TYÖPAIKKAUUTISET

Pälkäne äänesti

Koiviston johtajaksi

Pälkäneen hallintojohtaja ja vs. kunnanjohtaja Janita Koivisto nousee kunnanjohtajaksi.

Koivisto sai valtuuston vaalissa 28. elokuuta 18 ääntä ja Hausjärven hallintojohtaja Aleksi Heikkilä 9 ääntä.

Koivisto on 41-­vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän opiskeli Tampereen yliopistossa pääaineenaan sosiaalityötä ja sivuaineenaan kunnallisoikeutta.

Koivisto on aiemmin työskennellyt muun muassa Pälkäneen perusturvajohtana ja Kangasalan sosiaalijohtajana.

- Olen kotoisin Pälkäneen Kirvusta, joten kunta on minulle hyvin tuttu. 12 vuotta olin täältä välillä poissa.

Pälkäne aloittaa syksyllä kuntarakennelain edellyttämän liitosselvityksen Kangasalan kanssa.

- Toivon selvityksen syventävän kuntien välistä yhteistyötä ja tuottavan uusia yhteistyön muotoja, uusi kunnanjohtaja sanoo.

Koivisto aikoo kunnanjohtajana ponnistella muun muassa Pälkäneen liikennejärjestelyjen parantamiseksi.

Pälkäneen kunnan alueella on muutamia pahoja risteyskohtia valtatie 12:n varrella. Kunnan tulee valvoa etuaan näiden osalta. Risteyksissä on tapahtunut useita onnettomuuksia, joiden välttäminen uusin liikennejärjestelyin voisi olla estettävissä.

Kunnanjohtajan virkaa tavoitteli 14 hakijaa, joista viisi haastateltiin. Pälkäneen nykyinen kunnanjohtaja Esko Arasalo on vuorotteluvapaalla ja jää eläkkeelle joulukuun alussa.

Janita Koivisto

Leena Lehtoruusu Lumijoelle

Lumijoen uusi kunnanjohtaja on oikeustieteen kandidaatti Leena Lehtoruusu.

Lehtoruusu työskentelee Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) henkilöstöjohtajana. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Muonion määräaikaisena kunnanjohtajana, johtajana Kraft Foodsin Suomen toiminnoissa, notaarina ja käräjätuomarina sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lakimiehenä.

- Lähden mielelläni pohjoisempaan Suomeen. Minulla on loma­-asunto Muoniossa, joten samalla pääsen lähemmäksi sitä, Lehtoruusu sanoo.

Lehtoruusu sai Lumijoen 21­-jäsenisen valtuuston vaalissa 17 ääntä. Kolmen vuoden määräaikaista virkaa tavoitteli kahdella hakukierroksella yhteensä 19 hakijaa, joista kahdeksan haastateltiin.

Lumijoen nykyinen kunnanjohtaja Jouko Joensuu siirtyy osa­aikaeläkkeelle ja hoitamaan hallintojohtajan määräaikaista virkaa vuoden 2016 loppuun saakka.

Leena Lehtoruusu

Leena Lehtoruusu

Männistö perui Rädyn sijaistamisen

Kansanedustaja Lasse Männistö, kok., ei siirry Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan Laura Rädyn, kok., viransijaiseksi, vaikka kaupunginvaltuusto valitsi hänet tehtävään 27. elokuuta.

Männistön oli määrä siirtyä viransijaiseksi Rädyn virkavapauden ajaksi ja enintään ensi vuoden toukokuun loppuun. Vastaavasti Räty olisi noussut eduskuntaan, sillä hän on kokoomuksen ensimmäinen varakansanedustaja Helsingissä.

Järjestely herätti runsaasti arvostelua. Esimerkiksi eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, sd., totesi, että eron myöntäminen kansanedustajalle ei ole tällaisessa tapauksessa läpihuutojuttu.

Männistö perui 3. syyskuuta eronsa eduskunnasta.

- Koen, että eropyyntöni ympärillä käyty vilkas keskustelu on käytännössä vienyt edellytykseni hoitaa Helsingin apulaiskaupunginjohtajan tehtäviä sellaisella tavalla, mitä tämä äärettömän tärkeä tehtävä olisi edellyttänyt.

- Lopulta eduskunnan ratkaisulla ei olisi ollut väliä, vaan jo pelkästään nyt tulleet epäilykset olisivat vieneet pohjan työn aloittamiselta. Olen keskustellut asiasta myös puolueen puheenjohtajan kanssa, Männistö totesi tiedotteessaan.

Viransijaisuuden täyttö palasi uuteen valmisteluun.

