työllisyys ja elinvoima

Keväällä Rautalammille saapunut 11-vuotias Jamama Al-Mahmaud on oppinut koulussa nopeasti suomea.
Keväällä Rautalammille saapunut 11-vuotias Jamama Al-Mahmaud on oppinut koulussa nopeasti suomea.

Syyrialaiset kotoutetaan nopeasti
savolaisiksi

Kunnat ovat suhtautuneet yllättävän hyvin turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen. Hyvä esimerkki tästä on Rautalampi, joka tarvitsee vanhusvoittoisen väestörakenteen vuoksi nuoria asukkaita. Paikkakunnalla toivotaan, että mahdollisimman moni tulijoista jäisi pysyvästi Rautalammille.

Tapio Mainio kuvat: Vesa Ranta

Lähes 200 kuntaa on ilmoittanut halukkuutensa kotouttaa turvapaikanhakijoita.

- Lämmin kiitos jokaisen kunnan edustajalle. Myönteinen suhtautuminen yllätti, sanoo maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Yksi esimerkillisistä kunnista on Hämäläisen mukaan 3 200 asukkaan Rautalampi Pohjois-Savossa.

- Suomi hyvä, Rautalampi hyvä, ihmiset hyvä, mutta asunto huono, auttavaa suomea puhuva Ayman Al-Mahmaud sanoo. Hän toimi Syyriassa autonkuljettajana.

Keväällä kiintiöpakolaisena Suomeen saapunut Al-Mahmaud asuu Ranya-vaimonsa ja viiden lapsensa kanssa vuokrakerrostalossa Rautalammin kunnan keskustassa.

Lääkärissä arabiaa, muualla suomea

- Kotoutamme kaikki mahdollisimman nopeasti savolaisiksi. Turvapaikanhakijoiden lapset olivat kesäkuussa koulussa vaikka suomalaiset oppilaat olivat lomalla, Rautalammin kunnan projektityöntekijä Kari Katajisto kertoo.

Katajisto ja kunnan johto toivovat, että mahdollisimman moni jäisi pysyvästi Rautalammille.

- Käytämme arabian kielen tulkkia esimerkiksi lääkärikäynneillä, mutta muuten puhumme heidän kanssaan vain suomea, Katajisto sanoo.

Rautalammilaiset eivät halunneet asuttaa turvapaikanhakijoita kerrostaloasuntoja väljempiin omakotitaloihin syrjäkylille, jotta he eivät kokisi oloaan yksinäiseksi.

- Keskustassa myös harrastusmahdollisuudet ovat lähellä, Katajisto huomauttaa.

Isä Ayman saattaa kuusivuotiasta Hamza-poikaa esikouluun kirkonkylän koululle. Samassa luokassa opiskelevat opettaja Johanna Korhosen opetuksessa myös perheen muut sisarukset Jamama, 11, Yamen, 14, Mohammad, 17, ja Ahmad, 18.

- Vanhemmat pojat eivät millään malttaisi opiskella vaan mennä töihin, Korhonen kertoo. Hän opettaa pojille nyt kertotaulua.

- Olimme kolme vuotta pakolaisleirillä Libanonissa, jossa ei ollut kunnollista koulua, Ahmad selvittää.

Suvaitsevaisuus ehkä peräisin sotavuosilta

Rautalammin kunta käynnisti runsas vuosi sitten projektin 80 kiintiöpakolaisen sijoittamisesta Rautalammille. Lisäksi tänä vuonna on päätetty ottaa kymmenen myönteisen turvapaikkapäätöksen saanutta.

- Projektiin yritettiin saada mukaan myös naapurikuntia, mutta halukkuutta ei ollut. Päätimme kuitenkin lähteä vetämään hanketta yksin, kunnanjohtaja Risto Niemelä kertoo.

Kuopion ely-keskus myönsi kolmivuotiselle hankkeelle 400 000 euron tuen. Sillä on muun muassa palkattu projektityöntekijöitä.

Niemelän mukaan kunta tarvitsee vanhusvoittoisen väestörakenteen vuoksi nuoria.

- Yksi suvaitsevaisuuden syy on peräisin sotavuosilta. Rautalammille asutettiin todella paljon Karjalan evakkoja. Myös isäni on karjalaisia, hän raivasi tänne asutustilan, Rautalammin kunnanvaltuutettu Timo Satuli, ps., kertoo.

- Täällä on aina siedetty erilaisuutta, valtuuston puheenjohtaja Jorma Kukkonen, kesk., painottaa.

Sortavalassa sijainnut Vaalialan kehitysvammaisten keskuslaitos siirrettiin sodan jälkeen Pieksämäelle. Osa Vaalialan toiminnasta hajasijoitettiin Rautalammille. Kuntaan perustettiin neljä toimipistettä, joista on vielä jäljellä 20 asukkaan Kuutinharjun asumisyksikkö.

Kukkonen korostaa myös hyvää asioiden valmistelua.

