HÄN

PROPELLIPÄÄT

MIETTIMÄÄN,

mitä kunta on

Kuntien uudistaminen etenee niin monella rintamalla ja niin nopeasti, että uudistusesitykset menevät päällekkäin ja ristikkäin.

Kunnilta poistuvat sosiaali- ja terveysasiat, ja sen lisäksi Helsingin seudun kunnilta menee päätösvalta myös maankäytöstä, asuntoasioista sekä liikenneratkaisuista.

Mitä kunnille jää?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko, kok., sanoo, että yhteistä näkemystä siitä, mitä kunta on vuoden 2017 jälkeen, ei ole.

Uuden kunnan hahmoa alkavat miettiä Risikon propellipäät.

RIITTA VAINIO KUVAT: SEPPO HAAVISTO

Valmisteltavan lain vanhentumisen maailmanennätystä kolkuttelee ehkä uusi kuntalaki. Sen lausuntokierroksen aikana saatiin sote-lain yksityiskohdat. Ne tuovat niin suuria muutoksia kuntien nykyisiin perustoimintoihin, että uusi kuntalakiesitys pitää miettiä uudelleen.

- Ministeriryhmä käsittelee kuntalakiluonnoksen sisältöä syyskuun puolenvälin jälkeen, liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko sanoo.

Kunnissa on toivottu, että vielä kerran pohdittaisiin myös kuntien työntekijöitten rooli kunnan luottamushenkilöinä. Eräät kuntajohtajat ovat verranneet esimerkiksi opettajien ja lääkäreiden kunnanhallitusjäsenyyttä siihen, että ministeriön virkamiehet olisivat maan hallituksessa ministereinä.

Kunnissa arvioidaan, että jopa yksi syy kuntien hitaaseen uudistumiseen on työntekijöitten osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon ja työnantajaelimeen.

Paula Risikko ei halua ottaa asiaan tässä vaiheessa kantaa, mutta Risikon mukaan asiaa mietitään, kun lakiluonnosta muokataan.

Peruskunnan vankka kannattaja

- Olen edelleen vahvan peruskunnan kannattaja. Sote-ratkaisussakin vahva peruskunta olisi vahvempi toimija kuin pieni kunta. Pieni kunta joutuu sote-ratkaisun myötä kuntayhtymien osaksi sekä järjestämisen että tuottamisen osalta. Vahva peruskunta voisi sen sijaan toimia tuottajana, Risikko sanoo.

On arveltu, että jos sote-uudistus etenee nyt sovitusta, näköpiirissä olisi tulevaisuudessa joko valtiollistaminen tai niin sanottu Ruotsin-malli, eli isojen maakuntien sote.

- En pidä kumpaakaan mallia kannatettavana. Rahat ja järjestäminen pitää olla samoissa käsissä. Ja jos päätöksenteko menee kovin kauas, se ei ole hyvä asia.

- Sote-uudistuksessa ei voida mennä pelkästään rahakylki edellä, koska jos palvelut huononevat, ihmiset äänestävät jaloillaan ja muuttavat sinne, missä palvelut pelaavat, ministeri näkee.

Sosiaali- ja terveyspalveluitten uudistamisen edellytys on, että osataan ottaa käyttöön uudet toimintatavat ja kehitetään prosesseja. Enää ei ole varaa jättää ihmistä kalliin lonkkaleikkauksen jälkeen ilman kuntoutusta makaamaan terveyskeskuksen vuodeosastolle, Risikko kuvaa.

Pakkoliitoksia ei tehdä jatkossakaan

Vahvan peruskunnan kannattajanakaan Risikko ei sano kannattavansa pakkoliitoksia, ei edes suurten kaupunkiseutujen kohdalla, vaikka asiasta päätettiin kuntarakennelaissa. Hallitus on ilmoittanut, että ei käytä pakkoliitosmahdollisuutta.

- En usko, että tulee sellaista hallitusta, joka tekee pakkoliitoksia.

Risikko huomauttaa, että kunnilla on, ja on ollut, mahdollisuus muodostaa vahvoja peruskuntia. Niitä ei ole syntynyt.

- Liitosten ja vahvojen peruskuntien tarve ei ole yhtään vieläkään vähentynyt.