Lasse Männistö

Tammela valitsi Larssonin kahdesti

Tammelan valtuusto valitsi Kalle Larssonin kahteen kertaan kunnanjohtajaksi. Larssonista tuli ensimmäisen kerran kunnanjohtaja 18. elokuuta, mutta valinta uusittiin 1. syyskuuta mahdollisen menettelytapavirheen vuoksi.

Kyse oli siitä, miten ja kuinka suurelle joukolle luottamushenkilöitä soveltuvuusarvioinnin tulokset olisi pitänyt esittää. Ennen jälkimmäistä kokousta valtuusto tutustui suljetuin ovin arvioinnin tuloksiin.

Larsson sai jälkimmäisessä kokouksessa 23 ääntä. Rääkkylän ex­-kunnanjohtaja Teemu Kejonen sai kaksi ääntä, ja kaksi valtuutettua jätti tyhjän lapun.

Larsson on työskennellyt Toivakan kunnanjohtajana tammikuusta 2013. Hän on aiemmin toiminut Varsinais-­Suomen liiton erikoissuunnittelijana ja Nummi­Pusulan kehittämispäällikkönä.

Tammela valitsi kunnanjohtajan viiden vuoden määräajaksi. Larsson seuraa virassa Matti Setälää, joka jäi heinäkuussa lomalle ja jää lomien jälkeen eläkkeelle. Virkaa tavoitteli 12 hakijaa.

Elokuun alusta alkaen vs. kunnanjohtajana on toiminut eläkkeellä oleva keskustan entinen kansanedustaja ja ministeri Martti Pura.

Alavieska valitsi Olli Ikosen

Hallintotieteiden maisteri Olli Ikonen on valittu Alavieskan kunnanjohtajaksi kahden vuoden määräajalle 2015–2016.

Alavieskan valtuusto valitsi Ikosen virkaan yksimielisesti. Varalle valtuusto valitsi hallintotieteiden maisteri Mari-­Liisa Kiiskilän.

Ikonen on aiemmin työskennellyt muun muassa Pyhtään kunnanjohtajana.

Kunnanjohtajan virkaa tavoitteli kahdella hakukierroksella yhteensä 14 hakijaa. Alavieskan nykyinen kunnanjohtaja Tapani Vierimaa jää eläkkeelle ensi vuoden alussa.

Kurikan Tyrväinen

Kuntajohtajien keulaan

Suomen Kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 2015 toimii Kurikan kaupunginjohtaja Paavo Tyrväinen ja varapuheenjohtajana Hattulan kunnanjohtaja Heidi Rämö.

Hallituksen jäsenet ja henkilökohtainen varajäsenet ovat Olavi Kaleva, Loviisa (Mikael Jakobsson, Pietarsaari), Heidi Rämö, Hattula (Jukka Moilanen, Ulvila), Timo Kenakkala, Hämeenlinna (Kimmo Behm, Nurmijärvi), Jari Jussinmäki, Paimio (Vesa Rantala, Taivassalo), Paavo Tyrväinen, Kurikka (Antero Alenius, Hämeenkyrö), Anne Ukkonen, Luumäki (Olli Nuuttila, Pyhtää), Kimmo Mikander, Mikkeli (Kari Karjalainen, Joensuu), Anne Heusala, Kuhmoinen (Juha Valkama, Uurainen) ja Mika Simoska, Tervola (Arto Laurikainen, Paltamo).

Vuosikokous pidettiin Kuntajohtajapäivillä Porissa 29. elokuuta.

Parkkinen lähtee synnyinkuntaansa

Pelkosenniemen kunnanjohtaja Erkki Parkkinen siirtyy Sallan kunnanjohtajaksi. Toimintakenttä on tuttu, sillä Salla ja Pelkosenniemi ovat naapurikuntia ja ne ovat monin tavoin

yhteistyössä keskenään, Parkkinen kertoo.

Salla on Parkkisen synnyinkunta. Hän kotoisin Hautajärven kylästä, joka sijaitsee noin 45 kilometriä kirkonkylästä Kuusamoon päin.

Parkkinen sanoo, että Sallan ongelmat ja mahdollisuudet ovat pitkälle samat kuin Pelkosenniemellä ja muilla Itä-­Lapin kunnilla: väestö ikääntyy, mutta matkailu ja kaivoshankkeet tuovat uutta toivoa ja elinvoimaa.

Soklin kaivoksen ja ratahankkeen toteutuminen olisi kunnan kannalta äärimmäisen tärkeää. Sallassa myös maa-­, metsä-­ ja porotalous ovat merkittävässä asemassa.

Sallassa on virallinen rajan-ylityspaikka. Parkkisen mukaan Venäjä on rajaseudun kunnille suuri mahdollisuus.

- Näinä vaikeina aikoina on tärkeää, että meillä on täällä vakiintuneet yhteistyö-­ ja ystävyyssuhteet rajan taakse.

