Lohjanjärvi on Lohjan aarre

– mihin kaikkeen rantaa riittää?

Jotkut asiat saattavat jumittua kunnan päätöksentekoon jopa kymmeniksi vuosiksi. Näin on käynyt Lohjalla Porlan entisen kalanviljelylaitoksen kohtalolle. Kaupunki osti alueen yli 30 vuotta sitten, ja edelleen on auki, tehdäänkö Porlaan asuntoja, jääkö se virkistyskäyttöön, vai löytävätkö päättäjät ja asukkaat kompromissin?

EERO KARISTO KUVAT: SEPPO HAAVISTO

Porlan alue näyttäytyy erilaiselta katsojasta riippuen. Se on upea järvenrannan rakennuspaikka, jonka avulla kaupunkiin saataisiin hyviä veronmaksajia.

Toisille se on ainutlaatuinen luontokohde, jota ei pitäisi rakentaa. Porlan virkistyskäytön puolesta on syntynyt kansanliike. Se haluaa kehittää aluetta sen omaperäisyyden pohjalta.

Sekä asuinrakentamisen kannattajat että vastustajat puhuvat virkistys- ja matkailukäytön puolesta. Molemmat uskovat, että Porlaan voidaan houkutella päivämatkalaisia pääkaupunkiseudulta, kunhan aluetta kunnostetaan.

Asuinrakentamisen kannattajat vetoavat siihen, että virkistysalueeksi jäävän alueen osan kunnostus voidaan toteuttaa rakennusoikeuden myynnistä saatavilla tuloilla.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan perusteluissa viitataan kaupungin tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen ja siihen, että rahaa ei ole löytynyt, vaikka asia on ollut esillä vuosikausia.

Asuinrakentamisen vastustajat katsovat, että rakentaminen muuttaisi aluetta niin ratkaisevasti, että alueen erityispiirteet ja sen matkailullinen kiinnostavuus katoaisivat.

Järvikeskuksesta yhtä mieltä

Porlaan on kaavailtu järvikeskusta, joka olisi yhdistelmä vesistöntutkimusta, kalanviljelyn tietämystä ja matkailua. Hanketta on valmistellut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Järvikeskuksen ovat sekä asuntoja kannattavat että vastustavat periaatteessa valmiita alueelle sijoittamaan. Rahoitus on kuitenkin epäselvä.

Järvikeskushanke valittiin viime vuonna Uudenmaan parhaaksi ympäristöhankkeeksi.

Porla kiinnostaa nykyiselläänkin paikallisia asukkaita.

- Perhetapahtuma keräsi 800 ihmistä kolmantena vuotena peräkkäin, kertoo asuinrakentamista vastustava Porla-aktiivi Pekka Ilmarinen.

Vapaaehtoiset järjestävät toimintaa, joka hyödyntää nimenomaan Porlan erityispiirteitä kuten altaita ja muuten melko luonnontilaista ympäristöä.

Tapahtumien ulkopuolella alueella käy vaihtelevasti kävelijöitä, vaikka aluetta ei ole juurikaan kunnostettu kulkijoita palvelemaan.

- Kun saatiin tuohon penkkejä, on siinä istujia riittänyt, Ilmarinen osoittaa rantaan.

Suunnitteluvaraus Lemminkäiselle yllätti

2012 alueelle oli osayleiskaavavalmistelussa merkitty virkistyskäytön lisäksi asuntorakentamista. Kaupunginhallitus poisti äänestyksen jälkeen asuinrakentamisen kaavasta.

Ennen kuin osayleiskaava oli ehtinyt valtuustoon asti, kaavoituksesta vastaava kaupungin ympäristöjohtaja valmisteli Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa kaupunginhallituksen päätöksestä poikkeavan suunnitteluvaraussopimuksen alueelle.

Yhtiön tarkoitus on rakentaa alueelle kerrostaloja ja hotelli niin, että osa alueesta jäisi virkistyskäyttöön. Suunnitteluvarauksenaikana on tarkoitus laatia alueelle asemakaava.

Valtuustokauden vaihduttua uudet luottamushenkilöt kaikissa portaissa hyväksyivät äänestyksen jälkeen uuden linjauksen. Suunnitteluvarauksen myöntämisen lisäksi se merkitsi alueen rajaamista osayleiskaavan ulkopuolelle.

Pekka Ilmarinen ihmettelee asioiden järjestystä. Yleiskaavoituksen tarkoitus on ohjata asemakaavoitusta, mutta nyt päätettiin poistaa alue yleiskaavasta, jotta se ei rajoittaisi sen asemakaavoittamista.

Osayleiskaavapäätöksestä on tehty valitus. Prosessin toisesta vaiheesta on tehty kantelu.