- Ennen ison kuntauudistusruljanssin alkua monissa kunnissa varmaan ajateltiin, että jos joku muu isompi yksikkö kuin kunta, eli lähinnä maakunta, vastaisi sosiaali- ja terveyspalveluista, kunnilla menisi ihan hyvin.

Risikko sanoo havainneensa, että edelleen osassa kunnista onkin näkemys, että menköön sote.

- Suuri osa kunnista on kuitenkin huolissaan päätöksenteon karkaamisesta yhä kauemmas.

Metropolihallinto ei voinut tulla yllätyksenä

Helsingin metropolialueen kuntajohtajat kuulivat kuntajohtajapäivillä budjettiriihen ratkaisun, että metropolihallintoa viedään eteenpäin.

Risikko oli keskustellut asiasta heidän kanssaan vain hetkeä ennen. Metropoliratkaisu ei ollut ilmassa, vaan pikemminkin se, että ensin täytyy tietää, miten sote etenee, ja vasta sen jälkeen voidaan päättää, minkälainen metropoliratkaisu on järkevä.

Metropolista annetuissa lausunnoissa metropolihallinto asetettiin kyseenalaiseksi.

Risikko sanoo, että hallituksen ratkaisu ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä.

- Siitä oli päätetty jo aikaisemmin ja työryhmä oli hakenut toteutusmallia. Nyt riihessä tarkennettiin mitä halutaan.

- Itse en lähtökohtaisesti ole metropolihallinnon kannattaja, mutta ymmärrän, että tällainen päätös aikoinaan tehtiin. Myös Helsingin seudun kuntien edustajat ovat katsoneet, että jonkinasteista järjestelmällistä yhteistyötä tarvitaan.

Onko metropolihallinto seuraava askel myös muilla isoilla kaupunkiseuduilla, kuten esimerkiksi Tampereen ja Turun seuduilla?

Risikon mielestä ”ei välttämättä”.

MAL on vain osa, tarvitaan MALPE

Kuntakentän myllerrys suoltaa ministeriöistä ja kunnista solkenaan erilaisia kirjainyhdistelmiä. Sote on so+te, eli sosiaalipalveluitten ja terveyspalveluitten yhdistelmä.

Helsingin seudun kuntien seuraava päätöksenteon menetys, MAL, vie niiltä maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut.

MAL on kuntaministerin mukaan kuitenkin vain osa siitä, mitä sen pitäisi olla. MAL tarvitsee jatkokseen P:n ja E:n, eli palvelurakenteen ja elinkeinoelämän.

- Enkä nyt tarkoita hallintoa vaan yhteiskuntasuunnittelun kokonaisuutta, jotta saadaan hyvä tulos aikaan, Risikko tarkentaa.

Risikko vaikuttaa tällä logiikalla myös ihastuneelta omaan, ”epäpyhäksi” luonnehdittuun liikenneministerin ja kuntaministerin tehtävien yhdistelmään. Kunta ja liikenne ovat hänestä täysin sidoksissa toisiinsa.

- Päätöksenteosta puuttuu kokonaisvaltaisuus. Vaikka rakennetaan kuinka hyvät palvelut, mutta niihin ei pääse, tulos ei ole hyvä.

- Mikään yritys ei sijoitu Itä-Lappiin, jos sinne ei pääse.

Tekeekö uusi laki kriisikuntia?

Uuden kuntalakiluonnoksen mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Jos kunta ei pysty täyttämään tätä velvoitetta, se ajautuu kriisikunnaksi.

Kuinka paljon tällaisia kriisikuntia kehkeytyy 2020-luvun alkuun mennessä?

- Hyvä kysymys.

Talouden tasapainoa haetaan sosiaali- ja terveysmenoille kaavaillulla menokatolla.

- Soteen tarvitaan lisää rahaa. Menokatolla pyritään hillitsemään menojen kasvun vauhtia, Risikko sanoo.

Mikä on uusi kunta?

Kuntien tehtäviä ja velvoitteita arvioinut työryhmä luovutti loppuraporttinsa Paula Risikolle elokuun lopussa. Karsiminen on osoittautunut vaikeaksi.

Risikko totesi vastaanottaessaan raportin, että tähänastinen ei vielä riitä.

