MIELIPITEET KOMMENTIT KESKUSTELU MIELIPITEET KOMMENTIT KESKUSTELU

Kotoperäinen pitkäaikaistyöttömyys

alenisi kotoperäisin toimin

Kustannustehokas väline työttömyyden katkaisuun on työnantajalle maksettava palkkatuki, kirjoittaa työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies

Pekka Tiainen.

Vuonna 1972 perustuslakiin kirjattiin (6 §), että, kansalaisen työvoima on valtakunnan erityisessä suojeluksessa. Valtiovallan asiaksi tuli tarvittaessa järjestää kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä, mikäli laissa ei ole toisin säädetty.

Kesti 15 vuotta, kun vuoden 1988 työllisyyslakiin saatiin rajattu työn oikeus siten, että jos henkilö on ollut työttömänä yhdenjaksoisesti 12 kuukautta, tai viimeisten kahden vuoden aikana työttömänä 12 kuukautta, eikä häntä ole tänä aikana työllistetty, työvoimaviranomaisten on pyrittävä ohjaamaan työnhakija koulutukseen tai työllistämään hänet, taikka sijoittamaan hänet erityisin työllistämistoimin valtion, kunnan, kuntainliiton, yksityisen tai yhteisön palvelukseen.

Vastaava velvoite yhteiskunnalle tuli alle 20-vuotiaiden osalta, kun työttömyys oli kestänyt 3 kuukautta.

Tämä niin sanottu velvoitetyö johti tehostettuihin toimiin, jotka yhdessä parantuneen yleistilanteen myötä auttoivat painamaan pitkäaikaistyöttömyyden liki nollaan, alle 3 000:een. Toisena seurauksena lain ansiosta palkkatukityöllistäminen kaksinkertaistui 1990-luvun alettua.

Nyt tällä tavoin työllistetään vain puolet tästä määrästä erityisesti valtion, ja myös kuntien, vetäydyttyä työllistämisvastuusta.

1990-luvun lamassa pitkäaikaistyöttömyys nousi 140 000:een. Kesti 15 vuotta ennen kuin se saatiin alle 40 000:n vuonna 2008, mistä se on jälleen nousut yli 90 000:ään.

Vaikea työllistyminen on kaksi kertaa tämä luku.

Keskeinen kotoperäinen virhe oli, että työllistämistä alettiin ajaa alas vuodesta 1998, kun yleinen työttömyys aleni, vaikka pitkäaikaistyöttömyydestä oli tullut erittäin paha ja vaikeasti korjattavissa oleva ongelma. Alasajo saatiin pysäytettyä vuoden 2003 hallitusohjelmassa.

Seuraava olennainen virhe tapahtui, kun vuoden 2007 hallitusohjelmaan ei saatu tarvittavia lisäpanostuksia, joita käyttämällä pitkäaikaistyöttömyys olisi saatu korkeasuhdanteessa painettua tehokkaasti alemmas. Jatkoa tälle virheelle oli, että kun vuoden 2008 syksyllä aloitettiin muuten järkeviä elvytystoimia, pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn ei saatu kohdistetuksi tarpeellisia erityistoimia, vaikka tiedossa oli, että tällainen tilanne johtaa pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden nousuun.

Tämän jälkeen kuluneet kuusi vuotta ovat olleet vääntämistä näistä asioista siten, että nuorten puolella on saatu lisää toimia, mutta ei tilanteeseen nähden läheskään riittävästi, ja pitkäaikaistyöttömyyteen vain erittäin vähän. Pitkäaikaistyöttömyys on noussut alle 40 000:sta yli 90 000:ään.

Tämä on taustaa sille, että pitkäaikaistyöttömyyteen kohdistuvien toimien tehostamiseksi on kuluneiden puolentoista vuoden aikana tehty aivan erityisen voimakas ponnistus. Kustannustehokas väline työttömyyden katkaisuun on työnantajalle maksettava palkkatuki. Esimerkiksi 10 euron tuntipalkalla palkkauskustannus on 26 000 euroa vuodessa. Palkatessaan työttömän yhteiskunta säästää työttömän työllistyessä keskimäärin 12 000 euroa työttömyysturvaa ja saa lisää verotuloja 8 000 euroa. Nettokustannus yhteiskunnalle on 6 000 euroa, eli 500 euroa kuukaudessa. Sen verran työtön saa käteen lisää euroja käteen jäävän työttömyysturvan päälle. Esimerkiksi 40 000 työttömän työllistäminen vuodeksi maksaa tällöin nettona 240 miljoonaa euroa.

Jos yhteiskunta maksaa työmarkkinatuen suuruista palkkatukea, eli 700 euroa kuukaudessa, ja työtön palkataan työhön, joka jäisi muuten tekemättä, yhteiskunta on roimasti plussalla.

Palkkatuen perusidea lähtee siitä, että voidaan maksaa työehtosopimusten mukainen palkka siten, että työnantajalle työn hinta on alempi kun työllistetään pitkäaikaistyöttömiä, joiden tilanne samalla paranee. Ratkaisevaa on, että nähdään tästä koituvat hyödyt.

Tätä tavoitellaan 300 päivää työmarkkinatuella olleiden työllistämisessä vuoden 2015 alusta käyttöön otettavassa järjestelmässä antamalla paikallistasolle lisää mahdollisuuksia. Hirmuisen tärkeää on, että kunnissa, ja muutenkin paikallistasolla, lähdetään tekemään töitä positiivisella otteella. Vaatimukset valtion suuntaan on perusteltua esittää tästä lähtökohdasta siten, että onnistumisen edellytyksiä parannetaan kaikin mahdollisin tavoin.

Vaikea työllistyminen

Työhallinto seuraa vaikeasti työllistettäviä siten, että yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleiden lisäksi otetaan huomioon toistuvaistyöttöminä ne, joilla on ollut 16 kuukauden aikana vuosi työttömyyttä, tai jotka ovat palanneet toimenpiteistä työttömiksi, tai toimenpiteistä uudelleen toimenpiteiden piiriin.

Heinäkuussa 2014 heitä oli 194 000, kun vuoden 2008 syksyllä määrä oli 110 000.




Pekka Tiainen

Kirjoittaja on työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies.

Kuntalehden mielipideosastoon tarkoitetut kirjoitukset lähetetään osoitteeseen kuntalehti@kuntalehti.fi

Vaikea työllistyminen

Työhallinto seuraa vaikeasti työllistettäviä siten, että yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleiden lisäksi otetaan huomioon toistuvaistyöttöminä ne, joilla on ollut 16 kuukauden aikana vuosi työttömyyttä, tai jotka ovat palanneet toimenpiteistä työttömiksi, tai toimenpiteistä uudelleen toimenpiteiden piiriin.

Heinäkuussa 2014 heitä oli 194 000, kun vuoden 2008 syksyllä määrä oli 110 000.




Pekka Tiainen

Kirjoittaja on työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies.