työllisyys ja elinvoima

Konsolipalvelimen saloja tutkiva Petri Millar on Yandexin Server Hardware Specialist. Yandexin datakeskuksessa Mäntsälässä on 17 työntekijää, joita yhdistää kyky hoitaa monipuolisesti erilaisia työtehtäviä.
Konsolipalvelimen saloja tutkiva Petri Millar on Yandexin Server Hardware Specialist. Yandexin datakeskuksessa Mäntsälässä on 17 työntekijää, joita yhdistää kyky hoitaa monipuolisesti erilaisia työtehtäviä.

Pitäkää Mäntsälä mielessä

Venäläinen Yandex osti kolme vuotta sitten kahdeksan hehtaarin maa-alueen Mäntsälästä ja rakensi datakeskuksen. Monet muutkin kunnat haluavat kansainvälisiä yhtiöitä rajojensa sisälle. Mäntsälästä voisi ottaa mallia.

Jouni Lampinen kuvat: Seppo Haavisto

Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä sijaitsevan Mäntsälän hyvää kehitystä vauhditti hakukoneyhtiö Yandexin datakeskuksen valmistuminen vuonna 2014. Mäntsälässä on nyt lähes 21 000 asukasta, kun 2000-luvun alussa asukkaita oli alle 17 000.

Yhdysvaltalaisen pakkausvalmistajan Ball Corporationin omistukseen taannoin siirtynyt juomatölkkitehdas sekä Tokmannin logistiikkakeskus ja pääkonttori edustavat Yandexin tavoin kunnan uutta aikakautta.

Kun oikorata valmistui vuonna 2006 Mäntsälän oli entistä helpompi saada työvoimaa.

Mäntsälän juna-asemalta Kapulin yritysalueelle johtava kevytväylä ei kuitenkaan täyty aamuisin Yandexin työntekijöistä, joita on nyt vain 17. Yandex on kuitenkin olennainen osa kunnan kasvunäkymiä.

Yandexin datakeskuksen päällikkö Ari Kurvi korostaa, että Yandex ei ole sattumalta juuri Mäntsälässä.

- Se on vähän niin kuin naimisiin mennään. Ensin on houkuteltu alttarille ja sitten alkaa yhteinen elämä. Se on jatkuva prosessi, hän kuvailee.

Kurvi kehuu, että Mäntsälässä on oivallettu, että asioista on sovittava nopeassa tahdissa ja joustavasti.

- Tässä ei ollut kyse vain kunnan tontista, johon saatiin yritys ja joka sitten unohdetaan, vaan pitkäjänteisestä yhteistyöstä.

Hyvänä puolena nähdään esimerkiksi se, että Mäntsälän Yrityskehityksen kautta asiakkaat saavat tarvitsemiaan vastauksia työvoiman saatavuudesta kaavoituskysymyksiin kahden päivän aikana.

Yrityskehityksestä valtaosa on kunnan omistuksessa. Mäntsälän Sähkö on yhtiön toinen omistaja.

Yrityskehityksen toimitusjohtaja Harri Kari vahvistaa, että Yandexin ja kunnan välillä asiat ovat sujuneet hyvässä hengessä. Kunnassa on luotu hyvin toimiva pohja yhteistyölle yritysten suuntaan, Kari muistuttaa.

- Haluamme lisää työpaikkoja ja veronmaksajia. Kaikki ovat ymmärtäneet yhteisen tavoitteen, poliitikot ja viranomaiset. Mäntsälän viranomaisilla on hyvä kielitaito.

Osa otetusta energiasta palaa lämmityskäyttöön

Datakeskuksen sisällä taustahuminaa riittää, sillä normaali ilmamäärä rakennuksessa on miljoonia kuutiometrejä tunnissa.

- Tämä on ensimmäinen neljästä datakeskuksesta. Seuraavien rakentamisesta ei ole tehty päätöksiä, mutta mahdollisuudet lisätä lämmön siirtoa muille toimijoille kasvavat merkittävästi, Ari Kurvi sanoo hiuksien hulmutessa tuloilmakoneiden äärellä.

