Aino-Maija Luukkonen antautui Kuntajohtaja-päivillä Rakastajat-teatterin armoille.
Aino-Maija Luukkonen antautui Kuntajohtaja-päivillä Rakastajat-teatterin armoille.

Rahapula ja uudistuspaine

koettelevat kunnan johtamista

Talousvaikeuksien ja uudistumispaineitten keskellä monissa kunnissa poliittisen johdon ja virkajohdon näkemyserot ovat kiristyneet.

Johtaako kuntaa kaksipäinen kotka, jonka toinen pää haluaa sementoida vanhat toimintatavat ja lisätä menoja ja toinen pää haluaa karsia kustannuksia ja uudistaa toiminnot?

teksti ja kuvat: riitta vainio

Tämän vuoden kuntajohtajapäivien emäntänä toiminut Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen antaa Kataisen hallitukselle kunta-asioista kouluarvosanaksi kuusi.

Monet Luukkosen kollegoista antoivat vitosen, muutamat nelosen. Luottamus siihen, että Stubbin hallitus toteuttaa uudistukset, ei sekään ole suurta.

- Aikaa on vain vähän jäljellä ja kysymyksiä on paljon enemmän kuin vastauksia: tarkoitan sote-uudistusta, kuntarakenneuudistusta, kuntien tehtävien karsimista, valtionosuusuudistusta, Luukkonen luettelee.

Onnistunein on ollut Luukkosen mielestä sote-järjestämislain valmistelun saattaminen nykyvaiheeseen.

- Se on tosin vasta pieni askel uudistuksen implementoinnin tiellä.

Pori ei ole ryhtynyt irtisanomisiin eikä henkilöstöä ole lomautettu.

Valtionosuusuudistus tulee kohtelemaan Poria Luukkosen mukaan kovalla kädellä. Taloutta koskevat valtuustosopimuksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset.

- Kaikki valtuustossa olevat poliittiset ryhmät ovat sitoutuneet valtuustosopimukseen. Ensisijaisesti panemme täytäntöön kaikissa hallintokunnissa valmistellut toiminnalliset muutokset, eli koko organisaation kattavan rationalisoinnin.

Yhteiset tavoitteet viranhaltijoille ja poliitikoille

Hattulan kunnanjohtaja Heidi Rämö näkee, että virkavastuulla viitataan siihen, että asiat sujuvat säädetysti ja normeja noudatetaan. Kaksoisjohtamisessa on kyse ennen kaikkea eri intressien yhteensovittamisesta.

Taito ja halu viedä asioita yhdessä eteenpäin näkyy toiminnan laadussa sekä talousluvuissa. Ammattijohtajalla on tahto tuottaa palvelut hyvin, mutta myös taloudellisesti.

- Ammattijohdon yksi keskeinen tehtävä on saada aikaiseksi yhteiset tavoitteet viranhaltijoille ja luottamusmiehille, ja toimia sen mukaan. Ei rahaa ajattelemiseen tarvita, kyllä ne ratkaisut löytyvät, kunhan tarpeeksi mietitään yhdessä, Rämö toteaa.

Kaikkien päätösten tavoitteena tulee olla kuntalaisten laadukkaat palvelut, Rämö sanoo.

- Silloin tarkastellaan kokonaisuuksia, eikä ajeta vain jonkin ryhmän tai henkilön etua hinnalla millä hyvänsä.

Rämön mukaan Hattulan kunnassa poliitikot ovat kantaneet vastuunsa ja toimineet yhteisten tavoitteiden eteen, vaikka vaikeitakin asioita on jouduttu kohtaamaan. Viime vuonna kunnan käyttömenot kasvoivat vain 0,4 prosenttia. Se on ollut kovan työn takana.

- Valtuutetun tulee kantaa kokonaisvastuuta. Myös palveluita voidaan joutua karsimaan.

- Velan lisääntyminen ei ole meillä realistista. Olemme lähteneet suunnittelemaan toiminnot niin, että tulot riittävät käyttömenoihin. Sen mukaan eletään, kuin ansaitaan. Velaksi ei voida syödä.

Poliitikko voi päätyä yllättäviin ratkaisuihin

Lappeenrannan kaupunginjohtajan Kimmo Jarvan mielestä on selvää, että demokraattisessa päätöksenteossa poliitikkojen tulee kuunnella äänestäjien tahtoa ja viedä asioita äänestäjien toivomaan suuntaan.

