Lyhytaikaisen rahoituksen käyttö lisääntynyt kunnissa

Mikäli Suomen talous on pitkään nykyisenkaltaisessa koomassa, se kuristaa yhä voimakkaammin kuntataloutta.

- Kunnissa nyt on vähän sellainen tunnelma, että on ryhdytty jarruttelemaan ja odottelemaan, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio sanoo.

Alkuvuonna kunnat ovat ottaneet lainaa vähemmän kuin vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla.

RIITTA VAINIO KUVA: JARMO TEINILÄ

Kun Euroopan taloudessa alkuvuoden aikana alkoi leijua yhä voimakkaammin uhka deflaatiosta, Euroopan keskuspankki (EKP) ryhtyi vahvistamaan talouskehitystä ja päätti muun muassa alentaa pankkien keskuspankkitalletusten koron negatiiviseksi. Toimenpiteen tarkoituksena on lisätä pankkien lainatarjontaa erityisesti yrityssektorille, jotta talous kääntyisi nousuun.

Nyt toivotaan, että talous virkistyisi viimeistään vuoden 2015 aikana.

Suomen talouskehitys on heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Ennusteiden mukaan vuosi 2014 on Suomessa järjestyksessä jo kolmas laskuvuosi bruttokansantuotteella (BKT) mitattuna.

Viime viikkojen uutiset suurista työpaikkamenetyksistä muun muassa Oulussa vielä entisestään synkistävät näkymiä.

- Mikäli talouskehitys jatkuu näin heikkona pitkään, se tulee enenevässä määrin vaikuttamaan myös kuntasektorin talouteen, Pekka Averio sanoo.

Kuntarahoituksen oma tilanne on kuitenkin hyvä. Yhtiö on kuntakentän tärkein rahoittaja: antolainauksen kokonaismäärä on tänä vuonna noussut 18,4 miljardiin euroon, kun se viime vuoden lopussa oli 17,8 miljardia euroa.

Kunnat eivät Averion mukaan ole tämän vuoden alkupuolella ottaneet Kuntarahoitukselta lainoja kuitenkaan yhtä paljon kuin vuoden 2013 ensimmäisen puoliskon aikana.

Rahaa on tarjolla, kilpailu vähäistä

Rahoitusta on kuntasektorille tarjolla paremmin kuin pitkään aikaan sitten vuoden 2008. Kuntarahoituksen rinnalle lainantarjoajiksi ovat tulleet uudelleen taas pankit ja muut rahoituslaitokset.

Pankit ovat kuitenkin kiinnostuneita lähinnä isojen kaupunkien rahoituksesta, eivät juurikaan keskikokoisista ja pienistä kunnista.

Joittenkin pienten kuntien kumppaneina on pieniä paikallispankkeja.

- Kilpailu koko asiakaskunnassa on vähäistä, Averio sanoo.

Asuntorahoitukseen myönnetty 5,4 miljardia euroa

Pankit ovat aikojen saatossa olleet vaihtelevasti kiinnostuneita kuntien rahoittamisesta.

Kuntaihmisten muistissa on esimerkiksi 1990-luvun alku, jolloin iso osa liikepankeista hävisi kuntien lainanantajien joukosta. Ne olisivat antaneet kunnille rahoitusta, mutta kiskoneet siitä liian korkeaa korkoa.

Tuolloin KOP:n Jaakko Lassila määritteli kunnat pankkien kannalta epäkiinnostaviksi, ja pankit vetäytyivät.

- Sen jälkeen perustettiin Kuntien Asuntoluotto, koska pankit eivät olleet kiinnostuneita asuntotuotannon rahoituksesta.

Nykyisellään Kuntarahoitus huolehtii pitkäaikaisilla lainoilla myös kaikesta valtion tukemasta asuntotuotannosta. Se on antanut valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoitusta yhteensä 5,4 miljardia euroa, josta suurin osa on mennyt kuntien kautta.

Järkeviä investointeja ja tasapainottamista

Averion mukaan kuntien talous ei rahoittajan kannalta katsottuna ”ole vielä oleellisesti muuttunut”, mutta suunta on heikkenemään päin.

- Kyse on vain aikaperspektiivistä: milloin ”ei-hyvän raja” ylittyy, hän sanoo.

- Kuntien tilanne on tiiviisti kytköksissä valtion toimenpiteisin; niin kauan kuin siellä ei tapahdu mitään, kunnissa ei tule isoa muutosta. Vuoteen 2016 ulottuvassa tasapainottamisohjelmassa arvioidaan, että maailma ei muutu – mutta kyllä se muuttuu.

Mitä kunnissa kannattaisi tai pitäisi tehdä?

- Yrittäisin tasapainottaa: pitää menot kurissa ja lisätä tulopuolta vahvistamalla kunnan elinkeinorakennetta.

- En lykkäisi pakollisia investointeja, vaan rakentaisin kouluja ja päiväkoteja. Nyt on vähän sellainen tunnelma, että on ryhdytty jarruttamaan ja odottelemaan.

Eräistä kunnista on Averion mukaan tosin tullut myös täysin päinvastaista viestiä. Niissä tehdään mitä on aiottu.

- Se on ihan ok, jos kunnan talous on vahva. Velan otto ei ole huono asia, jos raha käytetään järkeviin investointeihin.

