa hallitustyöskentelyä, koska osakeyhtiöissä korostuu hallituksen vastuu.

Kokemäellä jatketaan perinteisin menoin

Kokemäen kaupungin konserniyhtiöiden hallitukset koostuvat pääosin luottamushenkilöistä, jotka on valittu ”perinteisin menoin” puolueiden piiristä.

Tosin kiinteistöyhtiöiden hallituksessa istuu pääasiassa kaupungin virkamiehiä.

Silloin, kun yhtiön johtamisvaatimukset ovat korkeammat, kuten esimerkiksi Kokemäen Lämpö-yhtiössä, turvaudutaan mieluummin asiantuntijoiden kuulemiseen kuin hallituksen asiantuntijajäseniin.

Hallitusammattilaisten valitsemisesta yhtiöiden hallitukseen ei Kokemäellä ole keskusteltu.

Faktat

Uusi kuntalaki toisi

vain lieviä rajoituksia

Kuntayhtiön hallituksen jäseneksi voidaan valita periaatteessa kuka tahansa, jäsenyyteen ei ole muodollisia ”kelpoisuusehtoja”. Sen sijaan kuntayhtiön hallituksen jäsentä ei uuden kuntalakiehdotuksen mukaan voida valita kunnanhallituksen jäseneksi.

- Taustalla on ajatus siitä, että valvottava ei voi olla yhtä aikaa valvojana. Kun kunnanhallitus kuuluu konsernijohtoon ja vastaa omistajaohjauksesta ja konsernivalvonnasta, lakiehdotuksessa on lähdetty siitä, ettei kuntayhtiön hallituksen jäsen voi samaan aikaan olla kunnanhallituksen jäsen, Kuntaliiton johtava lakimies Heikki Harjula sanoo.

Sen sijaan sille ei ole mitään estettä, että kuntayhtiön hallituksen jäseneksi valitaan yhtiön työntekijä.

- Itse asiassa monessa suomalaisessa osakeyhtiössä hallitukseen kuuluu myös toimivan johdon edustajia.

Kuntalakiehdotukseen sisältyy rajaus, jonka mukaan kunnanhallituksen puheenjohtajistoon - siis puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi - ei voitaisi enää valita kunnan tai kuntayhtiön palveluksessa olevaa ihmistä. Kuntajohtajat esittivät ennen uuden kuntalakiesityksen laatimista, että kunnan työntekijät eivät voisi olla myöskään jäsenenä kunnanhallituksessa.

Mallia valtionyhtiöistä?

 

Hallitusammattilaiset ry:n hallituksen puheenjohtajalla, vuorineuvos Jorma Elorannalla on selkeä kanta kuntayhtiöiden johtamiseen.

- Kuntien yhtiöillä, jotka toimivat kilpailluilla markkinoilla, on edessään samankaltainen tie jonka valtionyhtiöt ovat kulkeneet 1990-luvulta lähtien.

Tällä Eloranta viittaa valtionyhtiöiden hallitusten ammattimaistumiseen.

- Kun aikaisemmin tärkeimpien valtionyhtiöiden johdon nimitti hyvin pitkälle käytännössä presidentti Kekkonen, niin 1990-luvulla Valmetin hallitukseen tuli ensi kerran kaksi toimivan johdon ulkopuolista jäsentä. Sen jälkeen valtio on ruvennut vaatimaan yhtiöiltään tervettä taloutta ja toiminut sijoittajana kuten muutkin suuret sijoittajat.

Elorannan mielestä kuntayhtiöiden on pystyttävä kilpailemaan muiden yhtiöiden kanssa ja silloin on veronmaksajien etu, että niitä johdetaan mahdollisimman pätevästi.

- Kuntayhtiöitä ei tule nähdä minkäänlaisen poliittisen pelin tai poliittisten voimasuhteiden kautta. Sen sijaan hallituksiin tulee saada parhaat mahdolliset resurssit.

Eloranta soisi, että kunnat ottaisivat oppia suurten yritysten konsernijohtamisesta ja valtion omistajaohjauksesta.

Kaikki kunnallispoliitikot eivät suoralta kädeltä lämpene Elorannan linjauksille.

SDP:n Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Atanas Aleksovski huomauttaa, että myös monet kunnalliset luottamushenkilöt ovat osaavia kuntayhtiöiden hallituksen jäseniä.

- Kuntayhtiöt eivät ole pörssiyhtiöitä vaan ne tuottavat useimmiten palveluja kuntalaisille. Esimerkiksi Tampere-talo ja Särkänniemi on perustettu nimenomaan palveluja tuottamaan.

