Menetettyjen elinvuosien kaupunginosat

Ennenaikaiset elinvuosien menetykset kertovat hyvinvointieroista kaupunkien sisällä. Oulussa menetetään elinvuosia paljon itsemurhien vuoksi ja Tampereella syynä ovat syöpäkuolemat.

Suurissa kaupungeissa menetykset keskittyvät tiettyihin kaupunginosiin.

MERJA OJANSIVU KUVA: ISTOKCPHOTO

Tuoreen tutkimuksen kohteina olivat kuuden suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Oulun ja Turun vuosina 2006–2010 kuolleet ihmiset ja heidän ehkäistävissä olevat kuolinsyynsä. Ennenaikaiseksi katsottiin alle 70-vuotiaan kuolema.

Kansainvälistä PYLL-indeksiä (Potential Years of Life Lost) hyödyntävän tutkimuksen ovat tehneet yhteistyössä Finnish Consulting Group ja Itä-Suomen yliopisto.

Tutkimuksen alustavia tuloksia on julkaistu Yleislääkäri-lehdessä.

Tutkimuksen mukaan vähiten elinvuosia menetetään Espoossa ja eniten Turussa. Kaupunkien väliset erot olivat kuitenkin pienempiä kuin eräiden kaupunkien eri kaupunginosien väliset erot. Suurimmat erot kaupunginosien välillä olivat Helsingissä ja tasa-arvoisinta näytti olevan Vantaalla.

Löytyykö syy Oulun itsemurhiin?

Tutkimus on Suomessa ensimmäinen, jossa virallista kuolinsyyrekisteriä on käytetty systemaattisesti kaupunginosakohtaisten ehkäistävissä olevien, ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien tutkimiseen.

Tutkimusajanjakso oli 2006–2010 ja siinä keskityttiin viiteen yleisimpään kuolinsyyryhmään, jotka Maailman Terveysjärjestö (WHO) on listannut ehkäistävissä oleviksi. Tutkijat ovat käyttäneet PYLL-indeksin laskemisessa kansainvälisesti hyväksyttyä OECD:n standardia, jossa Maailman Terveysjärjestön mukaan ehkäistävissä oleviksi luokitellut kuolinsyyt alle 70-vuotiailla ovat ennenaikaisia.

Tällä tarkoitetaan kuolinsyitä, joihin alle 70-vuotiaiden kohdalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa terveyttä edistämällä sekä sairauksien ehkäisyllä ja hyvällä tutkittuun tietoon perustuvalla hoidolla.

Kuolinsyyryhmät olivat pahanlaatuiset kasvaimet, verenkiertoelinten sairaudet, alkoholiperäiset sairaudet sekä tapaturmat, joihin myös itsemurhat sisältyvät.

Tutkija Mikko Vienosen huomio keskittyi etenkin Oulun suuriin itsemurhista aiheutuneisiin menetyksiin, joita oli noin 1,5 kertaa enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin. Vain yhdessä Oulun kaupunginosista oman käden kautta aiheutuneet elinvuosien menetykset eivät olleet yli 25 prosenttia korkeammalla tasolla kuin koko maassa.

- Oulussa on nyt analysoitava, mistä näin korkeat luvut johtuvat. Onko vikaa mielenterveyspalveluissa vai onko kaupunkiin kasautunut paljon pahaa oloa. Osuutensa voi olla myös alkoholiperäisillä syillä, Vienonen pohtii.

Tutkimuksesta nousi esiin myös kysymys, miksi syövän vuoksi menetettiin poikkeuksellisen paljon elinvuosia Pohjois-Espoossa sekä Tampereen keskisellä, koillisella ja luoteisella suuralueella. Näillä alueilla menetykset olivat yli 25 prosenttia koko maan keskiarvoa suuremmat.

Tutkijat arvioivat, ettei korkea syöpäkuolleisuus tietyillä alueilla tiettävästi johdu syövän suuremmasta esiintyvyydestä näillä alueilla vaan syövän myöhästyneestä diagnosoinnista, hoitoketjun viiveistä tai muista hoidon laadusta johtuvista syistä.

