Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lähihoitajaopiskelija Simona Neilande-Gavrilov osallistui EuroSkills -ammattitaitokilpailun
Suomen-karsintaan. Kilpailu pidettiin 28. lokakuuta Stadin ammattiopistossa Helsingissä.
Lähihoitajaopiskelija Simona Neilande-Gavrilov osallistui EuroSkills -ammattitaitokilpailun Suomen-karsintaan. Kilpailu pidettiin 28. lokakuuta Stadin ammattiopistossa Helsingissä.

Kumpi on tehokkaampi: julkinen vai yksityinen?

Yksityinen on usein yksittäisissä palveluissa julkista sektoria tehokkaampi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja. Tehokkuuden mittaamisen vaikeus tulee esiin, kun otetaan huomioon, että julkisella puolella on vastuu kaikista, myös tehohoitopotilaista, moniongelmaisista ja köyhistä.

Tehokkuus ei takaa palveluihin pääsyn oikeudenmukaisuutta.

merja ojansivu kuvat: seppo haavisto

Se on selvä asia, että yksityinen ei ole aina tehokasta ja julkinen tehotonta.

- Voi olla julkista tehokasta ja yksityistä tehotonta, muistuttaa terveystaloustieteen professori Pekka Rissanen Tampereen yliopistosta. Jotta vertailu olisi reilu, pitäisi kyseessä olla samanlainen toiminta.

Esimerkkinä julkisesta ja tehokkaasta Rissanen mainitsee tekonivelsairaala Coxan, joka toimii osakeyhtiönä.

Se on joustava ja tehokas focus-sairaala, jonka suurimmat omistajat ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen kaupunki.

- Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien toimintatapa on näppärämpi ja kevyempi kuin jos ne olisivat suoraan kunnallisia tuottajia. Luottamuselimet eivät ole osakeyhtiöissä päättämässä asioista, vaan hallituksessa istuu hallitusammattilaisia ja asiantuntijoita. Hallituksen jäsenillä on luottamuselimiä suurempi vastuu päätöksistä – myös henkilökohtainen.

Professori Rissanen on yksi Coxan hallituksen jäsenistä.

Politiikan painolasti jäykistää palveluntuotannon

Rissanen kehottaa kuntia harkitsemaan muitakin organisoitumismuotoja kuin perinteinen kunnan omistus johtokuntineen ja valtuustoineen. Oppia kannattaa hakea yritysmaailmasta, miten siellä tuotanto organisoidaan.

Rissasen mukaan tehokkuuseroja julkisen ja yksityisen välille syntyy resurssien ja mitoitusten käytössä.

Yksityinen työnantaja voi käyttää joustavammin osa-aikaista työvoimaa ja lyhyitä työsuhteita.

Yksityiset yritykset miettivät tarkasti palvelutuotannon prosesseja ja pullonkauloja. Joustava organisaatiorakenne mahdollistaa tehokkaamman tuotannon, Rissanen sanoo.

- Kunnallisessa järjestelmässä on liikaa kunnallispoliittista painolastia. Sitä ei palvelujen tuotannon puolella tarvitsisi olla ollenkaan.

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan, poliittiset päätökset pitäisi kanavoida järjestämisvastuussa olevalle sote-alueelle eikä siihen, miten palvelut käytännössä tuotetaan.

Järjestäjäorganisaatio voi päättää esimerkiksi, kuinka paljon Pirkanmaalla tehdään lonkan tekonivelleikkauksia. Virkamiestasolla kerrotaan poliittisille päättäjille vaihtoehdot ja mitä niistä seuraa.

Tuotantopuolella päätetään, miten jonot järjestetään ja leikkaukset suoritetaan tehokkaimmin.

Rissasen mukaan ensihoidon uudistus on esimerkki siitä, miten paikallispoliittiset intohimot ovat paikoitellen ajaneet taloudellisten realiteettien ohi. Seurauksena on ambulanssien runsas määrä ja monessa sairaanhoitopiirissä tarpeettoman korkeat kustannukset.

Monikanavarahoitus ruokkii tehottomuutta

Entä sopimukset, joissa kunnat ovat siirtäneet kokonaisvastuun sosiaali- ja terveyspalveluista yksityisille yrityksille?

Rissasen mielestä pienten kuntien ja yksityisten lääkärifirmojen sopimukset ovat hämmentäviä. On monia tapauksia, joissa vahva kansallinen yritys saa sopimuksiin sellaiset ehdot, että niille jää helpoin potilasaines, mutta raskaimmat ja kalleimmat tapaukset jäävät edelleen kuntien hoidettavaksi.

