[ Asuminen ja ympäristö ]

Vain joka kymmenes

asunto on esteetön

Uusi asetus rakennusten esteettömyydestä tulee voimaan vuoden alussa. Kuntien tulkintojen toivotaan yhdenmukaistuvan.

Jouni Lampinen

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka kertoo vuonna 2011 käyttöön otetun esteettömyysohjelman olevan hyvä työkalu asuinympäristöiden kehittämisessä.

- Näemme ohjelman tärkeänä ja kaikkia kuntalaisia palvelevana.

Ohjelmaan on kirjattu esimerkiksi kävelykatu Manskin ongelmakohtia. Kuluvan vuoden aikana valmistuva 5–6 miljoonan euron remontti poistaa liikkumisen esteitä Manskilta.

- Esteettömyys parantaa Kouvolan ydinkeskustassa sijaitsevan kävelykadun saavutettavuutta.

Kouvolassa valmistaudutaan esteettömyysohjelman päivittämiseen. Eräänlainen esteettömyyden näytönpaikka on, kun kaupunki järjestää asuntomessut vuonna 2019 Pioneeripuistossa.

- Messualue on tasaista maastoa, Toikka kehuu.

Asetuksen tulkinta

Asuinrakennusten esteettömyys on keskeinen keino hyvän asumisen laadun varmistamiseksi kaikille väestöryhmille.

Valtioneuvosto antoi uuden asetuksen rakennusten esteettömyydestä keväällä, ja se astuu voimaan vuodenvaihteessa.

- Esteettömyysvaatimukset selkeytyivät ja täsmentyivät, ympäristöministeriön yliarkkitehti Niina Kilpelä sanoo.

Asetuksen tasolle eli velvoittavaksi on nostettu asioita, jotka olivat aiemmin ohjeina.

- Jatkossa asetuksen tulkinta on helpompaa. Tämä johtaa toivottavasti siihen, että kuntien tulkinnat ovat yhdenmukaisempia. Se on koko rakennusprosessin ja lopulta käyttäjien etu, Kilpelä sanoo.

Asetusta sovelletaan myös korjausrakentamiseen.

- Korjausrakentamisen osalta jää tulkinnan varaa, hän myöntää.

Taloudellisuus

- Uudisrakentamisessa esteettömyys toteutuu. Tällä hetkellä vain noin kymmenen prosenttia asuntokannasta on esteetöntä. Ja se ei välttämättä kohdistu niille, jotka sitä tarvitsevat. Esteettömyydessä on kyse hyvistä perusratkaisuista, jotka toimivat mahdollisimman monelle, Kilpelä sanoo.

Esteettömyyteen liittyvät puutteet rakennetussa ympäristössä heikentävät itsenäisen toimimisen mahdollisuutta ja johtavat muiden palveluiden tarpeen lisääntymiseen.

Esteettömyysasetuksen noudattaminen on vähimmäisvaatimus.

- Parempaa saa tehdä. Esteettömät ratkaisut aikaansaavat säästöjä pitkällä aikavälillä.

Kilpelä muistuttaa, että kaikki lähtee liikkeelle jo alueiden käytön suunnittelusta, kaavoituksesta. Esteettömyyden tarpeet on huomioitava kaikissa pitkän rakentamisketjun vaiheissa.

Helppo mitata

Vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestön Kynnyksen puheenjohtaja Amu Urhonen muistuttaa, että asuinympäristön esteettömyyttä on suhteellisen helppo mitata.

Sitä voi kartoittaa selvittämällä esimerkiksi miten moneen paikkaan pääsee tai miten monessa paikassa on induktiosilmukka.

Urhonen pitää hyvänä, että ainakin Tampereella, Turussa, Laitilassa, Lappeenrannassa, Vaasassa, Helsingissä ja Espoossa on oma esteettömyysasiamies.

- Tosin vain Espoossa, Turussa ja Helsingissä esteettömyysasiamiehen tehtävää ei ole yhdistetty johonkin muuhun tehtävään, esimerkiksi vammaisasiamiehen tehtävään.

[ Faktat ]

Hissittömiä taloja

Yli kolmekerroksisia kerrostaloja on vuoden 2015 tilastotietojen mukaan noin 24 000, joista 3 200 on hissittömiä.

Yli kolmekerroksisissa hissittömissä kerrostaloissa on 104 000 asuntoa ja 142 000 asukasta. Heistä 24 000 on 65 vuotta täyttäneitä.

Lähde: Tilastokeskus, Asuntokunnat ja asuinolot 2015

Arvio esteettömien asuntojen kysynnästä

Lähde: Ympäristöministeriö, Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013–2017
Lähde: Ympäristöministeriö, Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013–2017

[ Faktat ]

Hissittömiä taloja

Yli kolmekerroksisia kerrostaloja on vuoden 2015 tilastotietojen mukaan noin 24 000, joista 3 200 on hissittömiä.

Yli kolmekerroksisissa hissittömissä kerrostaloissa on 104 000 asuntoa ja 142 000 asukasta. Heistä 24 000 on 65 vuotta täyttäneitä.

Lähde: Tilastokeskus, Asuntokunnat ja asuinolot 2015

Arvio esteettömien asuntojen kysynnästä