Kaupunginosien hyvät ja huonot

Vienonen huomauttaa, että jos kaupungit haluavat, kaikki tautiryhmät voidaan pilkkoa pienempiin ja tarkempiin diagnoosikokonaisuuksiin, jolloin analyysissä päästään paljon syvemmälle.

- Tällaisen mahdollisuuden Turku on käyttänyt hyväkseen ja työ jatkuu yhdessä kaupungin terveysviranomaisten ja luottamusmiesten kanssa syksyn 2014 aikana. Aihetta onkin, koska Turussa elinvuosien menetykset olivat kuudesta kaupungista kaikkein suurimmat, ja aikaisempi myönteinen kehitys näyttää pysähtyneen.

Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi menetettiin eniten elinvuosia Turun Varissuo-Lausteella ja Oulun ydinkeskustassa, yli 25 prosenttia enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

PYLL-tarkastelun mukaan jokaisessa kuudesta kaupungissa oli vähintään yksi kaupunginosa, jossa alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset olivat hälyttävä syy korkeisiin PYLL-arvoihin (yli 25 prosenttia koko maata suurempi). Näitä alueita olivat Turussa Pansio-Jyrkkälä, Oulussa ydinkeskusta, Helsingissä keskinen ja itäinen suurpiiri, Vantaalla Kivistö ja Espoossa Suur-Kauklahti.

Tapaturmat aiheuttivat ennenaikaisia kuolemia eniten Oulussa Puolivälinkangas-Koskelassa ja Turun Runosmäki-Raunistulassa. Näillä alueilla myös itsemurhien aiheuttamat PYLL-arvot olivat noin kaksi kertaa huonommat kuin muualla.

Keskimäärin kaikki hyvin?

Johtopäätöksenä tutkijat toteavat, että kaupunkien keskivertoväestön terveysseuranta antaa harhaanjohtavan kuvan väkiluvultaan suurten kuntien terveyspoliittisten toimenpiteiden perustaksi.

Tutkija Mikko Vienonen toteaa, että esimerkiksi Turussa kaikki on keskimäärin aika hyvin. Vasta kaupunginosakohtainen tarkastelu paljasti suuret kaupungin sisäiset erot ennenaikaisten kuolemien aiheuttamina elinvuosien menetyksinä.

- Kyllä näiden tietojen pitäisi kaupunkeja kiinnostaa. Sosiaali- ja terveyspalveluista päättävät eivät välttämättä tiedä, missä ja mitä palveluita eniten tarvitaan.

Vienonen muistuttaa, että suurimmat kansanterveyteen vaikuttavat ratkaisut tehdään aivan muualla kuin terveyskeskusten vastaanotoilla ja sairaaloiden leikkaussaleissa.

- Terveys pitää ottaa huomioon kaikissa poliittisissa päätöksissä, jotka koskevat esimerkiksi alkoholia, ravitsemusta, liikennettä, liikuntaa sekä koulu- ja työpaikkaviihtyvyyttä.

Vienosen mukaan surullinen esimerkki on alkoholilainsäädännön uudistamisen siirto hamaan tulevaisuuteen. Poliitikot eivät halua nähdä, että etenkin alkoholin vuoksi tapahtuvat inhimillisen pääoman menetykset kasvavat nopeasti.

Tutkijat muistuttavat, että kaikkein huonoimmassa asemassa ovat ihmiset, jotka ovat eri syistä ilman vakinaista osoitetta. Vuonna 2010 Helsingissä oli noin 17 000 osoitteetonta ihmistä. Tämän ryhmän ennenaikaiset elinvuosien menetykset olivat hyvin suuria, noin 4–7 kertaa koko maan keskiarvoa huonommat. Tutkijat kutsuvat heitä ”maanalaisen kaupungin asukkaiksi”.

Naiset ja miehet kuin eri maista

Ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien perusteella Suomen suurten kaupunkien naiset ja miehet näyttävät elävän eri maailmoissa. Miehet menettävät inhimillistä potentiaaliaan noin kaksi kertaa enemmän kuin naiset.

Tutkija Vienonen kärjistää, että Suomen suurten kaupunkien väki koostuu tavoiltaan skandinaavisista naisista ja pietarilaisittain elävistä miehistä.