Kunnat ovat tehneet kokonaisulkoistuksia varmistaakseen palvelujen säilymisen kunnassa. Kunnissa pelätään sote-uudistuksen merkitsevän palvelujen keskittämistä suurempiin yksiköihin ja kauemmaksi kuntien päätösvallasta.

Rissasen mukaan monikanavainen rahoitus ruokkii sote-palvelujen tehottomuutta. Esimerkiksi laboratoriotoiminnassa Suomessa on moninkertainen varustus tarpeeseen nähden. Sairaaloitakin Suomessa on paljon verrattuna esimerkiksi Tanskaan, jossa on kolme korkeatasoisesti varustettua suurta sairaalaa.

Yksityisen tehokkuus perustuu valikointiin

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan Juha Kinnusen mukaan yksityisen ja julkisen palvelun tehokkuuden vertaaminen on vaikeaa, koska ne ovat käytännössä sisäkkäisiä. Oikeasti yksityistä toimintaa, jossa yksityinen ohjaa, järjestää ja toteuttaa ja joka rahoitetaan vakuutuksilla tai asiakkaan omasta pussista, on hyvin vähän.

Kinnunen muistuttaa, että yksityisten palveluntuottajien tehokkuus perustuu usein asiakkaiden valikointiin tai valikoitumiseen.

Yksityiset yritykset sulkevat ulos korkean riskin potilaat esimerkiksi silloin, kun potilas infektoituu vaikeasti, vaatii tehohoitoa tai muuta raskasta hoitoa. Kuoleva potilas saatetaan siirtää yksityisestä hoivakodista terveyskeskuksen osastolle, koska tässä vaiheessa kustannukset ovat korkeat.

- Julkinen puoli ei voi valita asiakkaitaan, sen on hoidettava lakisääteisesti kaikkia. Tämän vuoksi julkinen palvelu joutuu ylläpitämään suurta kapasiteettia, mikä tuottaa tehottomuutta yksikkökustannuksissa. Mutta valmius hoitaa kaikkia on välttämätöntä koko järjestelmän luotettavuuden ja toiminnan kannalta.

Kinnusen mukaan hyvä ja äärimmäinen esimerkki on varautuminen suuronnettomuuteen. Yksityisten yritysten ei tarvitse varautua hoitamaan nopeasti suurta potilasjoukkoa.

Yksityinen leikkaa julkista tehokkaammin

Osassa toimintoja yksityinen on julkista tehokkaampi, kuten kirurgiassa ja hammashuollossa. Yksityinen voi käyttää joustavammin erilaisia kannusteita, kuten tulospalkkausta. Kun tutkittujen ja hoidettujen potilaiden määrä tai hoitotoimenpiteiden määrä toimii palkkauksen perusteena, se kannustaa työskentelemään rivakammin.

- Esimerkiksi kirurgi, joka tarvitsee julkisen puolen poliklinikalla yhden tai kaksi hoitajaa tai avustajaa toimenpiteen toteuttamiseen, tekee sen yksityisellä puolella itse, koska se vaikuttaa hänen omaan kukkaroonsa.

Kinnusella on myös päinvastaisia kokemuksia. Esimerkiksi vertailtaessa eräässä tapauksessa tekonivelkirurgiaa, julkisen yksikkökustannus olikin yksityistä halvempi.

- Yksityinen tekee tehokkaasti, mutta siellä on huomioitava tekijöiden korkeampi palkkataso ja tietysti osakkeenomistajatkin haluavat osuutensa.

Kun yksikkökustannuksia verrataan yksityisen ja kunnallisen lääkäriaseman välillä, on Kinnusen mukaan otettava huomioon, että merkittävä osa yksityisellä työskentelevistä lääkäreistä hoitaa päätyönään virkaa julkisella puolella. Tosin on myös yksityisiä ammatinharjoittajalääkäreitä ja heidän osuutensa kasvaa.

- Lääkäri saa esimerkiksi koulutuksen, lomaoikeudet, vastuuvakuutukset julkisesta organisaatiosta ja tekee ammatinharjoittajana omalla vapaa-ajallaan työtä yksityisellä lääkäriasemalla. Tietysti kulurakenne on vissillä tavalla erilainen. Nämä kustannukset voivat määrittää yksikkökustannusta, Kinnunen huomauttaa. ♦

Yksityiset ovat hyviä kirittäjiä

Yksityiset palveluntarjoajat ovat hyviä kirittäjiä kunnille. Vertaamalla palvelutuottajan toimintatapoja sisäisiin toimintatapoihin kunnille tarjoutuu mahdollisuus poimia hyvät käytännöt osaksi omaa tuotantoaan.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tohtorikoulutettava Suvituulia Taponen on yhdessä verkostotutkija ja kilpailuttamiskonsultti Jussi Pyykkösen kanssa perehtynyt julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kustannusvertailun haasteisiin. Heidän mielestään liian usein argumentointi ulkoistamisen hyödyistä alkaa ja loppuu ideologiaan.

