ULKOMAAT

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmy Åkessontuuletti vaalien jälkeen.
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmy Åkessontuuletti vaalien jälkeen.

Maahanmuuttovastainen

ruotsidemokraatit

sai valtuutettuja

lähes kaikkiin kuntiin

Ruotsalaisessa kunnallispolitiikassa käy parhaillaan melkoinen kuhina. Perinteiset blokkirajat murtunevat paikallistasolla.

Äänestysprosentti on kolmissa vaaleissa noussut. Nyt se oli 85,8.

ANNUKKA OKSANEN

Syyskuun puolivälin parlamentti-, kunta- ja maakäräjävaalien jäljiltä kunnallispoliitikkojenkin pitää miettiä, kenen kanssa he ryhtyvät yhteistyöhön ja millä ehdoin. Vaalien suurmenestyjä, maahanmuuttovastainen ruotsidemokraatit sai valtuustopaikkoja melkein jokaisessa ruotsalaiskunnassa, ja Ruotsin politiikassa vakiintunutta blokkirajaa koetellaan näinä viikkoina niin valtakunnan tasolla kuin paikallispolitiikassakin.

Parlamenttivaaleissa sosiaalidemokraatit saivat 31 prosenttia, maltillinen kokoomus 23 prosenttia ja ruotsidemokraatit 13 prosenttia äänistä. Muut puolueet jäivät selvästi alle kymmeneen prosenttiin.

Kuntavaaleissa virallisia kannatusprosentteja ei tämän lehden mennessä painoon ole vielä julistettu monimutkaisen vaalimatematiikan takia.

Ruotsissa puolueet ovat ryhmittyneet kahteen blokkiin: maltillisen kokoomuksen, keskustan, kristillisdemokraattien ja Ruotsin kansanpuolueen Allianssiin ja demarien, ympäristöpuolueen ja vasemmistopuolueen punavihreisiin. Nyt kolmanneksi mahtitekijäksi ja vaa’ankieleksi on noussut maahanmuuttovastainen ruotsidemokraatit.

Ruotsidemokraatit sai puolueista eniten uusia paikkoja kuntavaaleissa. Muiden puolueiden hyljeksimällä puolueella on nyt yhteensä 1 318 valtuutettua 284 ruotsalaiskunnassa. Ruotsissa on 290 kuntaa.

Maakäräjillä ruotsidemokraatit kaksinkertaisti paikkamääränsä. Sillä on nyt edustajia kaikilla 20 maakäräjillä.

Valta näyttää vaihtuvan useissa kunnissa

Ruotsidemokraattien menestyksen lisäksi valta näyttää vaihtuvan useissa kunnissa maltilliselta kokoomukselta sosiaalidemokraateille. Niin Tukholmassakin, missä valta siirtyy punavihreälle, feministipuolueen tukemalle liittoumalle kahdeksan oikeistovuoden jälkeen. 12 kunnassa yli 20 prosentin suurmenestyjäksi nousi jonkin yhden poliittisen kysymyksen ympärille kasvanut protestipuolue.

Valtakunnan tasolla muut puolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa, vaikka puolue sai 13 prosenttia äänistä. Paikallistasollakin pitäisi pyrkiä samaan, pohtii vaaleihin erikoistunut käsittelijä Lotta Liedberg Ruotsin kuntien Sveriges Kommuner och Landsting -järjestöstä. Näin, vaikka joissakin kunnissa ruotsidemokraatit nousi suurimmaksi puolueeksi ja sai jopa 30 prosenttia äänistä.

- Tämä on kyllä aika jännittävää, eikä vielä voi sanoa, miten ruotsidemokraatit vaikuttavat paikallispolitiikkaan, Liedberg arvioi uutta tilannetta. Kunnallispoliitikoilla on aikaa virittelyihin kaksi kuukautta, sillä joulukuussa linjojen pitää olla selvillä.

Ruotsi tulee tässä muita maita jäljessä

Politiikan tutkija Andreas Johansson Heinö Göteborgin yliopistosta ja Timbro-ajatuspajasta ennustaa, että blokkirajat murtuvat.

- Näemme väistämättömästi jatkossa paikallis- ja aluetasolla blokkirajat ylittävää yhteistyötä. Hyvin todennäköisesti myös epämuodollinen yhteistyö ja neuvottelut suljettujen ovien takana lisääntyvät, Heinö sanoo. Sen sijaan hän ei usko, että yhteistyö ruotsidemokraattien kanssa virallistetaan.

Heinön mukaan muiden ruotsalaispuolueiden eristämisreaktio ei välttämättä eroa muista maista.

- Ruotsi tulee vain tässä muita maita jäljessä. Tanskassakaan kukaan ei halunnut yhteistyötä Tanskan kansanpuolueen kanssa vuonna 1998, kun se alkoi menestyä. Nykyään populistisella kansanpuolueella on vakiintunut asema tanskalaispolitiikassa.