Tutkimuksen mukaan suurin ennenaikaisten kuolemien ero miesten ja naisten välillä oli Turussa ja pienin Espoossa. Espoossa sekä miesten että naisten PYLL-arvot olivat suurten kaupunkien parhaat.

Huonoimmat vastaavat ikävakioidut PYLL-arvot olivat Turun miehillä ja Tampereen naisilla. Matalan, eli hyvän PYLL-arvon omaavien kuntien miesten elinajan odotteen arvioidaan olevan noin kymmenen vuotta parempi kuin korkean eli huonon PYLL-arvon omaavien kuntien miehillä. Vastaava ero on naisilla noin viisi vuotta.

Lähde: Ehkäistävissä olevat ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet (PYLL) Suomen suurissa kaupungeissa 2006–2010. Alustavia tuloksia kaupunginosittain on julkaistu Yleislääkäri-lehdessä 5/2014.

Faktat

Kymmenen vuotta mittauksia

PYLL-arvojen (Potential Years of Life Lost) eli ehkäistävissä olevien ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien kehitystä on mitattu Suomessa Kuntaliiton aloitteesta noin kymmenen vuoden ajan.

OECD ja FCG Finnish Consulting Group käyttävät 70:n vuoden ylärajaa määritellessään kuoleman ennenaikaisuutta.

FCG:n tuoreessa tutkimuksessa laskettiin kuuden suurimman kaupungin PYLL-arvot vuosilta 1986–1990, 1996–2000 ja 2006–2010. Tutkimuksesta syntyy kokonaiskuva väestön terveydentilan kehityksestä kolmen vuosikymmenen jaksolta.

Kaupunginosakohtaiset PYLL-arvot voitiin mitata vain ajanjaksolta 2006–2010, koska Tilastokeskus ei aikaisemmin ole rekisteröinyt kuolemia kaupunginosakohtaisesti, vaan ainoastaan kuntakohtaisesti.

PYLL-indeksin seurannan perusteella suomalaisten terveydentila näyttää kohentuneen selvästi. Kuitenkin viimeisellä kymmenvuotiskaudella myönteinen kehitys on hidastunut ja eräissä kaupungeissa suorastaan pysähtynyt. Suurten kaupunkien väliset keskimääräiset erot ennenaikaisten elinvuosien menetyksissä ovat melko pienet, mutta kaupunkien sisäiset erot ovat suuria.

Faktat

Professori Juhani Lehto:

Tulokset eivät yllätä

Tutkimuksen tulokset eivät yllätä Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juhani Lehtoa. Hänen mukaansa tulokset heijastavat jo tunnettua ilmiötä, eli kaupunginosien jakautumista sosioekonomiselta asemaltaan erilaiseen väestöön. Tähän seikkaan tutkijat eivät viittaa.

- Johtopäätökset ovat selvät, että näillä alueilla on tehtävä jotain. Tässä tullaan terveyshyötymalleihin, joilla pyritään tarjoamaan enemmän ja erilaisempia palveluita niitä enemmän tarvitsevien kanssa.

Tutkimus antaa vaikutelman, että kyseisillä ongelma-alueilla jotain olisi tehty huonosti. Se ei ole kuitenkaan alueiden vika, että toisilla asuu terveempää ja koulutetumpaa väkeä, jotka ovat työterveyshuollon piirissä.

Se tiedetään, että hyvin koulutetut miehet elävät keskimäärin kymmenen vuotta pitempään kuin heikosti koulutetut.

Kaupunkien kommentit

HELSINKI

Sosiaali- ja terveysviraston vs. virastopäällikkö Hannu Juvonen:

Pohjoisella alueella korostuvat pahanlaatuiset kasvaimet enemmän kuin muualla. Olen melko varma, ettei meillä ole pohjoisella alueella merkittävästi huonommat terveyspalvelut kuin muuallakaan. Taustalla vaikuttavat todennäköisemmin ikärakenne, sosioekonomiset erot ja sattuma.

En yhdistäisi tätä tutkimustulosta terveyspalvelujen saatavuuteen. Tämä on mielenkiintoinen asia, jonka haluan selvittää. Silti terveyseroja ei pystytä korjaamaan palveluja lisäämällä.