- Todellisuus on paljon monimuotoisempi. Ulkoistamisen vaikutukset palvelun laatuun, kustannuksiin ja tilaavaan organisaatioon ovat mutkikkaampia kuin useimmissa uutisissa annetaan ymmärtää.

Yksikkökustannusten vertailu vain osatotuus

Taponen viittaa keskusteluun erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista ja nostaa esimerkiksi kuuden suurimman kaupungin sote-palvelujen kustannusvertailut. Niiden mukaan ostopalvelut näyttävät olevan reilusti omaa tuotantoa halvempia.

- Yksikkökustannukset kertovat vain osan totuudesta, Taponen muistuttaa. Palvelujen ulkoistamiseen liittyy monenlaisia kustannuksia ja todellisten kustannusten selvittäminen ja vertaaminen edellyttää laajempaa analyysiä kuin pelkän palveluntuottajan laskutuksen vertailun omaan tuotantoon.

Kustannustehokkuutta arvioitaessa pitäisi Pyykkösen mukaan huomioida ulkoistuksen aiheuttamat transaktiokustannukset, jotka koostuvat toimittajan valinnasta, implementointivaiheesta, sopimusten hallinnasta ja palveluosaamisen ylläpitämisestä.

- Kunta ei useimmissa tapauksissa voi yksityistää palvelua, kuten asiaa yleensä kuvataan, vaan vain ulkoistaa sen tuotannon. Yksityistäminen tarkoittaisi vastuun siirtämistä yksityiselle sektorille ja se ei nykylainsäädännön aikana ole mahdollista.

Yksityinen saa etua valitsemalla asiakkaansa

Tiettyjen julkisten palvelujen osalta yksityiset palvelutuottajat voivat valita asiakkaitaan tavalla, joka ei ole mahdollinen julkisella puolella. Esimerkiksi yksityisten lääkäriasemien asiakaskuntaa ovat työterveysasiakkaat, joissa on vähän monisairaita.

Toinen esimerkki ovat yksityiset päiväkodit, joissa ei tarjota hoitoa erityislapsille. Asiakaskunnan yhtenäisyydellä on luonnollisesti myös vaikutus palvelun kustannuksiin.

Toisaalta ulkoistamisessa kunnat saavat myös välillistä hyötyä. Tilaavan organisaation on määriteltävä palvelun sisältö, tavoitteet ja seurantamittarit, jotta ne voivat johtaa ulkoistettua palvelua. Ennen ulkoistamista kunnan on tunnettava palvelutuotannon kustannusrakenne, asiakastarpeet ja markkinaolosuhteet.

- Jos tarkastelun perusteella ulkoistaminen ei näytä järkevältä, saadaan tuloksena työkaluja sisäisen palvelutuotannon kehittämiseen. Ulkoistamisprosessi parantaa palvelun järjestämisestä vastaavan tahon osaamista ja tietämystä esimerkiksi asiakkaiden tarpeista, tutkijat kertovat.

Kunta ulkoistaa vasta pulmatilanteessa

Taposen ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Katri Kaupin tutkimuksen mukaan julkisella sektorilla ulkoistuksia harkittiin usein vasta, kun palvelutuotannossa oli jo ongelmia.

Kunnissa ulkoistamisen syyt ovat yllättävän usein muita kuin kustannussäästöjen tavoittelu. Esimerkiksi terveyskeskuksia on ulkoistettu, koska kunnan virkoihin ei saada palkattua riittävästi lääkäreitä.

Kun palvelutuotantoa suunnitellaan, on myös arvioitava milloin sisäiset investoinnit ja resurssien ylläpito kannattavat.

- Jos palvelu vaatii uusia toimitiloja tai laiteinvestointeja, voi kustannusten ja investointien riskien jakaminen julkisten organisaatioiden tai yksityisen palveluntuottajan kanssa olla taloudellisesti omaa investointia järkevämpää, Taponen sanoo.