- Joskus tämä äänestäjien tahto kuvastaa vain pienen ryhmän näkemyksiä eikä ole kaupungin kokonaisuuden kannalta järkevä. Kun näitä intressejä sitten löytyy erilaisia eri poliitikoilta, on poliittisen päätöksenteon lopputulos joskus yllättävä, eikä aina taloudenhoidon kannalta paras mahdollinen.

- Viranhaltijat tarkastelevat asioita enemmän talouden näkökulmasta ja yleensä kokonaisuuden kannalta. Virkavastuulla toimivilla viranhaltijoilla talouden reunaehdot ovat paremmin tiedossa jo pelkästään ammatillisesta näkemyksestä johtuen.

Poliitikkoja ei Jarvan mielestä voi ajatella yhtenäisenä ryhmänä. On poliitikkoja, jotka kantavat kovastikin vastuuta talouden hoidosta ja velkaantumisen pysäyttämisestä. Jotkut pystyvät hahmottamaan kokonaisuuden paremmin kuin toiset.

Virkamiehet laativat säästölistan luottamushenkilöille

- Johtamisessa olennaista on tiivis vuorovaikutus viranhaltijajohdon ja luottamushenkilöjohdon välillä. Sillä varmistetaan se, että luottamushenkilöt ovat hyvin informoituja kokonaisuudesta ja osaavat tehdä sen perusteella oikeanlaisia päätöksiä.

Lappeenrannassa on Jarvan mukaan hyvä kokemus viime vuoden talousarvion laatimisesta.

- Linjasimme aluksi viime syksynä yhdessä luottamushenkilöiden kanssa taloudenhoidon reunaehdot. Viranhaltijat laskivat taloudenhoidon rahoitusvajeen koko valtuustokauden osalta. Sovimme luottamushenkilöiden kanssa reunaehdoksi, että velkaantuminen on pysäytettävä seuraavan kolmen vuoden aikana. Totesimme, että kun ei saa velkaantua, on leikattava menoja ja/tai nostettava veroja.

- Virkamiehet laativat pitkän listan mahdollisista säästökohteista luottamushenkilöille. Säästölista laitettiin kunnan verkkosivuille sekä Ylen sivuille kansalaisten pohdittavaksi. Säästölaskurin avulla itse kukin sai arvioida mistä säästää, ja kuinka paljon veroja pitäisi nostaa.

Lopputuloksena valtuustoryhmät ilmoittivat lukuisten kokoustensa päätteeksi, että he ovat sopineet ratkaisusta: kolmessa vuodessa karsitaan menoja 15 miljoonaa euroa ja samanaikaisesti nostetaan tuloveroprosenttia 1,5 prosenttiyksikköä.

- Tältä pohjalta tehtiin lähes yksimieliset päätökset valtuustossa. Kuluneen vuoden puolivuotisraportin perusteella suunnitelma on pitänyt. Taloutemme on tasapainossa eikä lisävelkaa ole tänä vuonna otettu.

Luottamus, yhteinen näkemys ja selkeä työnjako

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio, kok., sanoo, että kolme tärkeää asiaa kunnan johtamisessa ovat luottamus, yhteinen näkemys ja selkeä työnjako.

- Kaupunginjohtajan tehtävä on vaativa, koko virkamiespoppoon johtaminen. Näinä aikoina myös talouden johtaminen on erittäin vaativaa. Olennaista on, että hallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja ovat samoilla linjoilla, ja vievät kumpikin omassa roolissaan kunnan kehitystä eteenpäin.

Demokraattisesti tehdyt päätökset pitää hyväksyä

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen, kesk., esitteli Porin kuntajohtajapäivillä Oulun valtuustosopimuksen syntyä ja vaikutuksia,

Tällaista luottamushenkilöiden sitouttamista ei aiemmin Oulussa ole tehty. Taustalla oli iso, viiden kunnan kuntaliitos. Samalla kaupunkiin tuli päätoiminen poliitikko, hallituksen puheenjohtaja.

Yleisten kuntatalouden vaikeuksien lisäksi Oulua raateli elinkeinoelämän raju romahtaminen.