- Päätöksentekoon tarvitaan rohkeutta, hän totesi.

Kuntaministerin mielestä näkemykset kunnan roolista ovat ristiriitaisia. Toisaalta korostetaan autonomiaa, toisaalta tehtäviä on kaiken aikaa siirretty ylikunnallisille organisaatioille. Korostetaan paikallista demokratiaa, mutta päätökset tekee kuntayhtymä.

- Sen jälkeen valitetaan, että sieltä sitten vain klopsahtaa laskut kunnan maksettavaksi.

Parlamentaarinen työryhmä ja propellipäät

Uuden kunnan roolia aletaan hahmotella yhdessä kuntalain kokonaisuudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsenten sekä muiden asiantuntijoiden kanssa.

Työtä tekee sen rinnalla myös pienempi työryhmä, jota Risikko kutsuu propellipäiksi.

Alkupaloina tarjottimella on paljon palapelin osia, jotka eivät sovi toisiinsa.

- Uuden kunnan hahmottelu aloitetaan miettimällä ensin, mitä kunta on nyt. Loppuvuoden aikana hahmotellaan tulevaisuuden kuntaa.

Faktat

Kuntaliitto kokosi kunnilta uudelle hallitukselle hallitusohjelmatavoitteita

Suomen Kuntaliitto teki kunnissa syyskuun alussa sähköisen kyselyn, jossa kysyttiin kuntien luottamus- ja virkajohdon näkemyksiä kuntien lähiaikojen toiveista koskien Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteita vuosille 2015–2019. Liitto perustelee kyselyä sillä, että kunnat ovat monella tavalla muutosten saranavaiheessa ja siksi on tärkeätä valmistella jo nyt kuntakentän tavoitteita seuraavaa hallitusohjelmaa varten.

Hallitusohjelmakysely lähetettiin kuntien valtuustojen puheenjohtajistolle, hallitusten puheenjohtajistolle ja kuntajohtajille. Vastaukset kerättiin viikossa, ja tulokset kootaan yhteen ja niistä tiedotetaan kunnille syyskuun lopussa.

Hallitusohjelmatavoitteiden valmistelu etenee siten, että ne pyritään hyväksymään Kuntaliiton hallituksessa lokakuussa. Lähikuukausien aikana ilmenevät muutostarpeet otetaan huomioon tarkistamalla tavoitteita ensimmäisen kerran vuodenvaihteen jälkeen ja toisen kerran vielä heti eduskuntavaalien jälkeen.

Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 19. huhtikuuta.

Paula Risikko on vahvan peruskunnan kannattaja.
Paula Risikko on vahvan peruskunnan kannattaja.
Paula Risikko pitää liikenne- ja kuntaministerin tehtäväyhdistelmää oivallisena.
Paula Risikko pitää liikenne- ja kuntaministerin tehtäväyhdistelmää oivallisena.

Faktat

Kuntaliitto kokosi kunnilta uudelle hallitukselle hallitusohjelmatavoitteita

Suomen Kuntaliitto teki kunnissa syyskuun alussa sähköisen kyselyn, jossa kysyttiin kuntien luottamus- ja virkajohdon näkemyksiä kuntien lähiaikojen toiveista koskien Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteita vuosille 2015–2019. Liitto perustelee kyselyä sillä, että kunnat ovat monella tavalla muutosten saranavaiheessa ja siksi on tärkeätä valmistella jo nyt kuntakentän tavoitteita seuraavaa hallitusohjelmaa varten.

Hallitusohjelmakysely lähetettiin kuntien valtuustojen puheenjohtajistolle, hallitusten puheenjohtajistolle ja kuntajohtajille. Vastaukset kerättiin viikossa, ja tulokset kootaan yhteen ja niistä tiedotetaan kunnille syyskuun lopussa.

Hallitusohjelmatavoitteiden valmistelu etenee siten, että ne pyritään hyväksymään Kuntaliiton hallituksessa lokakuussa. Lähikuukausien aikana ilmenevät muutostarpeet otetaan huomioon tarkistamalla tavoitteita ensimmäisen kerran vuodenvaihteen jälkeen ja toisen kerran vielä heti eduskuntavaalien jälkeen.

Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 19. huhtikuuta.