Taponen ja Kauppi tunnistivat neljä suositeltavaa käytäntöä julkisen sektorin ulkoistamispäätöksiin. Ne ovat palvelutuotannon säännöllinen arviointi, potentiaalisten palveluntuottajien hyödyntäminen tiedonlähteenä, kustannusanalyysin ja benchmarkingin tekeminen sekä päätöksentekoprosessin riittävä resursointi.

Näin pelastaisin sosiaali- ja terveyspalvelut

Professori Pekka Rissanen

1. Tarvitaan sote-palvelurakenne, jossa poliitikot linjaavat, mitä palveluja tilataan ja mistä. Sen jälkeen tuotanto on ammattilaisten käsissä.

2. Peruspalvelut ja palveluketjut kuntoon, kaikille toimijoille yhdensuuntaiset kannusteet. Palveluketjujen tulee tuottaa mahdollisimman paljon hyvinvointia ja terveyttä. Peruspalvelujen roolia palvelujen ja hoidon ohjaamisessa on vahvistettava. Sote-palvelujen integraation on onnistuttava.

3. Ihmisten valinnanvapautta lisättävä järjestelmän legitimiteetin vuoksi. Tämä on tärkeää koko verorahoitteisen toiminnan kannalta.

4. Työvoiman saatavuus sote-palveluissa on turvattava.

5. Priorisoitava, mitä palveluja annetaan julkisista verovaroista. Luovutaan toiminnoista, joilla ei ole vaikuttavuutta tai joiden vaikutuksia ei ole osoitettu. Palvelut tuotetaan tehokkaasti niin, ettei resursseja hukata. Priorisoinnin perustaksi poliittiset linjaukset.

Johtaja Juha Kinnunen

1. Kansalaisten otettava täysi vastuu omasta hoidostaan. Merkittävä osa terveydenhuollon palveluista automatisoitava, ihmiset seuraamaan itse esimerkiksi veri- ja kolesteroliarvojaan kroonisten pitkäaikaissairauksien hoidossa.

2. Terveydenhuollon rakenne on järkevöitettävä. Työllisyyspolitiikan vuoksi ei pidä ylläpitää toimintoja siellä, missä se ei ole potilaiden hoidon kannalta järkevää. Pitää varmistaa väestön peruspalvelut, lähipalvelut ja tuki.

3. Pitää tunnistaa erikseen paljon palveluita tarvitsevat ihmiset. Nyt suhteellisen terveet ihmiset blokkaavat palvelut oikeasti sairailta. Paljon palveluita tarvitseville taattava helpommin saatavissa olevat ja paremmin suunnitellut palvelut. Tälle ryhmälle neljän tähden hotellikin tulisi halvemmaksi kuin jatkuva päivystysrumba ja erikoisalojen vastaanotot.

4. Terveydenhuollon rahoitus on korjattava. Nykyinen rahoitus sallii edelleen räikeänkin osaoptimoinnin.

5. Julkisen puolen tulee kehittää henkilöjohtamista kokonaisuudessaan, kuten rekrytointitapoja, uramahdollisuuksia ja palkitsemisen muotoja. Näin vältetään vaikeutuva työvoimapula peruspalveluissa.

Kahdeksan kymmenestä kuntalaisesta

tyytyväisiä terveyspalveluihin

Kuntalaiskyselyyn vastanneista kuntalaisista 79 prosenttia pitää terveyspalveluja hyvin hoidettuina. Palveluja käyttäneet ovat tyytyväisempiä kuin he, joilla ei ollut omakohtaista kokemusta palvelusta.

Ne, jotka olivat käyttäneet palveluja, antoivat parhaat arvosanat äitiys- ja lastenneuvolapalveluille. Heistä peräti 86 prosenttia arvioi, että neuvolapalvelut on hoidettu hyvin.

Neljä viidestä palveluja käyttäneestä vastaajasta oli tyytyväinen myös sairaan-/terveydenhoitajan vastaanottoon ja sairaalahoitoon.

- Tyytyväisyys vaihteli paljon kuntakohtaisesti ja eri vastaajaryhmillä, kyselytuloksia analysoinut tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta sanoo.

Kuntalaisten mielipiteitä palveluista kysyttiin osana laajaa ARTTU2-ohjelman kuntalaistutkimusta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 12 000 ihmistä 40 eri kunnasta.

Kuntaliitto julkaisee kyselytuloksia sote-palvelujen käytöstä, hoidosta ja saavutettavuudesta torstaina 19. marraskuuta. Tulokset verkossa Kuntalehti.fi

Faktat

Yksityispuolen roolin kasvu sote-palveluissa

Kansantalouden tilinpidon mukaan yksityisen terveydenhuollon tuotos oli neljännes terveydenhuollon kokonaistuotoksen arvosta vuonna 2012.

