luottamuksella

Luottamuksella-kirjoituksissa haastatellaan kunnanvaltuustojen puheenjohtajia.

Toimittaja pääsi

vallan makuun

Sopuisa päätöksenteko pitää kunnan pinnalla, sanoo keskustan ryhmää Kannonkoskella johtava Reijo Vesterinen.

teksti ja kuva: TUULA AINASOJa

Keskisuomalaista Kannonkosken kuntaa ei niin vaan nitistetä, vaikka asukkaita on vain 1 500 ja työttömyys lähentelee 20 prosenttia.

Ja vaikka kunnantalo poltettiin poroksi muutama vuosi sitten.

Uusi uljas rakennus nousi tuhkasta vain reilu vuosi sen jälkeen, kun tuhopolttaja oli iskenyt keväällä 2014.

- Tuhopoltto oli henkilökunnalle kova paikka, osa arkistoistakin tuhoutui. Se oli hyvä näyttö kunnan elinvoimasta, että tilalle saatiin ripeästi uusi kunnantalo, keskustan ryhmää kunnassa johtava Reijo Vesterinen sanoo.

Uuden rakennuksen tilaratkaisuissa huomioitiin se, että kunnan hallinnollinen toiminta saattaa pienentyä oleellisesti. Tilat ovat muunneltavissa muuhun käyttöön, ja valtuuston kokouksetkin pidetään nyt kahdeksan kilometriä keskustasta sijaitsevassa Piispalan nuorisokeskuksessa.

Kunnan omistama Piispala on Vesterisen mukaan Kannonkosken kruununjalokivi. Keskus vetää puoleensa leirikouluja järjestäviä luokkia Etelä-Suomesta saakka.

- Piispala on osoitus siitä, että edellisten polvien päättäjät ovat osanneet tehdä oikeita ratkaisuja.

Kuntaoppia aluetoimittajana

Keskusta on hallinnut Kannonkoskea vuodesta 1988 yksinkertaisella enemmistöllä, eikä sen ote näytä olevan hiipumassa.

Viime vaalit poikivat yhden lisäpaikan: nyt 17 valtuustopaikasta 11 on keskustan hallussa. Vesterisen vetämässä ryhmässä on lisäksi yksi kokoomuslainen. Toisessa ryhmässä on neljä demaria ja yksi perussuomalainen.

- Ryhmämme on sopuisa. Tiukkaa ryhmäkuria ei ole. Jos jollakin valtuutetulla on perusteltu syy olla eri mieltä muun ryhmän kanssa, hän saa pitää päänsä.

Vesterinen istuu ensimmäistä kauttaan kuntapäättäjänä, mutta on silti konkari kunta-asioissa. Siihen on syynä hänen entinen leipätyönsä Keskisuomalaisen aluetoimittajana Karstulassa 1980-luvulla.

- Siinä tuli hyvää kuntaoppia, kun kirjoitin kahdeksan kunnan valtuustojen kokouksista maakuntalehteen.

Eläkkeelle hän siirtyi kaksi vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajan työstä.

- Politiikkaan lähteminen kiinnosti jo aiemmin, mutta työhön liittyi sen verran matkustamista, että sitä olisi ollut vaikea yhdistää kunnallispolitiikkaan.

Liekö kipinä politiikkaan jäänyt kytemään lapsuudessa: Reijon isä Heimo Vesterinen oli kunnanvaltuustossa 39 vuotta, joista yli 15 vuotta puheenjohtajistossa.

Henkeen ja vereen maaseutuihminen

Keskustan ryhmässä on viisi maanviljelijää, ja viljelijäksi on myös Vesterinen eläkepäivillään ryhtynyt.

Hän asustaa perheensä kanssa kotitilaansa ja viljelee yhdeksää peltohehtaaria. Koneita vaativat työt hän teettää urakoitsijalla.

Viljelijöiden ja etenkin maitotilallisten ahdinko huolestuttaa Vesteristä. Kannonkoskella on jäljellä enää alle kymmenen maitotilaa.

Nykyisen hallituksen toimia Vesterinen pitää hyvinä maaseudun näkökulmasta. Esimerkiksi tierahoja on saatu Keski-Suomeen, ja Kannonkoskea sivuava Sininen tie on hiljattain kunnostettu.

- Kevyen liikenteen väyliinkin on saatu valtion rahaa. Pienetkin asiat vaikuttavat ihmisten mielialaan ja mielikuvaan, että kyllä täälläkin eletään.