Parkkinen on oikeustieteen kandidaatti. Hänet valittiin Pelkosenniemen kunnanjohtajaksi joulukuussa 2006. Sitä ennen hän työskenteli asianajajana omassa toimistossaan Kemijärvellä.

Parkkinen sai valtuuston vaalissa 26 ääntä ja Kolarin hallintojohtaja Antti Määttä yhden äänen. Virkaa tavoitteli kahdella hakukierroksella yhteensä 17 hakijaa.

Jouni Parkkonen KOVA ry:n johtoon

Suomen Kuntaliitto ja Kohtuuhintaisen vuokra-­asumisen edistäjät ry (KOVA) ovat valinneet yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi Jouni Parkkosen, 34. Hän aloittaa tehtävässä lokakuun 2014 alussa.

Parkkonen työskentelee opetus-­ ja viestintäministeri Krista Kiurun, sd., erityisavustajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa asuntoministerin erityisavustajana ympäristöministeriössä.

Koulutukseltaan Parkkonen on tradenomi, ja hän viimeistelee parhaillaan MBA-­opintojaan Haaga-Helia ammattikorkeakouluun.

- Haluan olla luomassa KOVA:sta Suomen johtavaa kohtuuhintaisen asumisen asiantuntijaa ja vaikuttajaa. Aidosti kohtuuhintaisen asumisen edistämiselle on Suomessa ja asuntopolitiikassa paljon tarvetta ja tilaa, Jouni Parkkonen toteaa.

Parkkonen sijoittuu tekemään tehtäviään Kuntaliiton Alueet ja yhdyskunnat ­-yksikköön.

- Kuntaliiton ja KOVA:n yhteistyö on tärkeää, sillä molemmilla järjestöillä on yhteiset tavoitteet edistää kohtuuhintaisten vuokra-­asuntojen löytymistä ja kuntien roolia niiden varmistajina, Kuntaliiton Alueet­ ja yhdyskunnat -­yksikön johtaja Leena Karessuo kommentoi valintaa.

KOVA on Suomen yhdeksän suurimman kaupungin vuokrataloyhtiöiden (Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion) perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kohtuuhintaista vuokra­asumista ja kohtuuhintaisten vuokra­asuntojen tuotannollisia edellytyksiä sekä toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja yhteisten etujen valvojana.

Tammela valitsi Larssonin kahdesti

Tammelan valtuusto valitsi Kalle Larssonin kahteen kertaan kunnanjohtajaksi. Larssonista tuli ensimmäisen kerran kunnanjohtaja 18. elokuuta, mutta valinta uusittiin 1. syyskuuta mahdollisen menettelytapavirheen vuoksi.

Kyse oli siitä, miten ja kuinka suurelle joukolle luottamushenkilöitä soveltuvuusarvioinnin tulokset olisi pitänyt esittää. Ennen jälkimmäistä kokousta valtuusto tutustui suljetuin ovin arvioinnin tuloksiin.

Larsson sai jälkimmäisessä kokouksessa 23 ääntä. Rääkkylän ex­-kunnanjohtaja Teemu Kejonen sai kaksi ääntä, ja kaksi valtuutettua jätti tyhjän lapun.

Larsson on työskennellyt Toivakan kunnanjohtajana tammikuusta 2013. Hän on aiemmin toiminut Varsinais-­Suomen liiton erikoissuunnittelijana ja Nummi­Pusulan kehittämispäällikkönä.

Tammela valitsi kunnanjohtajan viiden vuoden määräajaksi. Larsson seuraa virassa Matti Setälää, joka jäi heinäkuussa lomalle ja jää lomien jälkeen eläkkeelle. Virkaa tavoitteli 12 hakijaa.

Elokuun alusta alkaen vs. kunnanjohtajana on toiminut eläkkeellä oleva keskustan entinen kansanedustaja ja ministeri Martti Pura.

Alavieska valitsi Olli Ikosen

Hallintotieteiden maisteri Olli Ikonen on valittu Alavieskan kunnanjohtajaksi kahden vuoden määräajalle 2015–2016.

Alavieskan valtuusto valitsi Ikosen virkaan yksimielisesti. Varalle valtuusto valitsi hallintotieteiden maisteri Mari-­Liisa Kiiskilän.

Ikonen on aiemmin työskennellyt muun muassa Pyhtään kunnanjohtajana.

Kunnanjohtajan virkaa tavoitteli kahdella hakukierroksella yhteensä 14 hakijaa. Alavieskan nykyinen kunnanjohtaja Tapani Vierimaa jää eläkkeelle ensi vuoden alussa.

Kurikan Tyrväinen

Kuntajohtajien keulaan

Suomen Kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 2015 toimii Kurikan kaupunginjohtaja Paavo Tyrväinen ja varapuheenjohtajana Hattulan kunnanjohtaja Heidi Rämö.