Sosiaalipalveluissa vastaava osuus oli samana vuonna lähes kolmannes. Samoin kuin terveyspalveluissa myös sosiaalipalveluissa yritystoiminnan tuotososuus ohitti järjestöjen palvelutuotannon vuonna 2012.

Yksityiset terveyspalvelut ovat keskittyneet vahvasti alan suurten yritysten käsiin. Lääkäriasema- ja yksityislääkäritoiminnassa 13–14 suurimman yrityksen markkinaosuus oli 50–60 prosenttia riippuen siitä, lasketaanko mukaan järjestömuotoinen palvelutuotanto vai ei.

Hammaslääkäripalvelussa, laboratoriotutkimuksessa ja ensihoidon palveluissa 2–3 suurimman yrityksen markkinaosuus oli työllisyydellä mitattuna noin 30 prosenttia vuonna 2011. Näissä terveyspalveluissa johtavat yritykset ovat kotimaisessa omistuksessa.

Keskittyminen on ollut voimakasta myös asumisen sisältävissä sosiaalipalveluissa.

Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM raportteja 34/2013

Innovaatioita privaatista julkiselle

Kiireettömän hoidon jonot terveysasemille lyhenivät huimasti, asiakastyytyväisyys pomppasi uudelle tasolle, potilaskohtainen kustannus laski ja henkilöstön työtyytyväisyys parani tuntuvasti.

Espoon yhdestätoista terveysasemasta kaksi on kilpailutettu siten, että hinta oli sama kuin mitä se olisi ollut kaupungin omana toimintana. Espoon keskuksen ja Puolarmetsän terveysasemia on pyörittänyt viimeiset kaksi vuotta Mehiläinen.

- Emme kilpailuta säästääksemme rahaa, vaan käytämme yksityisiä terveysasemia kirittäjinä omille, sanoo Espoon terveyspalveluiden johtaja Eetu Salunen.

Tieto kulkee terveysasemalta toiselle avoimesti ja yksityisellä toimivat mallit otetaan käyttöön kaupungin omilla terveysasemilla ja kaupungin omilla terveysasemilla toimivat mallit yksityisellä puolella.

- Kun joku tekee ensin asian X paremmin, niin se on helpompi hyväksyä ja ottaa käyttöön kuin ihan puhtaalta pöydältä. Tästä seuraa, että samoilla resursseilla on mahdollista hoitaa isompi joukko potilaita ja vielä paremmin. Tätä tarkoittaa innovatiivinen hankinta, jota Espoo käyttää.

Salunen korostaa, että kaupunki ostaa tuloksia ja antaa palveluntuottajille vapaat kädet hoitaa hommansa mahdollisimman tehokkaasti ja hyvin.

Espoon kiireettömän hoidon jono lyheni 50 päivästä 15 päivään. Asiakaskohtaiset kustannukset laskivat terveysasemilla 8 prosenttia. Samaan aikaan asiakkaat ja henkilöstö olivat entistä tyytyväisempiä.

Kallis ja hyvä palvelu

voi tulla halvemmaksi

Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Tomi Malmström etsii tutkijana yksityisen ja julkisen toiminnan yhteistyömahdollisuuksia. Häntä ei kiinnosta se, kumpi on parempi vaan miten julkinen ja yksityinen voisivat toimia tehokkaammin yhdessä.

- Julkinen puoli omistaa asiakasvirrat ja yksityisissä yrityksissä tehdään palveluinnovaatioita. Julkinen puoli elää budjettimaailmassa ja sieltä puuttuvat kannusteet.

Vaasan kaupunki ulkoisti kaksi vuotta sitten hoivakotiensa lääkäripalvelut lääkäriyhtiö Doctagonille sopimuksella, joka oli kymmenen kertaa kalliimpi kuin aikaisempi palvelu.

Doctagonin toimintatapa perustuu hoivakotien kaikkien asukkaiden alkukartoitukseen ja 24/7 toimivaan lääkäripäivystykseen, johon hoitaja saa videoneuvotteluyhteyden jokaisesta hoivakodissa.

Kun toimintamallin tuloksia tutkittiin yhdentoista kuukauden kuluttua aloituksesta, hoivakotien asukkaiden tarvitsemien muiden terveydenhuollon palveluiden, kuten terveyskeskuksen vuodeosaston, poliklinikan ja erikoissairaanhoidon käyttö oli vähentynyt tuntuvasti.