Pyydetty esitys unohdettiin

Uuden kaupunkisuunnittelulautakunnan luottamushenkilöjohto oli tapahtumien välillä kääntynyt Porlan virkistyskäytön kehittämisen ympärille syntyneen epävirallisen kansanliikkeen puoleen ja pyytänyt ajatuksia alueen kehittämiseksi. Kaupungin edustajille luovutettiin maisema-arkkitehdin johdolla valmisteltu esitys, joka Ilmarisen mukaan sai kovasti kiitosta.

Esitys jäi kuitenkin sivuun, kun lautakunta sai eteensä ympäristöjohtajan ehdotuksen suunnitteluvarauksesta.

Lemminkäinen vetoaa Lohjan tavoitteisiin

Porlaan liittyy runsaasti luontoarvoja kuten harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja.

Myös suunnitteluvarauksen perusteluissa todetaan, että rakentamisesta voi seurata haittaa lajikirjolle.

Parhaillaan on käynnissä Lemminkäisen kustannuksella luontokartoitus, jossa asiantuntijat selvittävät alueen luontoarvot. Kartoituksen tulos voi asettaa omia reunaehtojaan alueelle tapahtuvan rakentamisen osalta. Selvitys valmistuu tänä syksynä.

Rakentamisen puolella on kolme tavoitetta. Kaupunkiin on pitkään haviteltu uutta hotellia, josta arvellaan olevan kaupungille erilaisia hyötyjä.

Kaupunki haluaa myös houkutella asukkaita kilpailemalla korkeatasoisilla asuinympäristöillä, maisema-asumisella. Porlan lisäksi kaupungilla on vireillä muitakin järviympäristöä hyödyntäviä suunnitelmia.

Lisäksi alueelle sijoittuva hotelli toteuttaisi kaupungin tavoitetta kehittää Aurlahden-Porlan ranta-aluetta kokonaisuutena.

Nämä kolme asiaa sisältyivät Lemminkäisen hankkeeseen.

Kaupunki ei sitoudu jatkoon

Suunnitteluvaraus myönnettiin 2015 loppuun asti. Lemminkäinen toivoo, että ellei siihen mennessä ole löydetty yhteistä näkemystä, jatkosta neuvotellaan uudelleen.

Lemminkäinen ilmoitti tarjouksessaan sitoutuvansa kaavan toteuttamiseen kaavan ja markkinatilanteen mahdollistamissa rajoissa ja aikataulussa.

Kaupunki katsoo kuitenkin päätöksessään, että mikäli hotellin sisältävälle järvipalvelukeskukselle ei suunnitteluvarauksen aikana löydetä sijoittajaa ja operaattoria, myöskään asuinrakennusoikeutta ei myydä Lemminkäiselle.

Edelleen päätöksessä todetaan, että ellei suunnitteluvarauksen loppuun mennessä ole löydetty molempia osapuolia tyydyttävää kokonaisratkaisua, peruslähtökohta on, että suunnitteluvarausta ei enää jatketa samalta pohjalta.

Jääviysepäily johti eroon

Oman sivuhaaransa päätöksentekokeskusteluun aiheutti se, että Lemminkäisen tarjouksen kaupungille allekirjoittanut kiinteistökehitysjohtaja oli myös Lohjan kaavoituksesta vastaavan kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen.

Arveltiin, että hän luottamustoimessaan oli voinut saada asiasta tietoa, jota käytti hyväkseen työnantajansa eduksi. Kiinteistökehitysjohtaja ei osallistunut asian käsittelyyn lautakunnassa. Sittemmin hän erosi luottamustehtävästä.

Kirjoittaja oli Lohjan kaupunginhallituksen jäsen, kun kaupunki osti Porlan, ja kaupunginhallitus päätti, ettei alueelle rakenneta asuntoja.

Faktat

Porlasta taisteltu myös tutkijapiireissä

Porlan alue on vesijättömaata, joka tuli esiin, kun Lohjanjärven pintaa laskettiin useita metrejä 1860-luvulla. 1600-luvulla alueella tiedetään olleen myllylaitoksia.

Hugo Lagus osti Porlan ja harjoitti siinä kalanviljelyä 1916 alkaen. Muodostettu yhtiö Ab Porla Oy siirtyi sittemmin Kokemäenjoen Uittoyhdistyksen omistukseen.

Yhdistys vuokrasi Porlan Kalataloussäätiölle, joka teki siitä alan tutkimuslaitoksen. Kalataloussäätiön tilalle toiminnan harjoittajaksi tuli 1978 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL.

Lohjan kaupunki lunasti alueen Kokemäenjoen Uittoyhdistykseltä 1981 ja vuokrasi sitä edelleen RKTL:lle.

RKTL:ssa tehtiin 500 000 euron investointisuunnitelmia Porlan kehittämiseksi, mutta kun niiden toteuttamisen aika tuli, maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä, sit., painoi jarruja.