Hallituksen jäsenet ja henkilökohtainen varajäsenet ovat Olavi Kaleva, Loviisa (Mikael Jakobsson, Pietarsaari), Heidi Rämö, Hattula (Jukka Moilanen, Ulvila), Timo Kenakkala, Hämeenlinna (Kimmo Behm, Nurmijärvi), Jari Jussinmäki, Paimio (Vesa Rantala, Taivassalo), Paavo Tyrväinen, Kurikka (Antero Alenius, Hämeenkyrö), Anne Ukkonen, Luumäki (Olli Nuuttila, Pyhtää), Kimmo Mikander, Mikkeli (Kari Karjalainen, Joensuu), Anne Heusala, Kuhmoinen (Juha Valkama, Uurainen) ja Mika Simoska, Tervola (Arto Laurikainen, Paltamo).

Vuosikokous pidettiin Kuntajohtajapäivillä Porissa 29. elokuuta.

Parkkinen lähtee synnyinkuntaansa

Pelkosenniemen kunnanjohtaja Erkki Parkkinen siirtyy Sallan kunnanjohtajaksi. Toimintakenttä on tuttu, sillä Salla ja Pelkosenniemi ovat naapurikuntia ja ne ovat monin tavoin

yhteistyössä keskenään, Parkkinen kertoo.

Salla on Parkkisen synnyinkunta. Hän kotoisin Hautajärven kylästä, joka sijaitsee noin 45 kilometriä kirkonkylästä Kuusamoon päin.

Parkkinen sanoo, että Sallan ongelmat ja mahdollisuudet ovat pitkälle samat kuin Pelkosenniemellä ja muilla Itä-­Lapin kunnilla: väestö ikääntyy, mutta matkailu ja kaivoshankkeet tuovat uutta toivoa ja elinvoimaa.

Soklin kaivoksen ja ratahankkeen toteutuminen olisi kunnan kannalta äärimmäisen tärkeää. Sallassa myös maa-­, metsä-­ ja porotalous ovat merkittävässä asemassa.

Sallassa on virallinen rajan-ylityspaikka. Parkkisen mukaan Venäjä on rajaseudun kunnille suuri mahdollisuus.

- Näinä vaikeina aikoina on tärkeää, että meillä on täällä vakiintuneet yhteistyö-­ ja ystävyyssuhteet rajan taakse.

Parkkinen on oikeustieteen kandidaatti. Hänet valittiin Pelkosenniemen kunnanjohtajaksi joulukuussa 2006. Sitä ennen hän työskenteli asianajajana omassa toimistossaan Kemijärvellä.

Parkkinen sai valtuuston vaalissa 26 ääntä ja Kolarin hallintojohtaja Antti Määttä yhden äänen. Virkaa tavoitteli kahdella hakukierroksella yhteensä 17 hakijaa.

Jouni Parkkonen KOVA ry:n johtoon

Suomen Kuntaliitto ja Kohtuuhintaisen vuokra-­asumisen edistäjät ry (KOVA) ovat valinneet yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi Jouni Parkkosen, 34. Hän aloittaa tehtävässä lokakuun 2014 alussa.

Parkkonen työskentelee opetus-­ ja viestintäministeri Krista Kiurun, sd., erityisavustajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa asuntoministerin erityisavustajana ympäristöministeriössä.

Koulutukseltaan Parkkonen on tradenomi, ja hän viimeistelee parhaillaan MBA-­opintojaan Haaga-Helia ammattikorkeakouluun.

- Haluan olla luomassa KOVA:sta Suomen johtavaa kohtuuhintaisen asumisen asiantuntijaa ja vaikuttajaa. Aidosti kohtuuhintaisen asumisen edistämiselle on Suomessa ja asuntopolitiikassa paljon tarvetta ja tilaa, Jouni Parkkonen toteaa.

Parkkonen sijoittuu tekemään tehtäviään Kuntaliiton Alueet ja yhdyskunnat ­-yksikköön.

- Kuntaliiton ja KOVA:n yhteistyö on tärkeää, sillä molemmilla järjestöillä on yhteiset tavoitteet edistää kohtuuhintaisten vuokra-­asuntojen löytymistä ja kuntien roolia niiden varmistajina, Kuntaliiton Alueet­ ja yhdyskunnat -­yksikön johtaja Leena Karessuo kommentoi valintaa.

KOVA on Suomen yhdeksän suurimman kaupungin vuokrataloyhtiöiden (Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion) perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kohtuuhintaista vuokra­asumista ja kohtuuhintaisten vuokra­asuntojen tuotannollisia edellytyksiä sekä toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja yhteisten etujen valvojana.