Helsingin keskisellä alueella alkoholiperäiset kuolemat ja itsemurhat selittyvät sillä, että päihdeongelmaisten asumispalvelut ovat keskittyneet näille alueille. Tulos liittyy segregaatioon. Myös verenkiertoelinten sairaudet ehkä liittyvät huono-osaisuuden kasautumiseen. Sama koskee alkoholikuolemien keskittymistä Helsingin itäiseen osaan.

Suuntaamme palveluja alueille käyttämällä positiivista diskriminaatiota. Esimerkiksi terveyskeskuksien hoitaja-lääkäri -työpareja on yksi 1 700 asukasta kohti alueilla, joilla tarvetta on enemmän ja muualla yksi hoitaja-lääkäri-työpari 2 700 asukasta kohti.

 

 

ESPOO

Terveyspalvelujen hallintoylilääkäri Katri Makkonen:

- Espoon kannalta alustavat löydökset olivat pääosin erinomaisia: Espoossa oli paras PYLL-arvo ja naisten ja miesten välisen PYLL-arvon ero oli pienin.

Tutkimus ei lähtökohtaisesti selvittänyt terveyspalveluiden käyttöä tai palveluketjun toimintaa, joten esitetyt selitykset tutkimustulosten syistä ovat tutkijoiden arvioita eivätkä perustu tämän tutkimuksen tuloksiin. Sitä, miten merkittäviä tulokset ovat, ei ole eri sairausryhmien PYLL-lukujen osalta kerrottu.

Espoossa terveysasemapalvelujen peittävyydessä ei ole suuria eroja eri alueiden välillä. Pohjois-Espoossa peittävyys (43 %) on parempi tai sama kuin esimerkiksi Tapiolan tai Espoonlahden alueilla (36–43 %), Leppävaarassa peittävyys on suurin (45 %). Eri ikäluokkien osalta peittävyydessä ei ole merkittäviä eroja. Näiden lukujen valossa ei ole siis viitettä siitä, että eri puolella Espoota asuvat asiakkaat saisivat terveyskeskusten palveluja kovin eri tasoisesti.

Tutkitut syövät olivat suolisto-, keuhko- ja rintasyöpä. Näistä väestötasoisesti seulotaan rintasyöpää. Seulontoihin on viime vuosina osallistunut noin 77 % kutsutuista naisista, ja heiltä on löytynyt syöpiä kuten aiemminkin. Osallistumisprosenttiin vaikuttaa naisten oma aktiivisuus, kutsukirjeet lähetetään kaikille tasapuolisesti.

 

 

TAMPERE

Apulaispormestari Mikko Aaltonen:

- Eroja PYLL-tuloksissa voivat selittää sosioekonomiset erot, työttömyys, tulotaso, päihteet, tupakointi, ylipaino jne. Yksi mahdollinen selitys on seulontoihin osallistumisen aktiivisuus väestössä.

Käytettävissä olevien tietojen mukaan esimerkiksi naiset ovat Tampereella osallistuneet kohdunkaulan seulontoihin keskimääräistä huonommin. Suolistosyövän osalta seulontoihin kutsuttiin vuonna 2013 noin 6 500 tamperelaista. Osallistumisaktiivisuus oli miehillä 60 % ja naisilla 71 %. Koko maassa osallistuminen oli miehillä samaa luokkaa ja naisilla 72 %.

Hoidon tasossa tuskin on vaihtelua alueiden välillä, mutta tätä ei ole tarkemmin selvitetty. Tampereella pahanlaatuisiin kasvaimiin kuolee ennenaikaisesti hieman enemmän ihmisiä kuin koko maassa keskimäärin. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna erot ovat kuitenkin pienempiä.

 

VANTAA

Terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö:

- Tämä on mielenkiintoinen tapa lähestyä tietoa. Syy-seuraus -suhde vaatisi vielä arviota ja tulkintaa. Olen hyvin epävarma sanomaan mitään tutkimuksen relevanssista, kun en ole nähnyt metodologiaa. Onko tämä sellaista tietoa, joka on ”need to know” vai ”nice to know”?