Hänen päätöksensä taustalla on nähty alan tutkijoiden keskinäistä köydenvetoa. Porla uhrattiin RKTL:n Lammin Porraskosken laitoksen hyväksi, mutta sittemmin Porraskoskellekaan ei myönnetty rahoitusta.

RKTRL lopetti toimintansa Porlassa 1995. Se herätti tyytymättömyyttä Lohjalla, ja myös valtakunnallisesti kalastus- ja ympäristöpiireissä. Lopettamisen yhteydessä pelättiin ympäristöaktivistien iskua, minkä takia purkutöitä tehtiin osin yöllä, kertoo Porlassa loppuun asti työskennellyt kalastusmestari Pekka Ilmarinen.

Ilmarinen on vuokrannut aluetta itselleen sen jälkeen eri vaiheissa. Siellä on ollut myös pienimuotoista yksityistä kalanviljelytoimintaa, mutta sekin on loppunut.

Vuodesta 1995 Porlan kohtalo on ollut levällään. Ilmarinen on vuokrannut aluetta ja toisaalta tehnyt kaupungille alueen kunnossapitotöitä.

Faktat

Kolmannen polven porlalaisia

Porla henkilöityy lähialueen asukkaiden mielissä Pekka Ilmariseen.

Ilmarinen on kasvanut Porlan naapurissa, työskennellyt lähes koko työuransa Porlassa. Hän on asunut siellä, hän on vuokrannut aluetta, hoitanut sitä Lohjan kaupungin toimeksiannosta. Porla on kolmen hänen perheenjäsenensä syntymäkoti.

Pekka Ilmarisen appi työskenteli ja asui aikanaan Porlassa. Se on myös hänen vaimonsa syntymäkoti.

Ilmarinen on toiminut kansalaisjärjestöissä Porlan virkistyskäytön ja kalanviljelyn puolesta.

Hän on myös Lohjan sitoutumaton valtuutettu. Hän on jäävännyt itsensä Porlaa koskevissa asioissa.

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Monet kaupungit hellivät

keskustan kyljessä olevia luontoalueita

KASVAVIEN kaupunkien keskelle jääviä erityisalueita on alettu suojella kaupunkipuistoina, joista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteeksi on määritelty kaupunkiluonnon ja rakennetun kulttuuriympäristön säilyttäminen laajana, eheänä kokonaisuutena.

Lain mukaan kaupunkipuisto voidaan perustaa ”kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi”.

Virallisia kansallisia kaupunkipuistoja Suomessa on kuusi. Ne sijaitsevat Hämeenlinnassa, Heinolassa, Porissa, Hangossa, Porvoossa ja Turussa.

Ympäristöministeriön tietojen mukaan moni kaupunki miettii parhaillaan mahdollisuuksia kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen. Virallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö.

Kaupunkipuiston idea Ruotsista

Suomen ensimmäinen kaupunkipuisto perustettiin 2001 Hämeenlinnaan.

Idea kansallisista kaupunkipuistoista syntyi Ruotsissa runsaat 20 vuotta sitten.

Kunkin kaupunkipuiston toiminta-ajatuksesta voidaan säätää perustamispäätöksessä. Muut ohjeet määritellään hoitosuunnitelmassa, jonka ministeriö vahvistaa.

Lohjalla on Lemminkäisen hankkeen tuloksena Porlan kunnostettavalle puistoalueelle haettu mallia muun muassa Sapokan vesipuistosta Kotkasta, Kotkan Jokipuistosta sekä Porin Kirjurinluodon puiston allasalueelta, joista kaksi ensimmäistä ovat rakennetumpia puistoja, ja Kirjurinluoto luonteeltaan vähemmän rakennettu.

Faktat

Porlasta taisteltu myös tutkijapiireissä

Porlan alue on vesijättömaata, joka tuli esiin, kun Lohjanjärven pintaa laskettiin useita metrejä 1860-luvulla. 1600-luvulla alueella tiedetään olleen myllylaitoksia.

Hugo Lagus osti Porlan ja harjoitti siinä kalanviljelyä 1916 alkaen. Muodostettu yhtiö Ab Porla Oy siirtyi sittemmin Kokemäenjoen Uittoyhdistyksen omistukseen.

Yhdistys vuokrasi Porlan Kalataloussäätiölle, joka teki siitä alan tutkimuslaitoksen. Kalataloussäätiön tilalle toiminnan harjoittajaksi tuli 1978 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL.

Lohjan kaupunki lunasti alueen Kokemäenjoen Uittoyhdistykseltä 1981 ja vuokrasi sitä edelleen RKTL:lle.