Malmströmin mukaan aikaisempi palvelujen käyttö maksoi noin 2 miljoonaa euroa ja uusi malli kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa euroa. Säästöä syntyi puoli miljoonaa euroa yhdentoista kuukauden aikana.

Suun terveydenhuollossa Jyväskylän kaupunki kokeilee yhdessä yksityisen Megaklinikan kanssa mallia, jossa hammaslääkäri tekee vain toimenpiteitä ja hoitaa yhden asiakkaan suun kerralla kuntoon.

Tomi Malmströmin mukaan kuntien hankintatoimen on tärkeää toimia innovatiivisesti yhdessä yksityisten palveluntuottajien kanssa.

Valinnanvapaus pakottaa parantamaan vertailua

Käytännössä asiakkaan valinnanvapaus toteutettaisiin ”suomalaisella mallilla”. Sen yksityiskohdat ratkeavat lainvalmistelussa. Selvää on, että julkisten ja yksityisten palveluiden laatua, hintaa ja saatavuutta ryhdytään vertailemaan ja julkisten palvelujen kustannustiedot avataan vertailulle ja kilpailulle.

Näin linjasivat peruspalvelu- ja perheministeri Juha Rehula, kesk. ja ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Lenita Toivakka, kok, sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksesta syntynyttä hallituksen sopuratkaisua tiedotustilaisuudessa 9. marraskuuta.

Ministerit totesivat, että mallia otetaan muiden maiden hyvistä käytännöistä. Ruotsin malli mainittiin nimeltä, mutta ”raha seuraa asiakasta” periaatetta ei kumpikaan ministeri maininnut.

Suomen mallista tulee joka tapauksessa omanlaisensa, koska samaan malliin yhdistetään sekä terveys- että sosiaalipalvelut.

Myöhemmin päätetään, seuraako raha potilasta

Sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa, kok, toteaa, että valinnanvapaus toteutuu tietyissä rajoissa siten, että julkinen valta määrittele puitteet, kuten korvauksen palvelun tuottamisesta, korvattavien palvelujen valikon, palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja laatukriteerit, joita yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin tuottajat noudattavat.

- Raha seuraa käyttäjän valinnan mukana, Sarkomaa toteaa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen on todennut, että raha seuraa potilasta -malli jäi hallituksen neuvotteluissa auki. Asiasta päätetään vasta myöhemmässä lainvalmistelussa.

- Tuleva laki vasta kertoo valinnanvapauden rajat. Silloin määritellään tarkasti, mitä valinnanvapaus tarkoittaa, Vanhanen kirjoittaa Facebookissa. Hän tähdentää, ettei valinnanvapaus tarkoita sitä, että asiakas voi marssia mihin tahansa hoitopisteeseen maksaa mitä maksaa. Tarkoitushan on säästää eikä lisätä kuluja.

Palvelusetelit toteuttavat vähän valinnanvapautta

Kuntien tarjoamat palvelusetelit ovat toteuttaneet jo rajattua valinnanvapautta sote-palveluissa. Suomen Yrittäjien mukaan laajaa palvelusetelijärjestelmää kannattaa pohtia yhtenä vaihtoehtona Suomen omalle raha seuraa asiakasta -mallille.

Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimii lähes 20 000 yritystä, joista iso osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yrityksissä työskentelee noin 60 000 ihmistä.

Suomen Yrittäjien syyskuussa julkistaman selvityksen mukaan kaikki Suomen 30 suurinta kaupunkia käyttävät palveluseteliä, mutta hyvin vähän. Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa käyttö on lähes olematonta.

Selvityksen mukaan palvelusetelillä tuotettu palvelu on noin 20 prosenttia edullisempaa kuin kuntien tuottama palvelu. Yli puolet kunnista ei kuitenkaan osannut kertoa, miten suuria euromääräiset säästöt ovat.

Merja Ojansivu

Simona Neilande-Gavrilov ohjaa rintasyöpäpotilasta näyttelevää lähihoitajaopiskelija Aino Takalaa kuntouttavassa jumpassa.
Simona Neilande-Gavrilov ohjaa rintasyöpäpotilasta näyttelevää lähihoitajaopiskelija Aino Takalaa kuntouttavassa jumpassa.
Mathilda Westerback Yrkesakademista Närpiöstä mittasi potilaan verenpaineen.
Mathilda Westerback Yrkesakademista Närpiöstä mittasi potilaan verenpaineen.
Niko Tirkkonen Samiedusta oli yksi viidestä EuroSkills-karsinnan osallistujasta ja ainoa miespuolinen kilpailija.
Niko Tirkkonen Samiedusta oli yksi viidestä EuroSkills-karsinnan osallistujasta ja ainoa miespuolinen kilpailija.
Jenny Sandberg Axxellista suorittaa kuntoutuksen kilpailutehtävää.
Jenny Sandberg Axxellista suorittaa kuntoutuksen kilpailutehtävää.
Stadin ammattiopiston lähihoitajaopiskelijat harjoittelevat aluksi nukeilla.
Stadin ammattiopiston lähihoitajaopiskelijat harjoittelevat aluksi nukeilla.