Tutkimuksen mukaan Vantaalla syöpäkuolemia näyttäisi olevan enemmän terveimmillä alueilla. Erot ovat tosin kovin pieniä. Kivistö näyttäytyy tutkimuksessa korostuneesti alkoholiperäisten sairauksien kaupunginosana, mutta se on hyvin toimeentulevaa aluetta ja myös terveimpiä.

Tutkimuksen käyttö käytännön työn suunnittelun pohjaksi voi jäädä vähäiseksi.

 

 

TURKU

Turun hyvinvointipalveluiden perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja Katariina Korkeila:

- Mittarina PYLL on ”kova” ja Turun osalta luvut näyttävät muita isoja kaupunkeja huonommilta monilta osin. Tutkimuksessa löytyneet alueet eivät sinänsä yllätä: niillä on monilla tavoilla mitattuna ongelmia enemmän kuin muilla Turun alueilla: sosioekonomisia vaikeuksia ja huono-osaisuutta mutta myös rikollisuutta. Myös alkoholin kulutuksen kasvu tutkimuksessa mukana olevien vuosien aikana näkyy tutkimustuloksissa valitettavalla tavalla.

Turussa on tehty paljon väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämisen eteen, mutta tehdyt toimenpiteet vaikuttavat näihin lukuihin viiveellä. Niinpä viime vuosien satsausten vaikutuksia ei näillä mittareilla pysty vielä hetkeen arvioimaan.

Monet ennenaikaiseen kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät heijastavat myös paljon laajempia kysymyksiä kuin vain terveys- tai sosiaali- ja terveyssektorin vaikutuspiirissä olevia seikkoja.

 

 

OULU

Terveyspalvelujen johtaja Sirkku Pikkujämsä:

- Palvelujen kannalta tutkimus kuvaa mennyttä aikaa, koska tutkimusjakso oli 2006–2010. Muiden muassa mielenterveys- ja päihdepalvelumme ovat kovasti kehittyneet aivan viime vuosina.

Tulkintaa erityisesti tapaturmien ja itsemurhien osalta vaikeuttaa se, että emme tiedä kuinka monta tapausta noiden lukujen taustalla on. Sattuman merkitystä ei pysty arvioimaan. Esimerkiksi yksittäisen perheen kuoleminen autokolarissa voi nostaa lukua merkittävästi.

Kaiken kaikkiaan Pohjois-Pohjanmaalla kansansairauksia, kuten verenkiertoelinten sairauksia, syöpiä ja mielen sairauksia on enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Oulun sisällä kaupunginosat eivät vaikuttaneet kovin erilaisilta, joten asuntopolitiikkaa voinee pitää onnistuneena.

Faktat

Kymmenen vuotta mittauksia

PYLL-arvojen (Potential Years of Life Lost) eli ehkäistävissä olevien ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien kehitystä on mitattu Suomessa Kuntaliiton aloitteesta noin kymmenen vuoden ajan.

OECD ja FCG Finnish Consulting Group käyttävät 70:n vuoden ylärajaa määritellessään kuoleman ennenaikaisuutta.

FCG:n tuoreessa tutkimuksessa laskettiin kuuden suurimman kaupungin PYLL-arvot vuosilta 1986–1990, 1996–2000 ja 2006–2010. Tutkimuksesta syntyy kokonaiskuva väestön terveydentilan kehityksestä kolmen vuosikymmenen jaksolta.

Kaupunginosakohtaiset PYLL-arvot voitiin mitata vain ajanjaksolta 2006–2010, koska Tilastokeskus ei aikaisemmin ole rekisteröinyt kuolemia kaupunginosakohtaisesti, vaan ainoastaan kuntakohtaisesti.

PYLL-indeksin seurannan perusteella suomalaisten terveydentila näyttää kohentuneen selvästi. Kuitenkin viimeisellä kymmenvuotiskaudella myönteinen kehitys on hidastunut ja eräissä kaupungeissa suorastaan pysähtynyt. Suurten kaupunkien väliset keskimääräiset erot ennenaikaisten elinvuosien menetyksissä ovat melko pienet, mutta kaupunkien sisäiset erot ovat suuria.