RKTL:ssa tehtiin 500 000 euron investointisuunnitelmia Porlan kehittämiseksi, mutta kun niiden toteuttamisen aika tuli, maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä, sit., painoi jarruja.

Hänen päätöksensä taustalla on nähty alan tutkijoiden keskinäistä köydenvetoa. Porla uhrattiin RKTL:n Lammin Porraskosken laitoksen hyväksi, mutta sittemmin Porraskoskellekaan ei myönnetty rahoitusta.

RKTRL lopetti toimintansa Porlassa 1995. Se herätti tyytymättömyyttä Lohjalla, ja myös valtakunnallisesti kalastus- ja ympäristöpiireissä. Lopettamisen yhteydessä pelättiin ympäristöaktivistien iskua, minkä takia purkutöitä tehtiin osin yöllä, kertoo Porlassa loppuun asti työskennellyt kalastusmestari Pekka Ilmarinen.

Ilmarinen on vuokrannut aluetta itselleen sen jälkeen eri vaiheissa. Siellä on ollut myös pienimuotoista yksityistä kalanviljelytoimintaa, mutta sekin on loppunut.

Vuodesta 1995 Porlan kohtalo on ollut levällään. Ilmarinen on vuokrannut aluetta ja toisaalta tehnyt kaupungille alueen kunnossapitotöitä.

Faktat

Kolmannen polven porlalaisia

Porla henkilöityy lähialueen asukkaiden mielissä Pekka Ilmariseen.

Ilmarinen on kasvanut Porlan naapurissa, työskennellyt lähes koko työuransa Porlassa. Hän on asunut siellä, hän on vuokrannut aluetta, hoitanut sitä Lohjan kaupungin toimeksiannosta. Porla on kolmen hänen perheenjäsenensä syntymäkoti.

Pekka Ilmarisen appi työskenteli ja asui aikanaan Porlassa. Se on myös hänen vaimonsa syntymäkoti.

Ilmarinen on toiminut kansalaisjärjestöissä Porlan virkistyskäytön ja kalanviljelyn puolesta.

Hän on myös Lohjan sitoutumaton valtuutettu. Hän on jäävännyt itsensä Porlaa koskevissa asioissa.

Lohjan ympäristöjohtaja uskoo myyntitulojen korvamerkitsemiseen
Lohjan ympäristöjohtaja uskoo myyntitulojen korvamerkitsemiseen
Pekka Ilmarinen on työskennellyt ja asunut Porlassa suuren osan aikuisikäänsä. Taustalla on vuonna 1921 valmistunut kalastusmestarin asunto.
Pekka Ilmarinen on työskennellyt ja asunut Porlassa suuren osan aikuisikäänsä. Taustalla on vuonna 1921 valmistunut kalastusmestarin asunto.
Nuori haapana kylpee Porlassa.
Nuori haapana kylpee Porlassa.
Porla ei enää toimi kalanviljelylaitoksena, mutta kaloja siellä vielä on. Yhdessä altaassa on kultasäyneitä.
Porla ei enää toimi kalanviljelylaitoksena, mutta kaloja siellä vielä on. Yhdessä altaassa on kultasäyneitä.

Monet kaupungit hellivät

keskustan kyljessä olevia luontoalueita

KASVAVIEN kaupunkien keskelle jääviä erityisalueita on alettu suojella kaupunkipuistoina, joista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteeksi on määritelty kaupunkiluonnon ja rakennetun kulttuuriympäristön säilyttäminen laajana, eheänä kokonaisuutena.

Lain mukaan kaupunkipuisto voidaan perustaa ”kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi”.

Virallisia kansallisia kaupunkipuistoja Suomessa on kuusi. Ne sijaitsevat Hämeenlinnassa, Heinolassa, Porissa, Hangossa, Porvoossa ja Turussa.

Ympäristöministeriön tietojen mukaan moni kaupunki miettii parhaillaan mahdollisuuksia kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen. Virallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö.

Kaupunkipuiston idea Ruotsista

Suomen ensimmäinen kaupunkipuisto perustettiin 2001 Hämeenlinnaan.

Idea kansallisista kaupunkipuistoista syntyi Ruotsissa runsaat 20 vuotta sitten.

Kunkin kaupunkipuiston toiminta-ajatuksesta voidaan säätää perustamispäätöksessä. Muut ohjeet määritellään hoitosuunnitelmassa, jonka ministeriö vahvistaa.

Lohjalla on Lemminkäisen hankkeen tuloksena Porlan kunnostettavalle puistoalueelle haettu mallia muun muassa Sapokan vesipuistosta Kotkasta, Kotkan Jokipuistosta sekä Porin Kirjurinluodon puiston allasalueelta, joista kaksi ensimmäistä ovat rakennetumpia puistoja, ja Kirjurinluoto luonteeltaan vähemmän rakennettu.