lakia lukien

Uusi kunta 2021 – uhka

vai mahdollisuus?

Maakunta- ja sote-uudistuksen melskeessä monet ovat unohtaneet jäljelle jäävän peruskunnan kohtalon.

- Miltä näyttää 2020-luvun peruskunta? Onko jäljellä vain rampa tynkäkunta – vai onko edessä kenties uusi lähidemokratian ja kansalaisvaikuttamisen kukoistus?

Näkemys I

Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen, minkälaisessa tahdissa Liperi on jäsentänyt tulevaisuuttaan?

- Me Pohjois-Karjalassa olemme hieman aikaamme edellä. Meillä on jo ihan ikioma maakunnallinen Siun sote. Se aloitti toimintansa kuluvan vuoden alussa, ja henkilöstö siirtyy sen palvelukseen ensi vuoden alusta.

- Olemme kotvan aikaa miettineet tykönämme peruskunnan tulevaisuutta. Ensi vuonna pidettäviin kuntavaaleihin mennessä meillä pitäisi olla selko uuden kunnan toimintamuodoista ja organisaatiosta.

Onko maakunta- ja sote-uudistus väkisinkin myös lähtölaukaus kuntatason kansalaisvaikuttamisen uudelle kukoistukselle?

- Ilman muuta. Perustuslain viesti on selvä: kunnallinen itsehallinto on kuntalaisten itsehallintoa. Nyt meillä on historiallinen tilaisuus rakentaa entistä vireämpiä, elinvoimaisempia ja asukkaitaan kuuntelevia lähiyhteisöjä.

- Politiikka perinteisessä muodossaan ei oikein jaksa nykyihmistä kiinnostaa. Muuhun yhdistys- ja järjestötoimintaan sen sijaan on innostusta yllin kyllin. Rakennamme kansalaisyhteiskuntaa poliittisen päätöksentekokoneiston rinnalle.

Minkälaisella porukalla Liperin kunta aikoo pitää tulevaisuutensa omissa käsissään?

- Valtuustoseminaareja on jo pidetty kaksi kertaa, kolmas on tulossa. Johtoryhmä ja luottamushenkilöillä vahvennettu laajennettu johtoryhmä kokoontuvat tämän tästä.

- Elinvoimakysymyksissä käymme jatkuvaa dialogia esimerkiksi seurakuntien, yrittäjäyhdistyksen ja monien muiden yhdistysten kanssa.

Oletteko jo saaneet myös uinuvia järjestöjä heräämään ruususen unestaan?

- (Naurahdus.) Monet järjestöt ovat oivaltaneet, että juuri nyt on oikea aika virkistyä ja herätä uuteen elämään esimerkiksi kumppanuussopimusten avulla. Ne ovat vain odottaneet, että milloin se kunta herää.

Näkemys II

Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen, onko keskustelu tulevaisuuden peruskunnasta jäänyt maakunta- ja sote-keskustelun jalkoihin?

- Julkisesta keskustelusta niinkin voisi päätellä. Pintakuohusta hieman sivussa on kuitenkin kaiken aikaa tehty paljon työtä peruskunnan uuden aseman ja roolin jäsentämiseksi.

Kuinka suuresta kuntamyllerryksestä nyt on kyse?

- Tilanne vaihtelee suuresti eri kuntien välillä. Monet kunnat ovat hoitaneet sote-palvelunsa jo iät ja ajat kuntayhtymissä. Siellä muutos ei ole niin raju kuin useissa suurissa kunnissa ja kaupungeissa, jotka ovat hoitaneet perusterveydenhuoltonsa ja sosiaalihuoltonsa itse.

Mitkä sitten ovat uuden peruskunnan ydintoimintoja?

- Tulevaisuuden kunta voidaan jäsentää kunnan eri rooleja tarkastelemalla. Sivistys, hyvinvointi ja terveys, kuntalaisten osallistuminen, elinvoima, elinympäristö, itsehallinto.

- Viime aikojen keskusteluissa on noussut esiin aivan uusi rooli: kuntalaisten edunvalvonta maakunnissa ja sote-organisaatioissa.

Entä lakipuoli? Kaipaako esimerkiksi kuntalaki ehostusta?

- Lainsäädännön uudistamistarpeita kartoitetaan parasta aikaa erillisessä asiantuntijaryhmässä. Sieltä on tulossa selvitys lakimuutosten tarpeesta vielä ennen joulua.

Onko edessä oleva myllerrys uhka vai mahdollisuus peruskunnalle?

- Kuten kaikessa muutoksessa, myös tässäkin on muistettava myös sen psykologinen puoli.

- Aluksi edessä on luopuminen vanhasta, tutusta ja turvallisesta.

- Kun tuo luopuminen ja kaiho on psykologisesti prosessoitu, alkaa uusien mahdollisuuksien täysipainoinen tarkastelu. Edessämme on loistava tilaisuus virkeän kansalaisyhteiskunnan rakentamiselle. Kunta on nyt päivitettävä 2020-luvulle. ♦

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Piirros Yrjö Klippi
Piirros Yrjö Klippi