Kapeilla käytävillä liikuttaessa on hyvä valmistautua siihen, että rakennuksen toiselle puolelle siirryttäessä voi tulla kuuma.

Konesaliin puhalletaan 25-asteista ilmaa, joka palvelimien läpi kulkiessaan lämpenee ja on noin 35–40-asteista poistuessaan rakennuksesta.

Lämmönvaihtimet ottavat talteen lämmön poistuvasta ilmasta nesteeseen, joka siirretään kunnan kaukolämpölaitokselle.

Koska lämpölaitos on kunnallinen, synergioiden löytäminen oli Kurvin mukaan helppoa.

- Saamme ottamastamme energiasta noin neljäsosan siirrettyä takaisin lämmityskäyttöön, mikä on uudelle tekniikalle hyvä alku. Kun tämä prosenttiluku on yli 50, on se jo hyvää tasoa.

Millaiset sitten ovat Yandexin ja Mäntsälän yhteistyönäkymät?

Yandexilla on omissa tiloissaan paikkoja esimerkiksi startup-yrityksille. Yhtiö voi tulevaisuudessa esittää energiaratkaisuja naapuritonteille nouseville toimijoille.

Mäntsälässä tämä nähdään kunnan etuna. Jos Yandex myy lämpöään suoraan toisille yrityksille, se voi luoda mahdollisuuksia uusille tulijoille ja samalla työpaikoille.

Yandexin datakeskuksen toimintamalli on käytettävissä myös muissa kunnissa.

- Haluamme olla tekniikan kärjessä. Mielellään kuulemme mitä muut ovat tehneet ja päinvastoin. Se ei ole loppupeleissä meiltä pois, jos joku tekee samalla tavalla. Kerromme tästä avoimesti, koska datakeskus on maailmanlaajuisesti ensimmäinen tässä mittakaavassa ylijäämälämpöä hyödyntävä laitos, Kurvi sanoo.

Jos lämpö siirretään pelkästään mereen tai ilmaan, se olisi aikamoinen hukka kokonaisuuden kannalta.

- Tämä on mielestäni Suomen tulevaisuus, koska meillä on valmis infrastruktuuri lämmön jakelua varten. Tätä mahdollisuutta ei ole Keski-Euroopassa, Amerikassa tai juuri missään muuallakaan.

Kaikki kontaktit kannattaa hyödyntää

Monet muutkin kunnat kuin Mäntsälä yrittävät haalia kansainvälisiä investointeja rajojensa sisälle, koska mahdolliset hyödyt investoinneista voivat olla jopa käänteentekeviä.

Ulkomaiset investoinnit tuovat työpaikkoja ja ulkomaista pääomaa, joka vapauttaa kotimaista pääomaa muuhun käyttöön. Samalla kotimaisille toimijoille voi avautua uusia väyliä maailmalle.

Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja edistää Invest in Finland. Se on osa Finproa, joka on suomalaisten yritysten menestystä rakentava asiantuntijaorganisaatio.

Invest in Finlandia johtava Antti Aumo korostaa yhteistyön merkitystä. Yksikön keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat aktiiviset elinkeino- ja kehitysyhtiöt, Tekes, ely- ja te-keskukset sekä ulkoministeriö ja mittava suurlähetysverkosto.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisessa ja rahoittamassa Finpron yksikössä on rajalliset resurssit, joita täydentää merkittävä joukko kansainvälisiä kontakteja tuntevia miehiä ja naisia.

- He, joilla sykkii Suomi-sydän rinnassaan, ovat suureksi avuksi, Aumo muistuttaa.

Samalla periaatteella myös kunnissa on syytä hyödyntää kaikkia olemassa olevia tai löydettävissä olevia kontakteja.

Vahvuudet tunnistettava ”asiakasnäkökulmasta”

Suomen vahvuuksia ovat koulutusjärjestelmä, sähkön kilpailukykyinen hinta ja toimitusvarmuus. Digitalisaation ansiosta myös Suomessa markkinat ovat lähes rajattomat. ICT-ala, biotalous, cleantech ja hyvinvointiteknologia sekä esimerkiksi matkailu ovat kuntien kannalta hyviä painopistealueita.