Poliitikkojen sitouttaminen niin, että sopimuksista pidetään kiinni, vaikka mielipidepalstat alkavat täyttyä vihaisista kuntalaisten kommenteista, lähtee Moilasen mukaan yhteistyöstä ja avoimuudesta.

- Sitoutuminen punnittiin lomautuspäätöksessä, jossa punnittiin valtuustosopimukseen tehtyjä kirjauksia. Pieniä irtiottoja yhteisesti sovituista linjauksia oli nähtävissä.

Seuraava ponnistus nähdään Moilasen mukaan vuoden 2015 talousarviossa.

- Valtuustosopimuksen yhteydessä olemme sopineet, että se tarkistetaan ja mahdollisesti päivitetään kerran vuodessa. Teoriassa tästä voi myös irtisanoutua kesken kauden. Sopimus on voimassa niin kauan kuin se edustaa valtuuston enemmistöä.

Yksittäisillä valtuutetuilla on kuitenkin laillinen oikeus esimerkiksi valittaa valtuuston päätöksistä sopimuksista huolimatta.

- Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että demokraattisesti tehdyt päätökset pitää hyväksyä. Valituksien tekeminen on Suomessa mahdollista hyvin laajasti. Joskus valituksien takana on päätöksien toimeenpanon viivyttäminen. Tätä en pidä hyväksyttävänä ja tulisikin miettiä, miten tällainen ilmiö voitaisiin poistaa.


Ehdotus edunvalvojalle

- Kuntaliiton tulisi edunvalvonnassa toimia siihen suuntaan, että valtion budjettiin ei sisällytettäisi erilaisia korvamerkittyjä määrärahoja, koska ne jäykistävät palvelurakenteita.

- Esimerkkinä perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen ja lisäopettajien ja -avustajien palkkaaminen, jota valtio kovasti budjetista infotessaan hehkutti, vaikka näiden ammattikuntien edustajat eivät ole valtion, vaan kuntien palkkalistoilla.

- Jos ylimääräistä rahaa on, annettakoon sitä kaikille kunnille, koska kaikki sitä kuitenkin hakevat ja kaikki saavat. Hakemisesta, raportoinnista ja maksatuksista tulee vaan ylimääräistä työtä niin kuntiin kuin valtiolle.

 

Harjavallan kaupunginjohtajaJaana Karrimaakuntajohtajapäivillä 28.–29.8.

 

 

 


Hollolassa työntekijät 
kehittävät omaa työtään

Kunnan työntekijöiden sitoutuminen omaan työhönsä ja työhyvinvointi ovat parantuneet Hollolan kunnassa. Työelämän laatuhanke sai kehuja kuntajohtajilta. Projektin aikana on jaettu vastuuta ja valtaa työntekijöille oman työn suunnitellussa.

Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen esitteli projektin tuloksia kollegoilleen Porissa.

Kuntaliitto: Normit purkuun ja kokeilut lainsäädäntöön


Kuntapalvelujen
kehittämiseksi tarvitaan kokeiluja mahdollistavaa lainsäädäntöä. Näin vaati Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma kuntajohtajapäivillä Porissa. Kuntaliiton hallitus ehdottaa uuteen kuntalakiin mahdollisuuksia kokeilla erilaisia palvelujen organisoimis- ja toteuttamistapoja. Kokeilusäännösten tavoitteena olisi antaa kokeiluihin osallistuville kunnille vapauksia poiketa lainsäädännön asettamista velvoitteista. Kunnat voisivat sen jälkeen vapaammin kehittää palvelujaan.

- Kunnat pitävät nykyistä valtiovarainministeriön kuntakokeiluhanketta liian rajattuna, jotta sillä voisi olla laaja-alaisia vaikutuksia palvelujen sekä palveluprosessien ja -toteuttamistapojen uudistamiseksi, Mäki-Lohiluoma sanoi.

Kuntien lähivuosien työn kannalta on ratkaisevaa, että maan hallitus saa pidettyä kiinni jo lupaamastaan kuntien tehtävien karsimisesta miljardin euron edestä, painotti Mäki-Lohiluoma.

- Rakennepaketti on oleellinen osa julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamisesta, sen kaikki osat on välttämätöntä toteuttaa.

