pääkirjoitus

Yhteisöllinen äly

vahvistaa

Suomi-neito ei ole tasapainossa. Muuttotappioalueilla väki vähenee ja vanhenee, kun suurin osa vaurautta tuovista veronmaksajista muuttaa kaupunkeihin. Entistä isommat alueet autioituvat ja kasvukeskukset tiivistyvät.

Tutkija Timo Aron mukaan tämä kehitys olisi huomioitava paremmin päätöksenteossa. Havainnollisena esimerkkinä voi pitää sote-uudistukseen kaavailtua valinnanvapautta: markkinoita löytyy varmuudella vain viidestä maakunnasta ja kuudesta maakunnasta markkinat puuttuvat tyystin.

Rautalampi on yksi väestörakenteen muutokseen heränneistä kunnista, joka laskee toivonsa turvapaikanhakijoiden varaan. Syyrialaiset kotoutetaan savolaisiksi nopealla tahdilla ja kunta toivoo, että mahdollisimman moni jäisi pysyvästi paikkakunnalle. Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden sietäminen mainitaan ydinsyiksi lupaavaan kehitykseen, jossa kaikki voittavat.

Lappajärvi puolestaan ajautui kriisin partaalle turvapaikanhakijoiden takia, ja yhdeksi tekijäksi on nostettu kunnanhallituksen päätöksentekoon vaikuttava suvaitsemattomuus. Pakolaisten sijoittaminen kylpylähotelliin oli monille liikaa, vaikka sen avulla hotellin toimintaa kyettiin jatkamaan ja turvaamaan työpaikat noin vuodeksi. Nyt toiminta vastaanottokeskuksena on lakkautettu ja tyhjä hotelli on myynnissä.

Poliitikoilla on suuri vastuu kunnan ilmapiirin ja vetovoiman luomisessa. Jo yhdenkin luottamushenkilön äänekkäät rasistiset huutelut tai muuten eripuraisa päätöksenteko heittävät varjon elinvoiman kehittämisen päälle. Vetovoimatekijöitä ei synny, muuttotappio ja näivettyminen uhkaavat. Nopeatahtinen, asiantunteva ja yritysmyönteinen päätöksenteko puolestaan luo puitteet joustavalle kehitykselle ja kasvulle.

Mäntsälä on onnistunut houkuttelemaan maillensa venäläisen Yandexin, jonka datakeskus puskee nyt lämpöä kunnan tarpeisiin, ja jonka tilat tarjoavat paikkoja startup-yrityksille. Merellinen Kotka sen sijaan kärsii riitaisasta politiikasta, joka jarruttaa nousua ja ylläpitää syvää työttömyyttä.

Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan lehtori Jenni Airaksinen valottaa tässä numerossa oivallista resilienssin käsitettä. ”Resilienssi kuvaa onnellista loppua, jossa vakavasta uhasta huolimatta selviydyttiin.” Resilientti kunta tarvitsee resilienttejä ihmisiä, joilla on eteenpäin katsova asenne ja kykyä viedä läpi muutos, jonka lopputuloksesta ei ole varmuutta.

Vahvuuksien vahvistaminen tuo työtä ja imua pieniinkin kuntiin. Vaikka massatuotanto pakenee ulkomaille, esimerkiksi suomalainen muotoilu ja brändit takaavat monille paikkakunnille edelleen vaurautta.

Finlaysonin uuden nosteen takana oleva mainosmies Jukka Kurttila muistuttaa, että muotoilun lisäksi on osattava myydä. Hyvä tarina on olennainen osa menestyvää brändiä.

Muuttotappiosta kärsivillä paikkakunnilla on kaikki edellytykset kääntää kurssia, ja hyvän tarinan aihioita löytyy suurimmasta osasta autioituvaa Suomea. Kohti lohikäärmeitä, sanoisi Helsingin tuore muotoilujohtaja Anne Stenros, joka korostaa yhteisöllisen älyn merkitystä palvelukehityksessä ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa.

Rajojen avaaminen ja yhteisöllisen älyn kasvattaminen kehittää myös resilienssiä. Rajojen sulkeminen ja vihapuheeseen tiivistyvä pelko vierasta kohtaan vie pohjan tulevaisuudelta. ♦

Marja Honkakorpi

TOIMITUS

Päätoimittaja: Marja Honkakorpi

Tuottaja:

Martta Nieminen,

Martan Media Oy

martta.nieminen@kuntalehti.fi

Ulkoasu:

Kari Långsjö

Långsjö Creative

Sähköposti toimitukselle:

kuntalehti@kuntalehti.fi

Toimituksen sihteeri:

Monica Honkaniemi

Postiosoite:

Toinen linja 14

00530 Helsinki (Kuntatalo)

Puh. 050 599 6681

www.kuntalehti.fi

Marja Honkakorpi

TOIMITUS

Päätoimittaja: Marja Honkakorpi

Tuottaja:

Martta Nieminen,

Martan Media Oy

martta.nieminen@kuntalehti.fi

Ulkoasu:

Kari Långsjö

Långsjö Creative

Sähköposti toimitukselle:

kuntalehti@kuntalehti.fi

Toimituksen sihteeri:

Monica Honkaniemi

Postiosoite:

Toinen linja 14

00530 Helsinki (Kuntatalo)

Puh. 050 599 6681

www.kuntalehti.fi