Etusijalla kaikkien Kannonkoski-puolue

Vesterinen on valtuuston varapuheenjohtaja, joten hän voi olla läsnä myös kunnanhallituksen kokouksissa.

- Niissä saan ensikäden tietoa, ja tietohan on valtaa.

Keskustan ryhmäjohtaja sanoo päässeensä vallan makuun, mutta valtataisteluja ei Kannonkosken valtuustossa käydä.

Kokoukset sujuvat sopuisasti. Kumpikin ryhmä pitää oman kokouksensa valtuuston kokouksen edellä, ja keskustelua ei yleensä kovin paljon synny.

- Minusta näin pienessä kunnassa ei ole varaa puoluepolitiikkaan, vaan etusijalla pitää olla kaikkien yhteinen Kannonkoski-puolue, Vesterinen sanoo.

Yhteen hiileen yritetään puhaltaa etenkin työttömyyden taltuttamiseksi. Kunnassa on meneillään työllisyyskokeilu ja yritysten oppisopimuskoulutusta on päätetty tukea.

Keväällä palkattiin työsuunnittelija ennen muuta niiden tueksi, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä.

Elinkeinoelämän asiantuntemusta Vesterinen toivoo myös lokakuussa valittavalta uudelta kunnanjohtajalta, jonka on määrä aloittaa vuodenvaihteessa 20 vuotta ohjaksia pitäneen Maarit Aution seuraajana.

- Sama onko uusi kunnanjohtaja mies tai nainen, vanha tai nuori, kunhan hänellä on kunnallisalan lisäksi kokemusta yrityselämästä. Meidän 18 prosentin työttömyys on karsea, Vesterinen kiteyttää.

Viimeiseen asti itsenäinen kunta

Kunnan säilyttämisestä itsenäisenä Vesterisellä on tinkimätön mielipide.

- Kannonkoski on säilytettävä itsenäisenä niin kauan kuin pystytään. En hetkeäkään epäile, etteikö palvelut lähtisi muualle liitoksessa esimerkiksi Saarijärven kanssa.

Kannonkosken tulisi kuitenkin jatkossakin panostaa aktiivisesti seutuyhteistyöhön, josta toimiva esimerkki on Vesterisen mukaan perusturvaliikelaitos Saarikka. Se huolehtii Kannonkosken lisäksi Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Vesteristä huolestuttaa kuitenkin, miten sote- ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan Kannonkosken asemaan.

- Kunpa tietäisi mihin ollaan menossa. Se tuntuu olevan kaikkien muittenkin kuntien päättäjille hämärän peitossa. Toivomus olisi, että oman kunnan asioissa olisi jatkossakin todellista vaikutusvaltaa. ♦

Klikkaa kuvaa niin näet tarkemmat tiedot ja suuremmat kuvat

Reijo Vesterinen

Syntynyt: 1951 Kannonkoskella

Ammatti: toimittaja, eläkkeellä

Koulutus: agronomi

Harrastukset: metsästys, kalastus,

karaoke, Lions-toiminta

Luottamustehtäviä: Kannonkosken kunnanvaltuuston jäsen 2013-, valtuuston 1. varapuheenjohtaja 2016 alkaen

Poliitikko, jota arvostan: Juha Sipilä

+

Hyvää Kannonkoskella

+ luonto

+ avuliaat ihmiset, yhteishenki

+ Nuorisokeskus Piispala

_

Parannettavaa Kannonkoskella

- työttömyys

- epävarmuus tulevasta

- ikärakenne

Reijo Vesterisen mukaan Kannonkosken tilanne ei ole epätoivoinen, vaikka tiukkaa on ollut ja velkaa on tehty.
Reijo Vesterisen mukaan Kannonkosken tilanne ei ole epätoivoinen, vaikka tiukkaa on ollut ja velkaa on tehty.

Reijo Vesterinen

Syntynyt: 1951 Kannonkoskella

Ammatti: toimittaja, eläkkeellä

Koulutus: agronomi

Harrastukset: metsästys, kalastus,

karaoke, Lions-toiminta

Luottamustehtäviä: Kannonkosken kunnanvaltuuston jäsen 2013-, valtuuston 1. varapuheenjohtaja 2016 alkaen

Poliitikko, jota arvostan: Juha Sipilä

+

Hyvää Kannonkoskella

+ luonto

+ avuliaat ihmiset, yhteishenki

+ Nuorisokeskus Piispala

_

Parannettavaa Kannonkoskella

- työttömyys

- epävarmuus tulevasta

- ikärakenne