Faktat

Professori Juhani Lehto:

Tulokset eivät yllätä

Tutkimuksen tulokset eivät yllätä Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juhani Lehtoa. Hänen mukaansa tulokset heijastavat jo tunnettua ilmiötä, eli kaupunginosien jakautumista sosioekonomiselta asemaltaan erilaiseen väestöön. Tähän seikkaan tutkijat eivät viittaa.

- Johtopäätökset ovat selvät, että näillä alueilla on tehtävä jotain. Tässä tullaan terveyshyötymalleihin, joilla pyritään tarjoamaan enemmän ja erilaisempia palveluita niitä enemmän tarvitsevien kanssa.

Tutkimus antaa vaikutelman, että kyseisillä ongelma-alueilla jotain olisi tehty huonosti. Se ei ole kuitenkaan alueiden vika, että toisilla asuu terveempää ja koulutetumpaa väkeä, jotka ovat työterveyshuollon piirissä.

Se tiedetään, että hyvin koulutetut miehet elävät keskimäärin kymmenen vuotta pitempään kuin heikosti koulutetut.

Kaupunkien kommentit

HELSINKI

Sosiaali- ja terveysviraston vs. virastopäällikkö Hannu Juvonen:

Pohjoisella alueella korostuvat pahanlaatuiset kasvaimet enemmän kuin muualla. Olen melko varma, ettei meillä ole pohjoisella alueella merkittävästi huonommat terveyspalvelut kuin muuallakaan. Taustalla vaikuttavat todennäköisemmin ikärakenne, sosioekonomiset erot ja sattuma.

En yhdistäisi tätä tutkimustulosta terveyspalvelujen saatavuuteen. Tämä on mielenkiintoinen asia, jonka haluan selvittää. Silti terveyseroja ei pystytä korjaamaan palveluja lisäämällä.

Helsingin keskisellä alueella alkoholiperäiset kuolemat ja itsemurhat selittyvät sillä, että päihdeongelmaisten asumispalvelut ovat keskittyneet näille alueille. Tulos liittyy segregaatioon. Myös verenkiertoelinten sairaudet ehkä liittyvät huono-osaisuuden kasautumiseen. Sama koskee alkoholikuolemien keskittymistä Helsingin itäiseen osaan.

Suuntaamme palveluja alueille käyttämällä positiivista diskriminaatiota. Esimerkiksi terveyskeskuksien hoitaja-lääkäri -työpareja on yksi 1 700 asukasta kohti alueilla, joilla tarvetta on enemmän ja muualla yksi hoitaja-lääkäri-työpari 2 700 asukasta kohti.

 

 

ESPOO

Terveyspalvelujen hallintoylilääkäri Katri Makkonen:

- Espoon kannalta alustavat löydökset olivat pääosin erinomaisia: Espoossa oli paras PYLL-arvo ja naisten ja miesten välisen PYLL-arvon ero oli pienin.

Tutkimus ei lähtökohtaisesti selvittänyt terveyspalveluiden käyttöä tai palveluketjun toimintaa, joten esitetyt selitykset tutkimustulosten syistä ovat tutkijoiden arvioita eivätkä perustu tämän tutkimuksen tuloksiin. Sitä, miten merkittäviä tulokset ovat, ei ole eri sairausryhmien PYLL-lukujen osalta kerrottu.

Espoossa terveysasemapalvelujen peittävyydessä ei ole suuria eroja eri alueiden välillä. Pohjois-Espoossa peittävyys (43 %) on parempi tai sama kuin esimerkiksi Tapiolan tai Espoonlahden alueilla (36–43 %), Leppävaarassa peittävyys on suurin (45 %). Eri ikäluokkien osalta peittävyydessä ei ole merkittäviä eroja. Näiden lukujen valossa ei ole siis viitettä siitä, että eri puolella Espoota asuvat asiakkaat saisivat terveyskeskusten palveluja kovin eri tasoisesti.

Tutkitut syövät olivat suolisto-, keuhko- ja rintasyöpä. Näistä väestötasoisesti seulotaan rintasyöpää. Seulontoihin on viime vuosina osallistunut noin 77 % kutsutuista naisista, ja heiltä on löytynyt syöpiä kuten aiemminkin. Osallistumisprosenttiin vaikuttaa naisten oma aktiivisuus, kutsukirjeet lähetetään kaikille tasapuolisesti.