Heinön mukaan nämä vaalit nostivat ruotsidemokraatit suureksi, etabloituneeksi puolueeksi koko maassa. Kaupungeissa sen kannatus on vähäistä, vankinta maaseudulla ja erityisesti Skånessa. Ruotsissa puhutaankin skånelaisesta separatismista.

Heinön mukaan on osittain kyse lähinaapurista Tanskasta Ruotsiin valuneesta populismipolitiikasta, mutta myös siitä, että ruotsidemokraatit aloittivat voittokulkunsa Skånesta ja Blekingestä, joten puolue on jo ehtinyt vakiintua alueella.

Ruotsidemokraateilla ollut vaikeuksia saada ehdokkaita

Kunnallispoliittista tilannetta sekoittaa entisestään se, että ruotsidemokraateilla ei välttämättä ole osoittaa valtuutettuja voittamiinsa paikkoihin. Näin, koska Ruotsissa voi äänestää puolueen listaa.

Tyhjät paikat eivät ole mitenkään tavattomia nopeasti kasvavissa puolueissa, mutta ne voivat hyvinkin olla ongelma jatkossa ruotsidemokraateille. Äänestäjät turhautuvat, kun heidän antamilleen äänille ei löydykään edustajaa.

Heinön mukaan tyhjiä paikkoja tulee paljon, sillä ruotsidemokraateilla on ollut vaikeuksia ehdokkaiden hankinnassa.

Niin valtakunnan- kuin paikallistasollakin ruotsidemokraattien menestyksen syyksi tarjotaan sitä, että Allianssia ja punavihreitä alkaa olla vaikeaa erottaa toisistaan. Konsensushakuisuudessaan vanhat puolueet ovat lähentyneet liikaa toisiaan.

Kun kunnallispoliitikot ensi vuonna vihdoin pääsevät töihin, heitä odottaa verraten vakiintuneiden paikallispoliittisten kysymysten puiminen, sillä Ruotsissa ei ole vireillä suuria kuntia koskevia hankkeita, ei koulu-uudistusta eikä sote-uudistusta.

- Nuorten työllistäminen, vanhustenhuolto, kouluolojen kohentaminen, Liedberg luettelee tärkeitä teemoja.

Keskustelua herättää myös jonkin verran se, että palveluiden taso vaihtelee niin paljon kunnasta toiseen.

Liedbergin mukaan se on seurausta laajasta kunnallisesta itsehallinnosta.

- Oikeus päättää oman kunnan asioista on Ruotsissa hyvin tärkeää, Liedberg sanoo.

Kaikki vaalit ovat samana päivänä

Äänestysprosentti on Ruotsissa noussut kolmissa viime vaaleissa. Nyt se oli suomalaisesta näkökulmasta katsottuna huikeat 85,8 prosenttia. Vertailun vuoksi: Suomen 2012 kuntavaaleissa äänesti 58,2 prosenttia äänioikeutetuista.

Yleisen arvion mukaan äänestysaktiivisuutta lisää se, että kaikki vaalit ovat samana päivänä. Liedbergin mukaan äänestys on myös tehty helpoksi, sillä ennakkoon voi äänestää kirjastoissa ja ”melkein missä tahansa”.

- Lisäksi kolmet viime vaalit ovat olleet niin sanottuja jännittäviä vaaleja, eli ei ole oikein selvyyttä, miten niissä käy.

Faktat

Kunnat ja maakäräjät jakavat tehtävät

Ruotsin paikallishallinnossa kunnat ja maakäräjät jakavat tehtävät. Kunnille kuuluvat esimerkiksi päiväkodit, koulut, vanhustenhuolto ja palo- ja pelastustoimi. Maakäräjät huolehtivat lähinnä terveydenhuollosta ja osittain joukkoliikenteestä.

Sekä kunnilla että maakäräjillä on oikeus kerätä veroja. Esimerkiksi tukholmalaiset maksavat kaupungille veroa noin 17 prosenttia tuloistaan ja maakäräjille noin 12 prosenttia tuloista. Kirkollisvero on prosentti tuloista.

Kunnilla on laaja itsehallinto.

Ruotsissa on 290 kuntaa ja 20 maakäräjät.

Faktat

Kunnat ja maakäräjät jakavat tehtävät

Ruotsin paikallishallinnossa kunnat ja maakäräjät jakavat tehtävät. Kunnille kuuluvat esimerkiksi päiväkodit, koulut, vanhustenhuolto ja palo- ja pelastustoimi. Maakäräjät huolehtivat lähinnä terveydenhuollosta ja osittain joukkoliikenteestä.

Sekä kunnilla että maakäräjillä on oikeus kerätä veroja. Esimerkiksi tukholmalaiset maksavat kaupungille veroa noin 17 prosenttia tuloistaan ja maakäräjille noin 12 prosenttia tuloista. Kirkollisvero on prosentti tuloista.

Kunnilla on laaja itsehallinto.

Ruotsissa on 290 kuntaa ja 20 maakäräjät.