työllisyys ja elinvoima

Kari Lampinen (vas.) rakensi isänsä Olavi Lampisen kanssa ponttonilaituria Kotkassa.
Kari Lampinen (vas.) rakensi isänsä Olavi Lampisen kanssa ponttonilaituria Kotkassa.

Kotka ja Lahti etsivät uutta nousua

Kotka ja Lahti tavoittelevat uutta kukoistusta. Molemmissa on tarjolla poikkeuksellisen hienot asuinympäristöt vesistön varrella. Nousu edellyttää pitkäjänteisen virkamiestyön lisäksi sopuisaa päätöksentekoa.

Molemmat kaupungit ovat alisuoriutujia. Kotka kolistelee kriisikuntarajoja, ja Lahtea uhkaa nopea ylivelkaantuminen. Mitä ne aikovat tehdä?

Riitta Vainio kuvat: Juha Metso

Aurinko paistaa, meri kuohuu rantaan, syystuuli hyytää. Kari Lampisen Kalamajalla Kotkan Juha Vainion kadulla höyryää lohikeitto.

Lampinen rakentaa rannassa isänsä Olavi Lampisen kanssa uutta ponttonilaituria.

Lampisilla on selvä näkemys, miten Kotkaa pitäisi markkinoida: kannattaa myydä meren ja puistojen kaupunkia, jossa asunnot ovat halpoja, ihmiset ystävällisiä.

Torilla kaupungintalon edustalla kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Elomaa, kok., ja hallituksen jäsen Pasi Hirvonen, kok., hörppäävät aamukahvit.

Kuntapoliitikkojen mielestä Kotkassa pitää päästä eroon negatiivisesta asenteesta. Jos joku menestyy, alkaa kateus ja kampittaminen. Somessa parjataan kaikkea, esimerkiksi toriparkkia on haukuttu koko ajan.

– Voihan siihen suohon jäädä, mutta tämä on Suomen hienoin kaupunki, Hirvonen sanoo. Hänestä erityisesti yrittäjät pitää saada puhaltamaan yhteen hiileen.

Jämäkkyyttä toimeenpanoon

Kotkan politiikka on ollut kiivasta taistoa suurimman puolueen paikasta, mistä on seurannut, että toisten esityksiä kampitetaan.

Herrat arvioivat, että Kotkaan ei saada koskaan valituksi pormestaria, vaikka siitä on vähän aloitettu keskustelua. Eräät perussuomalaiset ovat eniten sen kannalla.

Päätöksen taakse ei löydy riittävää määrää valtuutettuja, kun muissakaan asioissa ei löydy yksimielisyyttä.

Jotta Kotka lähtee lentoon, tarvitaan nykyistä jämäkämpiä esityksiä ja päätösten täytäntöönpanon tehostamista.

Yksi iso askel olisi Kotkan, Haminan, Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kuntaliitos. Se toisi potkua kehitykseen. Sen jälkeen nykyisen merirajan lisäksi Kotkalla olisi myös maaraja Venäjän kanssa Miehikkälässä, kokoomuspäättäjät kaavailevat.

Virkamiehet luovat edellytyksiä yrityksille

Valtuuston puheenjohtaja Nina Brask, sd., suree, että Kotka rypee pahassa työttömyydessä. Hänestä virkamiehet ovat tehneet hyvää työtä ja luoneet yrityksille edellytyksiä. Poliitikoilla ei ole paljon muuta vaikutusmahdollisuutta kuin tehdä päätökset rivakasti esimerkiksi kaavoituksessa.

Myös Brask nostaa esille Kotkan riitaisan politiikan. Se jarruttaa nousua. Joka ikinen uusi asia lyödään lyttyyn.

Braskin mielestä Kotkassa politiikassa ovat liian vahvat puolueasetelmat. Pitäisi nähdä asiat enemmän Kotkan kannalta, jotta asiat toteutuisivat.

- Itse esiinnyn positiivisena ihmisenä, sanoo Brask, joka käsittelee Kotkaan liittyviä positiivisia uutisia myös Kotkan päätöksentekoon kurkistavassa blogissaan. Hän uskoo, että jos riittävän moni kotkalainen alkaa ajatella ”Tämä on meijän Kotka” ja toimii sen eteen, tulosta alkaa syntyä.

Visionääriksi sanotulla Kotkan kaupunginjohtajalla Henry Lindelöfillä on kaksi tärkeää asiaa Kotkan nostamiseksi. Talous on saatava tasapainoon. Sen lisäksi kaupungin vanhasta historiasta pitää kehittää menestystarina.

Kun nämä toteutuvat, Kotka uusiutuu ja on vetovoimainen.