- En ymmärrä poliittisen ohjauksen ja asiantuntijuuden vastakkainasettelua. Mielestäni kuntayhtiöissä tarvitaan molempia.

- Kun kysymys on itse asiassa kuntalaisten omistamista yhtiöistä, ei niiden johtamista voida täysin ulkoistaa asiantuntijoille. Silti pidän täysin mahdollisena, että joidenkin kuntayhtiöiden hallituksiin valitaan pysyviä asiantuntijajäseniä.

Faktat

Uusi kuntalaki toisi

vain lieviä rajoituksia

Kuntayhtiön hallituksen jäseneksi voidaan valita periaatteessa kuka tahansa, jäsenyyteen ei ole muodollisia ”kelpoisuusehtoja”. Sen sijaan kuntayhtiön hallituksen jäsentä ei uuden kuntalakiehdotuksen mukaan voida valita kunnanhallituksen jäseneksi.

- Taustalla on ajatus siitä, että valvottava ei voi olla yhtä aikaa valvojana. Kun kunnanhallitus kuuluu konsernijohtoon ja vastaa omistajaohjauksesta ja konsernivalvonnasta, lakiehdotuksessa on lähdetty siitä, ettei kuntayhtiön hallituksen jäsen voi samaan aikaan olla kunnanhallituksen jäsen, Kuntaliiton johtava lakimies Heikki Harjula sanoo.

Sen sijaan sille ei ole mitään estettä, että kuntayhtiön hallituksen jäseneksi valitaan yhtiön työntekijä.

- Itse asiassa monessa suomalaisessa osakeyhtiössä hallitukseen kuuluu myös toimivan johdon edustajia.

Kuntalakiehdotukseen sisältyy rajaus, jonka mukaan kunnanhallituksen puheenjohtajistoon - siis puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi - ei voitaisi enää valita kunnan tai kuntayhtiön palveluksessa olevaa ihmistä. Kuntajohtajat esittivät ennen uuden kuntalakiesityksen laatimista, että kunnan työntekijät eivät voisi olla myöskään jäsenenä kunnanhallituksessa.

Mallia valtionyhtiöistä?

 

Hallitusammattilaiset ry:n hallituksen puheenjohtajalla, vuorineuvos Jorma Elorannalla on selkeä kanta kuntayhtiöiden johtamiseen.

- Kuntien yhtiöillä, jotka toimivat kilpailluilla markkinoilla, on edessään samankaltainen tie jonka valtionyhtiöt ovat kulkeneet 1990-luvulta lähtien.

Tällä Eloranta viittaa valtionyhtiöiden hallitusten ammattimaistumiseen.

- Kun aikaisemmin tärkeimpien valtionyhtiöiden johdon nimitti hyvin pitkälle käytännössä presidentti Kekkonen, niin 1990-luvulla Valmetin hallitukseen tuli ensi kerran kaksi toimivan johdon ulkopuolista jäsentä. Sen jälkeen valtio on ruvennut vaatimaan yhtiöiltään tervettä taloutta ja toiminut sijoittajana kuten muutkin suuret sijoittajat.

Elorannan mielestä kuntayhtiöiden on pystyttävä kilpailemaan muiden yhtiöiden kanssa ja silloin on veronmaksajien etu, että niitä johdetaan mahdollisimman pätevästi.

- Kuntayhtiöitä ei tule nähdä minkäänlaisen poliittisen pelin tai poliittisten voimasuhteiden kautta. Sen sijaan hallituksiin tulee saada parhaat mahdolliset resurssit.

Eloranta soisi, että kunnat ottaisivat oppia suurten yritysten konsernijohtamisesta ja valtion omistajaohjauksesta.

Kaikki kunnallispoliitikot eivät suoralta kädeltä lämpene Elorannan linjauksille.

SDP:n Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Atanas Aleksovski huomauttaa, että myös monet kunnalliset luottamushenkilöt ovat osaavia kuntayhtiöiden hallituksen jäseniä.

- Kuntayhtiöt eivät ole pörssiyhtiöitä vaan ne tuottavat useimmiten palveluja kuntalaisille. Esimerkiksi Tampere-talo ja Särkänniemi on perustettu nimenomaan palveluja tuottamaan.

- En ymmärrä poliittisen ohjauksen ja asiantuntijuuden vastakkainasettelua. Mielestäni kuntayhtiöissä tarvitaan molempia.

- Kun kysymys on itse asiassa kuntalaisten omistamista yhtiöistä, ei niiden johtamista voida täysin ulkoistaa asiantuntijoille. Silti pidän täysin mahdollisena, että joidenkin kuntayhtiöiden hallituksiin valitaan pysyviä asiantuntijajäseniä.