 

 

TAMPERE

Apulaispormestari Mikko Aaltonen:

- Eroja PYLL-tuloksissa voivat selittää sosioekonomiset erot, työttömyys, tulotaso, päihteet, tupakointi, ylipaino jne. Yksi mahdollinen selitys on seulontoihin osallistumisen aktiivisuus väestössä.

Käytettävissä olevien tietojen mukaan esimerkiksi naiset ovat Tampereella osallistuneet kohdunkaulan seulontoihin keskimääräistä huonommin. Suolistosyövän osalta seulontoihin kutsuttiin vuonna 2013 noin 6 500 tamperelaista. Osallistumisaktiivisuus oli miehillä 60 % ja naisilla 71 %. Koko maassa osallistuminen oli miehillä samaa luokkaa ja naisilla 72 %.

Hoidon tasossa tuskin on vaihtelua alueiden välillä, mutta tätä ei ole tarkemmin selvitetty. Tampereella pahanlaatuisiin kasvaimiin kuolee ennenaikaisesti hieman enemmän ihmisiä kuin koko maassa keskimäärin. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna erot ovat kuitenkin pienempiä.

 

VANTAA

Terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö:

- Tämä on mielenkiintoinen tapa lähestyä tietoa. Syy-seuraus -suhde vaatisi vielä arviota ja tulkintaa. Olen hyvin epävarma sanomaan mitään tutkimuksen relevanssista, kun en ole nähnyt metodologiaa. Onko tämä sellaista tietoa, joka on ”need to know” vai ”nice to know”?

Tutkimuksen mukaan Vantaalla syöpäkuolemia näyttäisi olevan enemmän terveimmillä alueilla. Erot ovat tosin kovin pieniä. Kivistö näyttäytyy tutkimuksessa korostuneesti alkoholiperäisten sairauksien kaupunginosana, mutta se on hyvin toimeentulevaa aluetta ja myös terveimpiä.

Tutkimuksen käyttö käytännön työn suunnittelun pohjaksi voi jäädä vähäiseksi.

 

 

TURKU

Turun hyvinvointipalveluiden perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja Katariina Korkeila:

- Mittarina PYLL on ”kova” ja Turun osalta luvut näyttävät muita isoja kaupunkeja huonommilta monilta osin. Tutkimuksessa löytyneet alueet eivät sinänsä yllätä: niillä on monilla tavoilla mitattuna ongelmia enemmän kuin muilla Turun alueilla: sosioekonomisia vaikeuksia ja huono-osaisuutta mutta myös rikollisuutta. Myös alkoholin kulutuksen kasvu tutkimuksessa mukana olevien vuosien aikana näkyy tutkimustuloksissa valitettavalla tavalla.

Turussa on tehty paljon väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämisen eteen, mutta tehdyt toimenpiteet vaikuttavat näihin lukuihin viiveellä. Niinpä viime vuosien satsausten vaikutuksia ei näillä mittareilla pysty vielä hetkeen arvioimaan.

Monet ennenaikaiseen kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät heijastavat myös paljon laajempia kysymyksiä kuin vain terveys- tai sosiaali- ja terveyssektorin vaikutuspiirissä olevia seikkoja.

 

 

OULU

Terveyspalvelujen johtaja Sirkku Pikkujämsä:

- Palvelujen kannalta tutkimus kuvaa mennyttä aikaa, koska tutkimusjakso oli 2006–2010. Muiden muassa mielenterveys- ja päihdepalvelumme ovat kovasti kehittyneet aivan viime vuosina.

Tulkintaa erityisesti tapaturmien ja itsemurhien osalta vaikeuttaa se, että emme tiedä kuinka monta tapausta noiden lukujen taustalla on. Sattuman merkitystä ei pysty arvioimaan. Esimerkiksi yksittäisen perheen kuoleminen autokolarissa voi nostaa lukua merkittävästi.

Kaiken kaikkiaan Pohjois-Pohjanmaalla kansansairauksia, kuten verenkiertoelinten sairauksia, syöpiä ja mielen sairauksia on enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Oulun sisällä kaupunginosat eivät vaikuttaneet kovin erilaisilta, joten asuntopolitiikkaa voinee pitää onnistuneena.