Kuntarahoitus sanoo harvoin ei kunnan lainapyynnölle, mutta kuntien yhtiöpuolella on tarkat linjat siitä, mitä Kuntarahoitus voi lainoittaa ja mitä ei. Joillekin kunnille on kuitenkin sanottu ei, jos investointi ei ole ollut kunnan ydintoimintaa, tai se on mennyt yksityisten toimijoitten tontille.

Pitkäaikaista lainaa lyhyen tilalle

Kuntarahoituksen olemassaolo on pitänyt kuntien lainamarginaalit alhaalla.

Viime vuosina lyhytaikaisen rahoituksen käyttö kunnissa on lisääntynyt jopa huolestuttavasti.

Averio arvioi, että syitä tähän ovat ehkä epävarmuus siitä, mitä kunnissa ja kuntarakenteessa tapahtuu, sekä alhainen korkotaso.

Averio näkee, että nyt olisi järkevää ottaa pitkäaikaista halpaa lainaa.

- Sitä saa 1,5 prosentilla, joka sisältää myös marginaalin.

Kuntien talouden kiristyttyä ja lainamäärän kasvaessa esille on nostettu keskustelu velkakatosta.

Mitä sanoo Kuntarahoituksen vetäjä tähän?

- Hankala kysymys. Tanskassa on velkakatto, mutta se vuotaa. Kunnat ovat keksineet keinot, miten se kierretään.

Rahoituksen osaaminen tukee kunnan taloutta

Paitsi rahaa, Kuntarahoitus-konserni tarjoaa tytäryhtiö Inspiran palveluna kunnille myös rahoitukseen liittyvää asiantuntemusta.

- Monissa kunnissa rahoituksen osaaminen on kehittynyt, Averio sanoo. Näin etenkin isoissa kunnissa, joissa on käytössä menetelmät riskien seuraamiseen: on hajautettu lainasalkkuja, ja johdannaisten käyttö on lisääntynyt. Esimerkiksi Tampereella ja Turussa on Averion mukaan hyvää osaamista.

Monissa pienissä ja keskikokoisissa kunnissa sen sijaan ei ole ehkä yhtään ihmistä, jonka tehtävänä olisi miettiä ja hoitaa kunnan rahoitusasioita.

- Rahoituksen osaamisella voitaisiin tukea kunnan taloutta.

Osaaminen ja riskit kuuluvat taloudessa yhteen, etenkin julkisessa taloudessa.

- Jos et tiedä mitä teet, älä tee, Averio toteaa.

Jos talous ei herää, rahan saatavuus heikkenee

- Korkojen nousua ei ole näkyvissä, Averio sanoo.

Pitkä lama kuitenkin heikentää rahan saatavuutta.

- Jos talous edelleen hiipuu, sijoittajat menettävät uskonsa Suomeen, ja se heikentää myös Kuntarahoituksen rahanhankintaa.

- Valtion hallituksen toimet ovat ratkaisevan tärkeitä: talouden lasku pitää saada pysähtymään, jotta uskottavuus saadaan säilymään. Nyt on saatava aikaan investointeja ja työpaikkojen syntymistä.

Vain muutama vuosi sitten elettiin samanlaisessa kurimuksessa.

- Vuosina 2009–2010 BKT putosi 8 prosenttia. Valtio tuli silloin Kuntarahoituksen osakkaaksi.

Faktat

Kuntien rahoittaja

Kuntarahoitus Oyj on kuntien, Kevan ja Suomen valtion omistama rahoituslaitos. Se tarjoaa erilaisia rahoituspalveluita Suomen kuntasektorin investointeihin sekä valtion tukemaan asuntotuotantoon.

Merkittävä osa Kuntarahoituksen myöntämästä lainoituksesta käytetään erilaisiin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kohteisiin. Ne ovat muun muassa kunnallisia rakennus- ja kehityshankkeita, jotka tähtäävät hyvinvointipalvelujen lisäämiseen ja elämänlaadun parantamiseen. Varoilla rahoitetaan kouluja, päiväkoteja, vanhusten- ja hoivakoteja, sairaaloita, terveyskeskuksia sekä asuntoja.

Kuntarahoituksella on korkeimmat mahdolliset pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitukset, eli Moody’sin ja Standard & Poor’sin AAA.

Yhtiön varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus. Rahat hankitaan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta ja kotimaisilta sijoittajilta.

Kuntarahoitus Oy juhlii tänä syksynä 25-vuotista toimintaansa.



Pekka Averio

Faktat

Kuntien rahoittaja

Kuntarahoitus Oyj on kuntien, Kevan ja Suomen valtion omistama rahoituslaitos. Se tarjoaa erilaisia rahoituspalveluita Suomen kuntasektorin investointeihin sekä valtion tukemaan asuntotuotantoon.

Merkittävä osa Kuntarahoituksen myöntämästä lainoituksesta käytetään erilaisiin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kohteisiin. Ne ovat muun muassa kunnallisia rakennus- ja kehityshankkeita, jotka tähtäävät hyvinvointipalvelujen lisäämiseen ja elämänlaadun parantamiseen. Varoilla rahoitetaan kouluja, päiväkoteja, vanhusten- ja hoivakoteja, sairaaloita, terveyskeskuksia sekä asuntoja.

Kuntarahoituksella on korkeimmat mahdolliset pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitukset, eli Moody’sin ja Standard & Poor’sin AAA.

Yhtiön varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus. Rahat hankitaan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta ja kotimaisilta sijoittajilta.

Kuntarahoitus Oy juhlii tänä syksynä 25-vuotista toimintaansa.



Pekka Averio