– Siitä tulee vahva toimija Itämerellä. Kotka nousee aina. Olemme selvinneet sodista ja lamoista, ja selviämme myös nyt. ♦

Markus Karekallaksen esittämä psykiatri yrittää saada tolkkua Lahden kaupungin hankkeista Vanha Juko -teatterin näytelmässä Outoa paloa eräässä kaupungissa. Kuva: Aki Loponen

Markus Karekallaksen esittämä psykiatri yrittää saada tolkkua Lahden kaupungin hankkeista Vanha Juko -teatterin näytelmässä Outoa paloa eräässä kaupungissa

Lahti tahtoo modernin maineen

Lahtelaisen teatteri Vanhan Jukon näytelmä Outoa paloa eräässä kaupungissa kertoo Lahdesta. – Minä olen tämä kaupunki, ja tämä on esitys minusta, se alkaa.

- On ollut ikään kuin identiteetti hukassa. Että olenko minä nyt sitten Green City vai Business City, vai mikä city minä sitten oikein olen, ja kaikilla tuntuu olevan asiasta oma mielipiteensä, ja siitähän se oireilu sitten lähtee, pohtiminen näytelmässä jatkuu.

Oikeassa elämässä Lahti lähtee kisaamaan Euroopan vihreän pääkaupungin tittelistä vuodelle 2019. Tätä yritettiin jo pari vuotta sitten, mutta voittoa ei silloin tullut. Voittajaksi valitaan kaupunki, joka on innostunut, motivoitunut, kunnianhimoinen ja sitoutuu kestävän kehityksen tavoitteisiin. Asukkaiden ja yritysten osallistuminen on tärkeää.

Euroopan komission kilpailussa tittelin ovat aiemmin saaneet Tukholma, Hampuri, Kööpenhamina, Bristol ja Ljubljana.

Oikea kaupunki pienen matkan päässä

Lahtelainen erikoistutkija, dosentti Heikki Helin on perehtynyt tutkimusalueeseensa kuntatalouteen suurten kaupunkien näkökulmasta. Helsingin kaupungin tietokeskuksesta eläköitynyt Helin on perehtynyt monipuolisesti muutenkin kunta-asioihin. Hän sanoo, että Lahti ei ole saanut mahdollisuuksistaan kaikkea irti. Lahti voisi saada nuoria asukkaita, koska asunnot ovat edullisia ja asuinympäristö erityisen hieno.

Helsinkiin on tunnin matka moottoritietä ja sama aika maan hienoimmaksi kehutulla junayhteydellä.

Lahden naapurissa Orimattilassa alkaa radan varressa uuden Hennan asuinalueen rakentaminen.

– Keskelle ei mitään, Helin heittää.

– Kun ihan pienen lisämatkan päässä on oikea kaupunki ja halvat asunnot.

Lahden profiloituminen pääkaupunkiseudun kasvua purkavaksi asumiskunnaksi ei eräiden arvioiden mukaan kuitenkaan toimi toivotusti, jos perheen toiselle jäsenelle ei löydy töitä uudesta asumispaikasta. Silloin Helsinkiä lähempänä sijaitsevat nukkumiskunnat – uusi Orimattilan Henna ja ehkä etenkin Mäntsälä – korjaavat potin halvempaa asumista miettivälle.

Pikakonstit eivät auta

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta sanoo, että kaupungin kehitykseen ei pikakonstein voi paljon vaikuttaa, toimenpiteet vaikuttavat hitaasti.

– Se mitä tapahtuu nyt ja lähivuosina, perustuu pääosin toimiin, jotka on pantu alulle viime vuosina.

Myllyvirta pitää tärkeänä kaupungin viihtyisyyttä. Keskustan uudistus on valmistumaisillaan.

Monipuoliset, laadukkaat asuinalueet ovat Lahden valtti.

Lahti on suuri kaupunki ja sillä on nykyaikainen syke. Myllyvirta luettelee tarjontaa: kulttuuria, paljon liikuntamahdollisuuksia, palveluja ja elävä kaupunkiyhteisö.

Kaupunkia markkinoidaan erinomaisena toimintaympäristönä kansainvälisesti suuntautuville moderneille pk-yrityksille. Sekä teollisuus- että palvelutyöpaikkoja halutaan.

Kaupunginjohtaja tähdentää, että tärkeää on osaamispohja ja osaajat, yritysverkostot, ympäristö ja muotoilu.

– Lahti on vahvan profiilin kaupunki, joka linkittyy pääkaupunkiseutuun ihmisten arjessa ja yritysten toiminnassa. Kaupunki on keskellä eteläistä Suomea entistä selvemmin, kun Lahden eteläinen kehätie valmistuu.