Kunnat ovat Mäki-Lohiluoman mukaan omalta osaltaan jo mittavasti osallistuneet säästötalkoisiin veronkorotuksilla ja toiminnan tehostamisella. Takana on esimerkiksi veronkorotuksia 400 miljoonan euron edestä sekä sopeutustoimia 600 miljoonan euron edestä KT Kuntatyönantajien tekemän selvityksen mukaan.

Tehtävien karsimisen sijaan kunnille on tulossa uusia tehtäviä, velvoitteita ja menoja, muun muassa vaikeasti työllistyvien aktivoinnin lisääntynyt vastuu, sosiaalihuoltolain uudistus ja kotihoidon tuen jako puolisoiden kesken.

- Kuntaliiton ehdottama kokeilutoiminta uudessa kuntalaissa auttaisi omalta osaltaan tasapainottamaan tilannetta jo sovittuun suuntaan. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta miljardin euron edestä on edelleen pidettävä kiinni, korosti Mäki-Lohiluoma.

Kuntakokeilut tukevat velvoitteiden vähentämistä

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteen mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään niin paljon, että kunnat säästäisivät miljardi euroa vuodessa. Valtio käynnistää siksi oman tavoitteen saavuttamiseksi kuntakokeiluja, joihin on hyväksytty 16 kuntaa tai kuntaryhmää, yhteensä 56 kuntaa.

Lakiluonnos on hyväksytty hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä vietäväksi valtioneuvoston käsittelyyn.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi.

Suurten kaupunkien johtaminen kiinnostaa


Hakijamäärät kunnanjohtajan virkoihin ovat vähentyneet, mutta Kuntaliiton seurantatietojen mukaan väheneminen on pysähtynyt. Vuonna 2013 hakijamäärissä oli jopa hienoista nousua.

​Etenkin alle 10 000 asukkaan kuntiin hakeutuminen on vähentynyt. Vuodesta 2006 lähtien hakijoita kunnanjohtajan virkoihin on ollut yli 10 000 asukkaan kuntiin enemmän kuin alle 10 000 asukkaan kuntiin. Ennen vuotta 2006 tilanne oli päinvastoin.

Vuonna 2013 kunnanjohtajan virkoja oli auki 30. Hakijoita oli virkaa kohden keskimäärin 13. Hakijamäärät vaihtelivat kahdesta 25:een.

Vuosina 2001–2011 hakijoita oli Manner-Suomen kunnanjohtajan virkaan keskimäärin 11 ja vuosina 1996–2000 keskimäärin 19. Hakijoita on 2000-luvulla virkaa kohden ollut 10-13. Virkoja on ollut avoinna vuosittain 20-30.

Hakijamäärät vaihtelevat suuresti viranhauissa, myös alueellisesti. Vuosina 1996–2013 kunnanjohtajan virkoihin on ollut keskimääräistä enemmän hakijoita Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Uudenmaan kunnissa.

Kuntaliitto on selvittänyt Manner-Suomen kunnanjohtajien viranhaun kiinnostavuutta vuosina 1996–2013. Selvitys on toteutettu tarkastelemalla kunnanjohtajien virkojen hakijamääriä ja hakuaikojen jatkamisen yleisyyttä. Tulokset ovat suuntaa antavia, koska aineisto kattaa arvioilta noin puolet tarkastelujakson viranhauista. Pitkä aikasarja tuo kuitenkin luotettavuutta selvitykseen.

Kunnanjohtajan viran houkuttelevuuteen vaikuttavat monet tekijät. Kunnan sijainnin ja koon lisäksi myös kunnan maine joko lisää tai vähentää kiinnostusta virkaa kohti. Viran kiinnostavuuteen vaikuttavat pääpiirteissään samat seikat kuin mihin tahansa muuhun työhön liittyvät houkuttelevuustekijät kuten palkkataso, työn arvostus ja vaativuus. Vallan ja vastuun pelisäännöt sekä yhteistoiminta kunnanjohtajan ja luottamushenkilöiden välillä toimii joko viran kiinnostusta lisäävänä tai sitä heikentävänä.

Julkisuus vähentää kunnanjohtajan työn houkuttelevuutta. Nykyisen viranhakumenettelyn vanhanaikaisuus ja jäykkyys ei saa hakijoilta kiitosta.

