LAKIA LUKIEN

Koulut valtion vastuulle?

Opettaja-lehden päätoimittaja Hannu Laaksola järjesti kouluväelle kevätjuhlien kynnyksellä kunnon pullayskän.

Laaksolan mielestä koko koululaitos tulisi valtiollistaa. Kunnilta on Laaksolan mukaan puuttunut kelvollinen opetustoimi jo vuosikausia.

Näkemys I

Opettaja-lehden juuri eläkkeelle jäänyt päätoimittaja Hannu Laaksola, miksi syvällinen sielunpurkaus?

- Tasa-arvoinen koulutus on nyky-Suomessa vakava harha, jota ei tunnuta Pisa-huumassa ja talouden puristuksessa ymmärrettävän.

- Koulutusta leikataan rajuilla otteilla, jotka pudottavat perus- ja keskiasteen koulutuksen rapakuntoon.

Kuka tähän kadotukseen on vikapää?

- Omaa napaa tuijottavat paikallispoliitikot. Vanhusväestön kasvaessa ja nuorten vähetessä monet kunnat kyseenalaistavat toisen asteen koulutuksen tarpeellisuutta lähipalveluna omassa kunnassa ja haluavat niputtaa perusopetuksen suuriin yksiköihin.

Miten tähän on tultu?

- Kaiken takana on kunnallinen itsehallinto. Kuntien suunnitelmat ovat mahdollisia, antaahan lailla säädetty itsehallinto kunnille opetustoimessa lähes vapaat kädet.

- Kansa- ja sittemmin peruskoulujen ylläpito on annettu kuntien tehtäväksi luottaen siihen, että ne ymmärtävät, miten koulutus on oman kunnan oloissa parasta järjestää. Itsehallintoonsa nojaten kunnat voivat kuitenkin toimia vastoin kansallista etua. Niiden ei tarvitse välittää siitä, mikä yhteiskunnalle tai oppilaille on parasta.

Mikä oma sieluanne kirvelee eniten?

- Opetuksen määrä ja tukipalvelujen saatavuus riippuvat oppilaan asuinkunnasta.

- Opetuksen määrässä on suuria eroja kuntien mutta myös saman kunnan eri koulujen välillä. Erot oppimistuloksissa ovat siksi alkaneet kasvaa erityisesti suurissa kaupungeissa.

- Toisessa kunnassa tai koulussa oppilas voi peruskoulun aikana saada jopa 1–2 vuoden oppituntien verran vähemmän opetusta kuin naapurissa.

Reseptinne?

- Jos muu ei auta, valtion on otettava koulutus hoidettavakseen.

Näkemys II

Erityisesti luovuustutkimukseen erikoistunut professori Kari Uusikylä, millaisia mietteitä Opettaja-lehden päätoimittajan ajatukset Teissä herättävät?

- Olen hänen kanssaan samaa mieltä lähes kaikesta.

- Koulurahaa ei ole korvamerkitty – ja se johtaa suuriin alueellisiin eroihin maan eri kolkkien välillä.

Päällimmäinen murheenne?

- Jokaisen pienen lapsen on saatava tässä maassa paras mahdollinen koulutus. Se on kansallinen etu – oltiinpa koulutuspolitiikasta muuten mitä mieltä tahansa.

- Suomalainen peruskoulu on ollut yksi maailman parhaista. Nyt sitä nakerretaan.

Kummitteleeko jo peruskoulujemmekin yllä privatisoinnin haamu?

- Varmaan sellaistakin ilmaa tällä maassa on. Sen toteutuminen johtaisi meidät pikaiseen katastrofiin.

Näkemys III

Kuntaliiton opetus- ja kulttuuritoimen vt. johtaja Marja Lahtinen, päällimmäiset ajatuksenne päätoimittaja Laaksolan murjaisuista?

- Hämmästelen hieman näkemystä siitä, että kunnat olisivat hoitaneet opetusvelvoitteensa jotenkin huonosti ja kilpailisivat siitä kuka tai mikä järjestää opetuksen halvimmalla.

- Kansainvälisestikin hyviksi havaitut oppimistuloksemme ovat meikäläisen kuntaperustaisen peruskoulun ansiota.

Onko opetuksen taso liian kirjavaa koulujen kesken – ja jopa samassa kunnassa?

- Laki määrää valtakunnallisen yhdenmukaisuuden turvaamiseksi sen, minkä verran opetusta on järjestettävä jokaisessa Suomen kunnassa ja koulussa. Missään ei tingitä minimistä.

- Joillakin kunnilla on kuitenkin enemmän rahaa kuin toisilla – ja silloin ne halutessaan saavat tarjota tarpeelliseksi katsomaansa opetusta tuon minimimäärän päälle.

ARI MÖLSÄ

ari.molsa@oikeusjuttu.fi



Piirros Yrjö Klippi



Piirros Yrjö Klippi