Faktat

Yksityispuolen roolin kasvu sote-palveluissa

Kansantalouden tilinpidon mukaan yksityisen terveydenhuollon tuotos oli neljännes terveydenhuollon kokonaistuotoksen arvosta vuonna 2012.

Sosiaalipalveluissa vastaava osuus oli samana vuonna lähes kolmannes. Samoin kuin terveyspalveluissa myös sosiaalipalveluissa yritystoiminnan tuotososuus ohitti järjestöjen palvelutuotannon vuonna 2012.

Yksityiset terveyspalvelut ovat keskittyneet vahvasti alan suurten yritysten käsiin. Lääkäriasema- ja yksityislääkäritoiminnassa 13–14 suurimman yrityksen markkinaosuus oli 50–60 prosenttia riippuen siitä, lasketaanko mukaan järjestömuotoinen palvelutuotanto vai ei.

Hammaslääkäripalvelussa, laboratoriotutkimuksessa ja ensihoidon palveluissa 2–3 suurimman yrityksen markkinaosuus oli työllisyydellä mitattuna noin 30 prosenttia vuonna 2011. Näissä terveyspalveluissa johtavat yritykset ovat kotimaisessa omistuksessa.

Keskittyminen on ollut voimakasta myös asumisen sisältävissä sosiaalipalveluissa.

Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM raportteja 34/2013

Innovaatioita privaatista julkiselle

Kiireettömän hoidon jonot terveysasemille lyhenivät huimasti, asiakastyytyväisyys pomppasi uudelle tasolle, potilaskohtainen kustannus laski ja henkilöstön työtyytyväisyys parani tuntuvasti.

Espoon yhdestätoista terveysasemasta kaksi on kilpailutettu siten, että hinta oli sama kuin mitä se olisi ollut kaupungin omana toimintana. Espoon keskuksen ja Puolarmetsän terveysasemia on pyörittänyt viimeiset kaksi vuotta Mehiläinen.

- Emme kilpailuta säästääksemme rahaa, vaan käytämme yksityisiä terveysasemia kirittäjinä omille, sanoo Espoon terveyspalveluiden johtaja Eetu Salunen.

Tieto kulkee terveysasemalta toiselle avoimesti ja yksityisellä toimivat mallit otetaan käyttöön kaupungin omilla terveysasemilla ja kaupungin omilla terveysasemilla toimivat mallit yksityisellä puolella.

- Kun joku tekee ensin asian X paremmin, niin se on helpompi hyväksyä ja ottaa käyttöön kuin ihan puhtaalta pöydältä. Tästä seuraa, että samoilla resursseilla on mahdollista hoitaa isompi joukko potilaita ja vielä paremmin. Tätä tarkoittaa innovatiivinen hankinta, jota Espoo käyttää.

Salunen korostaa, että kaupunki ostaa tuloksia ja antaa palveluntuottajille vapaat kädet hoitaa hommansa mahdollisimman tehokkaasti ja hyvin.

Espoon kiireettömän hoidon jono lyheni 50 päivästä 15 päivään. Asiakaskohtaiset kustannukset laskivat terveysasemilla 8 prosenttia. Samaan aikaan asiakkaat ja henkilöstö olivat entistä tyytyväisempiä.

Kallis ja hyvä palvelu

voi tulla halvemmaksi

Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Tomi Malmström etsii tutkijana yksityisen ja julkisen toiminnan yhteistyömahdollisuuksia. Häntä ei kiinnosta se, kumpi on parempi vaan miten julkinen ja yksityinen voisivat toimia tehokkaammin yhdessä.

- Julkinen puoli omistaa asiakasvirrat ja yksityisissä yrityksissä tehdään palveluinnovaatioita. Julkinen puoli elää budjettimaailmassa ja sieltä puuttuvat kannusteet.

Vaasan kaupunki ulkoisti kaksi vuotta sitten hoivakotiensa lääkäripalvelut lääkäriyhtiö Doctagonille sopimuksella, joka oli kymmenen kertaa kalliimpi kuin aikaisempi palvelu.