Professori Petri Virtanen ja Hattulan kunnanjohtaja Heidi Rämö kertoivat miten johdetaan strategisensotkuisuuden keskellä.
Professori Petri Virtanen ja Hattulan kunnanjohtaja Heidi Rämö kertoivat miten johdetaan strategisensotkuisuuden keskellä.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.
Antti Jämsen, Miehikkälän kunnanjohtaja, kehui kuntajohtajapäiviä siitä, että päivien aikana voi keskustella kollegoitten kanssa ja erityisesti sitä, että päivien aikana jaetaan myös kuntia koskevaa, uusinta tietoa.
Antti Jämsen, Miehikkälän kunnanjohtaja, kehui kuntajohtajapäiviä siitä, että päivien aikana voi keskustella kollegoitten kanssa ja erityisesti sitä, että päivien aikana jaetaan myös kuntia koskevaa, uusinta tietoa.
FCG:n Marita Lehikoinen ja Kimmo Haapasalo kilistivät Porin kaupungin vastaanotolla laseja keksittyään uuden tuotteen kuntajohtajille.
FCG:n Marita Lehikoinen ja Kimmo Haapasalo kilistivät Porin kaupungin vastaanotolla laseja keksittyään uuden tuotteen kuntajohtajille.
- Tämä on mielenkiintoinen tapahtuma ja tapa verkottua, Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula kommentoi tapahtumaa
- Tämä on mielenkiintoinen tapahtuma ja tapa verkottua, Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula kommentoi tapahtumaa
Porin ykköspoliitikko, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Diana Bergroth-Lampinen, sd., emännöi Porin kaupungin vastaanotolla kaupungintalolla kuntajohtajapäivien ensimmäisen päivän päätteeksi.
Porin ykköspoliitikko, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Diana Bergroth-Lampinen, sd., emännöi Porin kaupungin vastaanotolla kaupungintalolla kuntajohtajapäivien ensimmäisen päivän päätteeksi.
Keiteleen ja Suomussalmen kuntajohtajat Hanna Helaste (vas.) ja Asta Tolonen vaihtoivat kuulumisia Porin kaupungin vastaanotolla. Molemmissa kunnissa huolena on väestön väheneminen. Kuntajohtajapäivien ohjelmassa olleet Sitran Mikko Kososen ja professori Risto Harisalon esitykset saivat Helasteelta ja Toloselta isot kehut.
Keiteleen ja Suomussalmen kuntajohtajat Hanna Helaste (vas.) ja Asta Tolonen vaihtoivat kuulumisia Porin kaupungin vastaanotolla. Molemmissa kunnissa huolena on väestön väheneminen. Kuntajohtajapäivien ohjelmassa olleet Sitran Mikko Kososen ja professori Risto Harisalon esitykset saivat Helasteelta ja Toloselta isot kehut.

Kuntaliitto: Normit purkuun ja kokeilut lainsäädäntöön


Kuntapalvelujen
kehittämiseksi tarvitaan kokeiluja mahdollistavaa lainsäädäntöä. Näin vaati Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma kuntajohtajapäivillä Porissa. Kuntaliiton hallitus ehdottaa uuteen kuntalakiin mahdollisuuksia kokeilla erilaisia palvelujen organisoimis- ja toteuttamistapoja. Kokeilusäännösten tavoitteena olisi antaa kokeiluihin osallistuville kunnille vapauksia poiketa lainsäädännön asettamista velvoitteista. Kunnat voisivat sen jälkeen vapaammin kehittää palvelujaan.

- Kunnat pitävät nykyistä valtiovarainministeriön kuntakokeiluhanketta liian rajattuna, jotta sillä voisi olla laaja-alaisia vaikutuksia palvelujen sekä palveluprosessien ja -toteuttamistapojen uudistamiseksi, Mäki-Lohiluoma sanoi.

Kuntien lähivuosien työn kannalta on ratkaisevaa, että maan hallitus saa pidettyä kiinni jo lupaamastaan kuntien tehtävien karsimisesta miljardin euron edestä, painotti Mäki-Lohiluoma.

- Rakennepaketti on oleellinen osa julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamisesta, sen kaikki osat on välttämätöntä toteuttaa.