Lopulta kansainvälisen yrityksen investoiminen Suomeen on monen asian summa. Syyt, miksi yritykset investoivat Suomeen, vaihtelevat. Jokainen tapaus on ainutlaatuinen, ja tarinoita on laidasta laitaan.

Aumo tähdentää, että kuntien on hyvä tunnistaa vahvuutensa ”kiihkottomasti ja asiakasnäkökulmasta”. Startup-yritysten edellytysten parantamiseen pitää panostaa erityisellä tavalla.

- Hyvä määrä aktiivisia startup-yrityksiä on lähtökohta hyvinvoivalle ekosysteemille.

Aumo arvioi, että yhdessä jaetulle positiivisuudelle on kunnissa hyviä perusteita.

- Suomi on käynyt läpi raskasta muutosta. Ja se on kesken. Näen, että on olemassa selkeä suunta mihin olemme menossa. Pitää vaan tehdä töitä. ♦

Miten kunta onnistuisi?

Ÿ Kansainvälisten investointien saamiseksi kunnan on ehkä hyvä panostaa yhteen tai kahteen alaan. Resurssit eivät riitä kunnissa joka suuntaan.

Ÿ Alat on syytä valita omien vahvuuksien analysoinnin pohjalta.

Ÿ Kunnan on osattava vastata asiakkaiden – esimerkiksi kansainvälisten yritysten – kysymyksiin täsmällisesti ja nopeasti.

Ÿ Elinkeinoelämää edistettäessä kunnallisessa päätöksenteossa on arvostettava asiantuntemusta.

Ÿ Uutta elinkeinojohtajaa valittaessa tai elinkeinovaltuuskuntaa perustettaessa voi olla hyvä sauma edistää kansainvälistymistä.

Ÿ Yrityksen muutto kunnan tontille ei ole itseisarvo. Hinnalla millä hyvänsä ei kannata hakea ulkomaisia investointeja.

Ÿ Yrityksiä ei kannata haalia naapurikunnista.

Ÿ Kuntien on pidettävä erityistä huolta startup-yrityksistä. Vireä startup-yritysten keskittymä voi houkutella uutta paikkaa etsivää kansainvälistä yritystä.

Kullatut sipulit eli varavoimakoneiden pakoputket keräävät huomion Yandexin datakeskuksen katolla Mäntsälässä. Datakeskuksen päällikkö Ari Kurvi sanoo varavoimajärjestelmän olevan maailman huippua.
Kullatut sipulit eli varavoimakoneiden pakoputket keräävät huomion Yandexin datakeskuksen katolla Mäntsälässä. Datakeskuksen päällikkö Ari Kurvi sanoo varavoimajärjestelmän olevan maailman huippua.

Miten kunta onnistuisi?

Ÿ Kansainvälisten investointien saamiseksi kunnan on ehkä hyvä panostaa yhteen tai kahteen alaan. Resurssit eivät riitä kunnissa joka suuntaan.

Ÿ Alat on syytä valita omien vahvuuksien analysoinnin pohjalta.

Ÿ Kunnan on osattava vastata asiakkaiden – esimerkiksi kansainvälisten yritysten – kysymyksiin täsmällisesti ja nopeasti.

Ÿ Elinkeinoelämää edistettäessä kunnallisessa päätöksenteossa on arvostettava asiantuntemusta.

Ÿ Uutta elinkeinojohtajaa valittaessa tai elinkeinovaltuuskuntaa perustettaessa voi olla hyvä sauma edistää kansainvälistymistä.

Ÿ Yrityksen muutto kunnan tontille ei ole itseisarvo. Hinnalla millä hyvänsä ei kannata hakea ulkomaisia investointeja.

Ÿ Yrityksiä ei kannata haalia naapurikunnista.

Ÿ Kuntien on pidettävä erityistä huolta startup-yrityksistä. Vireä startup-yritysten keskittymä voi houkutella uutta paikkaa etsivää kansainvälistä yritystä.