Doctagonin toimintatapa perustuu hoivakotien kaikkien asukkaiden alkukartoitukseen ja 24/7 toimivaan lääkäripäivystykseen, johon hoitaja saa videoneuvotteluyhteyden jokaisesta hoivakodissa.

Kun toimintamallin tuloksia tutkittiin yhdentoista kuukauden kuluttua aloituksesta, hoivakotien asukkaiden tarvitsemien muiden terveydenhuollon palveluiden, kuten terveyskeskuksen vuodeosaston, poliklinikan ja erikoissairaanhoidon käyttö oli vähentynyt tuntuvasti.

Malmströmin mukaan aikaisempi palvelujen käyttö maksoi noin 2 miljoonaa euroa ja uusi malli kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa euroa. Säästöä syntyi puoli miljoonaa euroa yhdentoista kuukauden aikana.

Suun terveydenhuollossa Jyväskylän kaupunki kokeilee yhdessä yksityisen Megaklinikan kanssa mallia, jossa hammaslääkäri tekee vain toimenpiteitä ja hoitaa yhden asiakkaan suun kerralla kuntoon.

Tomi Malmströmin mukaan kuntien hankintatoimen on tärkeää toimia innovatiivisesti yhdessä yksityisten palveluntuottajien kanssa.

Valinnanvapaus pakottaa parantamaan vertailua

Käytännössä asiakkaan valinnanvapaus toteutettaisiin ”suomalaisella mallilla”. Sen yksityiskohdat ratkeavat lainvalmistelussa. Selvää on, että julkisten ja yksityisten palveluiden laatua, hintaa ja saatavuutta ryhdytään vertailemaan ja julkisten palvelujen kustannustiedot avataan vertailulle ja kilpailulle.

Näin linjasivat peruspalvelu- ja perheministeri Juha Rehula, kesk. ja ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Lenita Toivakka, kok, sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksesta syntynyttä hallituksen sopuratkaisua tiedotustilaisuudessa 9. marraskuuta.

Ministerit totesivat, että mallia otetaan muiden maiden hyvistä käytännöistä. Ruotsin malli mainittiin nimeltä, mutta ”raha seuraa asiakasta” periaatetta ei kumpikaan ministeri maininnut.

Suomen mallista tulee joka tapauksessa omanlaisensa, koska samaan malliin yhdistetään sekä terveys- että sosiaalipalvelut.

Myöhemmin päätetään, seuraako raha potilasta

Sote-uudistuksen parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa, kok, toteaa, että valinnanvapaus toteutuu tietyissä rajoissa siten, että julkinen valta määrittele puitteet, kuten korvauksen palvelun tuottamisesta, korvattavien palvelujen valikon, palvelun käyttäjän asiakasmaksut ja laatukriteerit, joita yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin tuottajat noudattavat.

- Raha seuraa käyttäjän valinnan mukana, Sarkomaa toteaa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen on todennut, että raha seuraa potilasta -malli jäi hallituksen neuvotteluissa auki. Asiasta päätetään vasta myöhemmässä lainvalmistelussa.

- Tuleva laki vasta kertoo valinnanvapauden rajat. Silloin määritellään tarkasti, mitä valinnanvapaus tarkoittaa, Vanhanen kirjoittaa Facebookissa. Hän tähdentää, ettei valinnanvapaus tarkoita sitä, että asiakas voi marssia mihin tahansa hoitopisteeseen maksaa mitä maksaa. Tarkoitushan on säästää eikä lisätä kuluja.

Palvelusetelit toteuttavat vähän valinnanvapautta

Kuntien tarjoamat palvelusetelit ovat toteuttaneet jo rajattua valinnanvapautta sote-palveluissa. Suomen Yrittäjien mukaan laajaa palvelusetelijärjestelmää kannattaa pohtia yhtenä vaihtoehtona Suomen omalle raha seuraa asiakasta -mallille.

Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimii lähes 20 000 yritystä, joista iso osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yrityksissä työskentelee noin 60 000 ihmistä.

Suomen Yrittäjien syyskuussa julkistaman selvityksen mukaan kaikki Suomen 30 suurinta kaupunkia käyttävät palveluseteliä, mutta hyvin vähän. Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa käyttö on lähes olematonta.

Selvityksen mukaan palvelusetelillä tuotettu palvelu on noin 20 prosenttia edullisempaa kuin kuntien tuottama palvelu. Yli puolet kunnista ei kuitenkaan osannut kertoa, miten suuria euromääräiset säästöt ovat.

Merja Ojansivu