TIETOPLUS

”TE-toimisto pitää auttaa koulun jälkeen. Ja opettajat voi auttaa. Myös kaupunki voi auttaa...kaikki toimistot. Ei voi tehdä kaikki itse. ”Kuva Nina Stubb
”TE-toimisto pitää auttaa koulun jälkeen. Ja opettajat voi auttaa. Myös kaupunki voi auttaa...kaikki toimistot. Ei voi tehdä kaikki itse. ”Kuva Nina Stubb

Maahanmuuttajanuoret osallisiksi kouluyhteisössä

Lähes neljännes syrjäytyneistä nuorista on maahanmuuttajataustaisia.

Maahanmuuttajien riski syrjäytyä on jopa 4–6-kertainen kantaväestöön verrattuna.

Nuorten syrjäytyminen on kasautuvaa huono-osaisuutta, jossa yhdistyvät työttömyys, toimeentulo-ongelmat, elämänhallinnan ongelmat sekä yhteiskunnallinen ulkopuolisuus.

Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia, ja maahanmuuttajien riski syrjäytyä onkin jopa 4–6-kertainen kantaväestöön verrattuna. Nuorten yhteiskuntatakuu on keskeinen maahanmuuttajien kannalta, koska yli 70 % maahanmuuttajista on alle 35-vuotiaita.

Maahanmuuttajanuorten riskiin syrjäytyä voidaan nuorisotakuun keinoin puuttua esimerkiksi opiskelu- ja työpaikoilla, joissa nuorten kohtaaminen on luonteva osa arkea. Ollakseen vaikuttavia, nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet edellyttävät kuitenkin ongelmien varhaista tunnistamista. Kunnissa tehtävän perustyön merkitys on tämän vuoksi olennaista.

Esimerkiksi kouluympäristöissä suurin vastuu ongelmien varhaisesta tunnistamisesta on opettajilla. Pohjanmaalla toteutetussa SOLID Youth -hankkeessa tehtyjen haastatteluiden perusteella maahanmuuttajanuoret kuvaavat osallisuutta eri näkökulmista:

”Haluan oppia, haluan työn ja haluan asua ja olla iloinen. Ja sosiaali – haluan paljon ystäviä ja tuntea ihmisiä – olla yhteiskunnassa.”

Suomalaisen koulun perusperiaate on yhdenvertaisuus, ja tätä periaatetta tulisikin maahanmuuttajanuorten osallisuuden lisäämiseksi toteuttaa aktiivisesti. Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan toteudu nykyisellään pohjoismaisessa koulujärjestelmässä. Esimerkiksi Norjassa 5.–8.-luokkalaisten maahanmuuttajalasten koulutulokset olivat heikommat kuin kantaväestön tai Norjassa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla.

Norjassa syntyneistä jopa 96 % jatkoi peruskoulun jälkeen suoraan toisen asteen koulutukseen, kun vastaava luku maahanmuuttajanuorten kohdalla oli vain 80 %. Ruotsissa alle 6-vuotiaana maahan tulleista lapsista jää ilman peruskoulun päättötodistusta 13 %. Vastaava luku toisen polven maahanmuuttajilla on 14 %.

Tuoreimman PISA-tutkimuksen (2012) perusteella maahanmuuttajaoppilaiden testitulokset lukemisessa, luonnontieteissä ja matematiikassa ovat Suomessa keskimäärin 60–110 pistettä alhaisemmat kuin kantaväestön nuorilla. Vaikka Suomi edelleen menestyy testissä hyvin sijoittuen OECD-maiden kärkijoukkoihin, ovat kantaväestön ja maahanmuuttajanuorten väliset erot myös kaikkein suurimpia.

Koulun yhteisöllisyyttä tuetaan parhaiten edistämällä oppilaan ja hänen huoltajiensa osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Perusopetuslain mukaan oppilashuoltotyö toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen vanhempiensa kanssa.

Esimerkiksi Vaasan kaupungin perusopetuksen toimenpideohjelmassa 2014–2016 korostetaan tämän yhteistyön käynnistämistä heti perusopetukseen valmistavan opetuksen alkaessa. Huoltajien ja oppilaiden perehdyttämiseen on käytettävissä erikielisiä tiedotteita ja lomakkeita sekä tulkkikeskuksen tulkkauspalveluja.

Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla kodin ja koulun yhteistyö voi kuitenkin sisältää erilaisia haasteita, joista yhteisen kielen puuttuminen lienee yksi suurimmista. Monet selvitykset antavat viitteitä siitä, että maahanmuuttajataustaiset vanhemmat eivät osallistu koulujen vanhempainiltoihin yhtä usein kuin muut vanhemmat. Vanhemmat itse kokevat osallistumisen hankalaksi juuri yhteisen kielen puuttumisen takia. Opettajille työskenteleminen tulkin välityksellä voi olla myös haasteellista.

Mahdollisuuksia maahanmuuttajanuorten osallisuuden lisäämiseksi on – talkoisiin tarvitaan kuitenkin laajasti toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta.

Erityisesti kunnissa tehtävän perustyön merkitys on valtava, sillä hyvinvointi syntyy nuorten lähiympäristöissä.

Kesäkuun alussa 2014 Pohjanmaalla allekirjoitettiin maahanmuuttajien osallisuutta ja työllisyyttä edistävä alueellinen aiesopimus, jonka tavoitteena on eri toimijoiden tiiviinä yhteistyönä edistää maahanmuuttajien kotoutumista. Aiesopimuksen toimeenpanoa tuetaan kehittämishankkeiden ja hyväksi todettujen menetelmien käyttöönottamisella. Yhtenä kärkenä tässä on maahanmuuttajataustaisten nuorten mielenterveyden edistäminen ja heidän osallisuutensa lisääminen kouluissa.

Toiminta edellyttää laajapohjaista yhteistyötä niin koulun, palveluiden kuin vanhempien keskuudessa.

Maahanmuuttajanuorten

syrjäytymisen ehkäisy

Pohjanmaalla ja Vaasassa on verkostoyhteistyön keinoin tuettu useita maahanmuuttajatyön kehittämishankkeita, joissa Vaasan kaupunki ja THL ovat olleet keskeisiä toimijoita. Yksi hanke oli kesäkuussa päättynyt Solid Youth. Sen painopisteenä on maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäisy ja heidän osallisuutensa lisääminen.

KIRJOITTAJAT

Yllä olevan yhteenvedon ovat kirjoittaneet Tiia Ahonen; tutkija, BoWer – Pohjanmaan hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja innovaatioverkostosta, Marjo Hannu-Jama; kehittämissuunnittelija, Vaasan kaupunki, Ritva Mertaniemi; erikoissuunnittelija THL ja Nina Stubb; hankesuunnittelija, THL.

Maahanmuuttajanuorten

syrjäytymisen ehkäisy

Pohjanmaalla ja Vaasassa on verkostoyhteistyön keinoin tuettu useita maahanmuuttajatyön kehittämishankkeita, joissa Vaasan kaupunki ja THL ovat olleet keskeisiä toimijoita. Yksi hanke oli kesäkuussa päättynyt Solid Youth. Sen painopisteenä on maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäisy ja heidän osallisuutensa lisääminen.

KIRJOITTAJAT

Yllä olevan yhteenvedon ovat kirjoittaneet Tiia Ahonen; tutkija, BoWer – Pohjanmaan hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja innovaatioverkostosta, Marjo Hannu-Jama; kehittämissuunnittelija, Vaasan kaupunki, Ritva Mertaniemi; erikoissuunnittelija THL ja Nina Stubb; hankesuunnittelija, THL.