Kunnat ovat Mäki-Lohiluoman mukaan omalta osaltaan jo mittavasti osallistuneet säästötalkoisiin veronkorotuksilla ja toiminnan tehostamisella. Takana on esimerkiksi veronkorotuksia 400 miljoonan euron edestä sekä sopeutustoimia 600 miljoonan euron edestä KT Kuntatyönantajien tekemän selvityksen mukaan.

Tehtävien karsimisen sijaan kunnille on tulossa uusia tehtäviä, velvoitteita ja menoja, muun muassa vaikeasti työllistyvien aktivoinnin lisääntynyt vastuu, sosiaalihuoltolain uudistus ja kotihoidon tuen jako puolisoiden kesken.

- Kuntaliiton ehdottama kokeilutoiminta uudessa kuntalaissa auttaisi omalta osaltaan tasapainottamaan tilannetta jo sovittuun suuntaan. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta miljardin euron edestä on edelleen pidettävä kiinni, korosti Mäki-Lohiluoma.

Kuntakokeilut tukevat velvoitteiden vähentämistä

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteen mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään niin paljon, että kunnat säästäisivät miljardi euroa vuodessa. Valtio käynnistää siksi oman tavoitteen saavuttamiseksi kuntakokeiluja, joihin on hyväksytty 16 kuntaa tai kuntaryhmää, yhteensä 56 kuntaa.

Lakiluonnos on hyväksytty hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä vietäväksi valtioneuvoston käsittelyyn.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi.

Suurten kaupunkien johtaminen kiinnostaa


Hakijamäärät kunnanjohtajan virkoihin ovat vähentyneet, mutta Kuntaliiton seurantatietojen mukaan väheneminen on pysähtynyt. Vuonna 2013 hakijamäärissä oli jopa hienoista nousua.

​Etenkin alle 10 000 asukkaan kuntiin hakeutuminen on vähentynyt. Vuodesta 2006 lähtien hakijoita kunnanjohtajan virkoihin on ollut yli 10 000 asukkaan kuntiin enemmän kuin alle 10 000 asukkaan kuntiin. Ennen vuotta 2006 tilanne oli päinvastoin.

Vuonna 2013 kunnanjohtajan virkoja oli auki 30. Hakijoita oli virkaa kohden keskimäärin 13. Hakijamäärät vaihtelivat kahdesta 25:een.

Vuosina 2001–2011 hakijoita oli Manner-Suomen kunnanjohtajan virkaan keskimäärin 11 ja vuosina 1996–2000 keskimäärin 19. Hakijoita on 2000-luvulla virkaa kohden ollut 10-13. Virkoja on ollut avoinna vuosittain 20-30.

Hakijamäärät vaihtelevat suuresti viranhauissa, myös alueellisesti. Vuosina 1996–2013 kunnanjohtajan virkoihin on ollut keskimääräistä enemmän hakijoita Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Uudenmaan kunnissa.

Kuntaliitto on selvittänyt Manner-Suomen kunnanjohtajien viranhaun kiinnostavuutta vuosina 1996–2013. Selvitys on toteutettu tarkastelemalla kunnanjohtajien virkojen hakijamääriä ja hakuaikojen jatkamisen yleisyyttä. Tulokset ovat suuntaa antavia, koska aineisto kattaa arvioilta noin puolet tarkastelujakson viranhauista. Pitkä aikasarja tuo kuitenkin luotettavuutta selvitykseen.

Kunnanjohtajan viran houkuttelevuuteen vaikuttavat monet tekijät. Kunnan sijainnin ja koon lisäksi myös kunnan maine joko lisää tai vähentää kiinnostusta virkaa kohti. Viran kiinnostavuuteen vaikuttavat pääpiirteissään samat seikat kuin mihin tahansa muuhun työhön liittyvät houkuttelevuustekijät kuten palkkataso, työn arvostus ja vaativuus. Vallan ja vastuun pelisäännöt sekä yhteistoiminta kunnanjohtajan ja luottamushenkilöiden välillä toimii joko viran kiinnostusta lisäävänä tai sitä heikentävänä.

Julkisuus vähentää kunnanjohtajan työn houkuttelevuutta. Nykyisen viranhakumenettelyn vanhanaikaisuus ja jäykkyys ei saa hakijoilta kiitosta.