Raha-avustukset innostavat

asukkaita ympäristönsuojeluun

Tampereella, Jämsässä ja Pirkkalassa jaetaan asukkaille raha-avustuksia omaehtoiseen ympäristöaktiivisuuteen. Avustuksilla asukkaita kannustetaan huolehtimaan omasta elinympäristöstään. Avustusten turvin viljellään ruokaa ja kukkia, siivotaan metsiä ja tehdään luontoretkiä.

Porkkanarahahakemukset ovat lisääntyneet.

TEKSTI JA KUVAT: MIA HEMMING

Tampereella Kalevanharjun viljelmällä tuotetaan yhteisöllisesti ruokaa ja kasvatetaan kukkia. Krista Willman kertoo, että aktiivisesti toimintaan osallistuu noin 15 henkilöä.

- Kerran viikossa on yhteinen talkooilta, ja kuiviksi kausiksi on jaettu kasteluvuorot, Willman kertoo.

Viljelysäkeissä ja -laareissa kasvaa muun muassa pinaattia, kaalia, papua, perunaa, yrttejä, salaattia, retiisejä, kesäkurpitsaa, kurkkua.

- Kahtena edellisenä kesänä viljelimme toisessa paikassa, josta jouduimme lähtemään rakennusprojektin tähden. Lähellä keskustaa ja etelärinteellä sijaitsevan joutomaan saimme seurakunnalta maksutta käyttöömme.

Viljelijät ovat saaneet Tampereen kaupungin avustusta omaehtoiseen ympäristönsuojeluun viime kesänä 400 euroa ja tänä vuonna 300 euroa.

- Sillä on suuri merkitys, sillä muuten jokainen joutuisi itse tähän panostamaan taloudellisesti. Nyt ei rahasta tule kynnystä lähteä toimintaan mukaan.

Talkoot lähiympäristön hyväksi vahvistavat yhteisöllisyyttä

Avustustoiminnalla omaehtoiseen ympäristönsuojeluun on Tampereen kaupungin ympäristösuunnittelija Marjatta Salovaaran mielestä yhteisöllisyyttä lisäävä vaikutus.

- Myös asumisviihtyisyys lisääntyy lähiympäristössä tehtyjen ympäristötekojen myötä, Salovaara sanoo.

Tampereella avustustoiminnalla on pitkät perinteet 1990-luvun puolivälistä alkaen, jolloin hakijoita oli vain muutama vuodessa. Avoin prosessi on nostanut huomattavasti hakemusten määrää viime vuosien 20–30:stä tämän vuoden yli 50 hakemukseen.

- Tänä vuonna myönnettiin avustusta 38 tempaukselle. Myönnetyt avustukset vaihtelivat 90 eurosta 650 euroon.

Salovaaralla oli käytettävissään runsas 10 000 euroa: budjetista 6 000 ja runsaat 4 000 euroa kaupungin virkamiesten lentomatkojen päästömaksuja. Tänä vuonna haettiin avustuksia yli 50 000 euron edestä. Salovaara tekee esityksen avustuksista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle ympäristö- ja rakennusjaostolle, joka niistä lopullisesti päättää. Avustusta hakevien joukossa on uusia hakijoita, samoja yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä toistuvine tai uusine tempauksineen.

- Esimerkiksi siivouspäivä toteutetaan joka vuosi, yleisölle avoin kasvimaa perustetaan aina uudestaan, joka syksy järjestetään vihannestori.

Isompiin välinehankintoihin ei myönnetä avustusta, talkookohteet menevät välineiden edelle.

- En myöskään katso hyvällä kunnan vastuulla olevien metsien, puistojen tai viheralueiden harvennus- ja raivaamisaikeita.

Toiminnan on oltava yleishyödyllistä

Myös Jämsässä kannustetaan kuntalaisia avustuksilla omaehtoiseen ympäristönsuojeluun elinympäristössään. Ympäristöpäällikkö Piia Koski kertoo, että toiminta aloitettiin vuonna 2007. Viime vuonna pidettiin taukoa taloustilanteen tähden. Tänä vuonna tuli hakemuksia kymmenkunta.

- Jämsässä jaetaan kannustinrahaa yhteensä 3 000 euroa, Koski kertoo.

Myönnettyjen avustusten määrät vaihtelivat 300 eurosta 500 euroon. Niitä myönnettiin niittotalkoisiin ja rantojen kasvillisuuden raivaustalkoisiin, luontoretkiin, entisen koulun ympäristön kunnossapitoon. Avustuksista päätettäessä katsotaan, koskeeko toiminta laajaa ihmisjoukkoa, onko se siis yleishyödyllistä.