- Jokainen valtuustoryhmä otettiin alusta saakka hankkeeseen mukaan. 17 valtuutetusta vain kaksi äänesti pakolaisten sijoittamista vastaan yhden ollessa poissa, hän kertoo. ♦

Kuntien ja valtion töissä

on vielä vähän ulkomaalaistaustaisia

Vuonna 2013 kuntien ja valtion työntekijöistä 3,4 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.

- Määrällisesti eniten ulkomaalaistaustaisia työskentelee koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden aloilla, kertoo tutkimusavustaja Erika Paakkinen.

Hän on tehnyt Kevalle selvityksen maahanmuutosta ja julkisesta sektorista.

Yhdeksi ratkaisuksi julkisen sektorin mahdolliseen työvoimapulaan on esitetty maahanmuuttoa. Julkinen sektori hyötyy maahanmuuttajien tekemästä työstä paitsi työvoiman muodossa, myös työttömyysturvan tarpeen vähenemisen kautta.

Selvityksen mukaan maahanmuuttajatyönhakijat eivät kuitenkaan välttämättä pidä julkista sektoria yhtä houkuttelevana kuin yksityistä sektoria. Syynä tähän ovat muun muassa tiukat vaatimukset julkisen sektorin työpaikoissa.

- Olisi julkisen sektorin etujen mukaista saada koulutetut maahanmuuttajat mahdollisimman pian koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin töihin. Julkisen sektorin luonteeseen sopisi hyvin se, että sen työtehtävissä toimii monipuolisesti ihmisiä, jotka käyttävät sen palveluita, Paakkinen sanoo.

Tällä hetkellä maahanmuuttajille maksettujen eläkkeiden osuus kaikista eläkkeistä on marginaalinen. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa Kevan asiakkaista on todennäköisesti maahanmuuttajia.

Jamama tekee kertotaulutehtäviä Rautalammin koulun erityisluokassa.
Jamama tekee kertotaulutehtäviä Rautalammin koulun erityisluokassa.
Syyrialaiset Ayman ja Ranya Al-Mahmaud viihtyvät Rautalammilla. Vuokrakerrostaloasunto saisi heidän mielestä olla suurempi.
Syyrialaiset Ayman ja Ranya Al-Mahmaud viihtyvät Rautalammilla. Vuokrakerrostaloasunto saisi heidän mielestä olla suurempi.
Rautalammin kunta on ottanut hyvin vastaan syyrialaiset. Kuvassa projektityöntekijä Kari Katajiston kanssa Al-Mahmaudin veljekset Mohammad (vas.), Ahmad ja Yamen.
Rautalammin kunta on ottanut hyvin vastaan syyrialaiset. Kuvassa projektityöntekijä Kari Katajiston kanssa Al-Mahmaudin veljekset Mohammad (vas.), Ahmad ja Yamen.
Kunnanjohtaja Risto Niemelän mukaan vanhusvoittoisen väestön vuoksi paikkakunnalle kaivataan nuoria maahanmuuttajia.
Kunnanjohtaja Risto Niemelän mukaan vanhusvoittoisen väestön vuoksi paikkakunnalle kaivataan nuoria maahanmuuttajia.
Syyrialaisista pakolaisista ei ole ollut mitään haittaa, kertoo eläkeläinen Kosti Tuovinen, 72.
Syyrialaisista pakolaisista ei ole ollut mitään haittaa, kertoo eläkeläinen Kosti Tuovinen, 72.

Kuntien ja valtion töissä

on vielä vähän ulkomaalaistaustaisia

Vuonna 2013 kuntien ja valtion työntekijöistä 3,4 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.

- Määrällisesti eniten ulkomaalaistaustaisia työskentelee koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden aloilla, kertoo tutkimusavustaja Erika Paakkinen.

Hän on tehnyt Kevalle selvityksen maahanmuutosta ja julkisesta sektorista.

Yhdeksi ratkaisuksi julkisen sektorin mahdolliseen työvoimapulaan on esitetty maahanmuuttoa. Julkinen sektori hyötyy maahanmuuttajien tekemästä työstä paitsi työvoiman muodossa, myös työttömyysturvan tarpeen vähenemisen kautta.

Selvityksen mukaan maahanmuuttajatyönhakijat eivät kuitenkaan välttämättä pidä julkista sektoria yhtä houkuttelevana kuin yksityistä sektoria. Syynä tähän ovat muun muassa tiukat vaatimukset julkisen sektorin työpaikoissa.

- Olisi julkisen sektorin etujen mukaista saada koulutetut maahanmuuttajat mahdollisimman pian koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin töihin. Julkisen sektorin luonteeseen sopisi hyvin se, että sen työtehtävissä toimii monipuolisesti ihmisiä, jotka käyttävät sen palveluita, Paakkinen sanoo.

Tällä hetkellä maahanmuuttajille maksettujen eläkkeiden osuus kaikista eläkkeistä on marginaalinen. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa Kevan asiakkaista on todennäköisesti maahanmuuttajia.