Työttömien kaupunkeja

Kotkalla ja Lahdella on paljon yhteistä. Ne ovat vanhoja kaupunkeja, ja molemmat ovat olleet teollisuuden ja työläisten kaupunkeja. Nyt ne ovat työttömien kaupunkeja. Työttömyysprosentti oli Kotkassa elokuussa 19,5, Lahdessa 17,4.

Kummassakaan ei ole yliopistoa, joka toisi nuorta, koulutettua väestöä. Kotkan väkiluku on pienentynyt jo vuosia ja on nyt 54 500.

Kuntaliitos on kasvattanut Lahden väkilukua, joka on nyt 118 800. Lahdessa kuitenkin kuoli alkuvuoden aikana 15 ihmistä enemmän kuin syntyi.

Kotkasta saa kerrotalokolmion 70 000 eurolla, omakotitalon 100 000 eurolla.

Lahdessa asuntojen hinnat ovat ehkä kolmanneksen alempia kuin pääkaupunkiseudulla. Uuden sadan neliön kerrostaloasunnon saa Lahden keskustasta Helsingin vanhan kaksion hinnalla.

Valtiotieteen tohtori, tutkija Timo Aro näkee sekä Kotkassa että Lahdessa alisuoriutumisen laahuksen. Pitkän teollisen historian jälkeen rakenneuudistus on kesken. Erityisesti Kotka on kovassa kurimuksessa, Lahti on jo pääsemässä ylös. Lahden etuna on sen suuruus ja suuntautuminen pääkaupunkiseutuun.

Asukkaiden houkutteleminen pääkaupunkiseudulta on mahdollista, Aro näkee. Helsingin vaikutusalue laajenee 22–25 kilometriä vuosikymmenessä.

Lahti on tunnin matkavyöhykkeen sisällä. Kotkaan ajaa puolessatoista tunnissa.

Jos kaupunki profiloituu houkuttelevaksi ja myös pitää huolta kaupunkimaisesta ympäristöstä, pehmeä vetovoima, eli asuminen ja luonto, puree hyvinkin, Aro ennustaa.

Riitta Vainio

Kotkan valtuuston puheenjohtaja Nina Brask uskoo positiivisuuden voimaan Kotkan nostamisessa.
Kotkan valtuuston puheenjohtaja Nina Brask uskoo positiivisuuden voimaan Kotkan nostamisessa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Elomaa haukkasi posson ja hallituksen jäsen Pasi Hirvonen hörppäsi kahvit Kotkan torilla miettiessään, miten kaupungin asiat saataisiin kuntoon.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Elomaa haukkasi posson ja hallituksen jäsen Pasi Hirvonen hörppäsi kahvit Kotkan torilla miettiessään, miten kaupungin asiat saataisiin kuntoon.

Työttömien kaupunkeja

Kotkalla ja Lahdella on paljon yhteistä. Ne ovat vanhoja kaupunkeja, ja molemmat ovat olleet teollisuuden ja työläisten kaupunkeja. Nyt ne ovat työttömien kaupunkeja. Työttömyysprosentti oli Kotkassa elokuussa 19,5, Lahdessa 17,4.

Kummassakaan ei ole yliopistoa, joka toisi nuorta, koulutettua väestöä. Kotkan väkiluku on pienentynyt jo vuosia ja on nyt 54 500.

Kuntaliitos on kasvattanut Lahden väkilukua, joka on nyt 118 800. Lahdessa kuitenkin kuoli alkuvuoden aikana 15 ihmistä enemmän kuin syntyi.

Kotkasta saa kerrotalokolmion 70 000 eurolla, omakotitalon 100 000 eurolla.

Lahdessa asuntojen hinnat ovat ehkä kolmanneksen alempia kuin pääkaupunkiseudulla. Uuden sadan neliön kerrostaloasunnon saa Lahden keskustasta Helsingin vanhan kaksion hinnalla.

Valtiotieteen tohtori, tutkija Timo Aro näkee sekä Kotkassa että Lahdessa alisuoriutumisen laahuksen. Pitkän teollisen historian jälkeen rakenneuudistus on kesken. Erityisesti Kotka on kovassa kurimuksessa, Lahti on jo pääsemässä ylös. Lahden etuna on sen suuruus ja suuntautuminen pääkaupunkiseutuun.

Asukkaiden houkutteleminen pääkaupunkiseudulta on mahdollista, Aro näkee. Helsingin vaikutusalue laajenee 22–25 kilometriä vuosikymmenessä.

Lahti on tunnin matkavyöhykkeen sisällä. Kotkaan ajaa puolessatoista tunnissa.

Jos kaupunki profiloituu houkuttelevaksi ja myös pitää huolta kaupunkimaisesta ympäristöstä, pehmeä vetovoima, eli asuminen ja luonto, puree hyvinkin, Aro ennustaa.

Riitta Vainio