Pirkkalassakin on päätetty ryhtyä kannustamaan omaehtoiseen ympäristönsuojeluun ympäristölautakunnan avustustoiminnalla. Ympäristöpäällikkö Vesa Vanninen kertoo, että toiminta-avustuksiin on varattu 5 000 euroa. Myönnettäväksi avustukseksi hakijaa kohden on mietitty 100–150 euron summia.

Kannustaa voi muutenkin kuin rahaa antamalla

Kuntaliitossa nähdään avustustoiminta omaehtoiseen ympäristönsuojelutyöhön oivana tapana vahvistaa kuntalaisten ja hallinnon välistä vuoropuhelua. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka katsoo toiminnan vahvistavan osallisuuden kokemusta kuntaan.

- Toiminta voi myös tuoda tunteen itsestä merkityksellisenä toimijana, Kurikka miettii.

Kurikka pohtii rahan vaihtoehdoksi kunnan tilojen tai välineiden antamista maksutta käyttöön, koska vaikeassa taloustilanteessa voidaan vieroksua rahan jakamista.

Kurikka kuitenkin muistuttaa, että summat ovat kohtuullisen pieniä, joten kannattaa pohtia niiden myönteisiä kerrannaisvaikutuksia.

- Saattaa käydä esimerkiksi niin, että toiminta ympäristön suojelemiseksi vetää syrjäytymisvaarassa olevan nuoren takaisin aktiiviseksi kansalaiseksi.

Avustustoiminnan eduiksi luontoympäristöosaston ylijohtaja Timo Tanninen ympäristöministeriöstä sanoo välittömät kustannussäästöt.

- Onhan vaikkapa niittyjen raivaus ja niittäminen luonnonsuojelualueilla talkoovoimin paljon halvempaa kuin palkkatyönä, Tanninen muistuttaa.

Myös Tanninen tietää, ettei aina tarvita porkkanarahaa houkuttelemaan ihmisiä talkoisiin lähiympäristön suojelemiseksi. Esimerkiksi Helsingissä puistokummit siivoavat roskia, haravoivat, kitkevät rikkaruohoja ja vieraslajeja. Kerran vuodessa he saavat kiitokseksi kutsun yhteiseen kiitostilaisuuteen.

Krista Willman kertoo, että viljelijät voivat viedä satoa mukanaan viikoittaisesta talkooillasta tai poiketessaan viljelmällä. Myöhemmin järjestetään sadonkorjuujuhlia.
Krista Willman kertoo, että viljelijät voivat viedä satoa mukanaan viikoittaisesta talkooillasta tai poiketessaan viljelmällä. Myöhemmin järjestetään sadonkorjuujuhlia.
Kalevanharjun yhteisöviljelmää hoitaa aktiivisesti noin 15 henkilöä. Osallistumismaksuja ei peritä. Säkit, laarit ja mullat ryhmä on saanut lahjoituksina. Viljelijät ovat itse ostaneet taimet ja siemenet, ja saaneet  Tampereen kaupungin myöntämästä avutuksesta rahansa takaisin.
Kalevanharjun yhteisöviljelmää hoitaa aktiivisesti noin 15 henkilöä. Osallistumismaksuja ei peritä. Säkit, laarit ja mullat ryhmä on saanut lahjoituksina. Viljelijät ovat itse ostaneet taimet ja siemenet, ja saaneet Tampereen kaupungin myöntämästä avutuksesta rahansa takaisin.
Piia Koski valmistelee Jämsässä esityksen avustuksista, ja viime kädessä ympäristölautakunta niistä päättää. Prosessi alkaa julkisella kuulutuksella keväällä ja päättyy kirjalliseen selvitykseen avustuksen käytöstä.
Piia Koski valmistelee Jämsässä esityksen avustuksista, ja viime kädessä ympäristölautakunta niistä päättää. Prosessi alkaa julkisella kuulutuksella keväällä ja päättyy kirjalliseen selvitykseen avustuksen käytöstä.
Marjatta Salovaara kertoo, että Tampereella on myönnetty avustuksia esimerkiksi omakotiyhdistykselle siivoustalkoisiin yhdistyksen alueella. Pyöräilypäiväkin on ympäristönsuojelua, jonka järjestämiseen  koulun vanhempainyhdistys sai avustusta.
Marjatta Salovaara kertoo, että Tampereella on myönnetty avustuksia esimerkiksi omakotiyhdistykselle siivoustalkoisiin yhdistyksen alueella. Pyöräilypäiväkin on ympäristönsuojelua, jonka järjestämiseen koulun vanhempainyhdistys sai avustusta.