KUNTALEHTI UUTISET

Tuoreimmat kuntauutiset osoitteessa Kuntalehti.fi

Kaupungit vähentäneet

kasvihuonekaasupäästöjä

Forssa, Jyväskylä, Lappeenranta ja Turku ovat onnistuneet tehostamaan resurssien käyttöä. Kaupungeissa on onnistuttu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja toteutettu kiertotalousratkaisuja.

Myös särjen käyttö on resurssiviisautta.

Edelläkävijäkaupungit Forssa, Jyväskylä, Lappeenranta ja Turku ovat saavuttaneet resurssiviisauden edistämisessä merkittäviä tuloksia. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennetty nopeasti ja kiertotalousratkaisuja toteutettu. Kaupungit myös oppivat toisiltaan ja kehittävät uudenlaista tapaa ohjata kehitystään.

Resurssiviisaat kaupungit pyrkivät vahvistamaan aluetaloutta ja työllisyyttä, luomaan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä parantamaan asukkaiden hyvinvointia samalla kun ympäristön tila kohenee. Kaupunkien ympäristötavoitteet ovat kovia: ne pyrkivät hiilineutraaleiksi ja jätteettömiksi.

Forssa kehittää kiertotaloutta

Forssassa esimerkiksi on jo luotu merkittävä kiertotalouteen perustuva teollinen symbioosi, jossa hyödynnetään maatalouden sivutuotteita varsin kattavasti elintarviketeollisuuden prosesseihin sekä bioenergian tuotantoon. Samalla elintarviketeollisuuden ja maatalouden jätevirroista syntyy biokaasua, jota tankataan autoihin ja käytetään lasivillatehtaalla prosessienergiana.

Lappeenrannassa ja Turussa taas on merkittävästi satsattu uusiutuvaan energiaan ja vähennetty kasvihuonekaasupäästöjä – Lappeenrannassa jopa 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kampusalue on myös valittu maailman ekologisimmaksi ja kaupunki sijoittui WWF:n globaalissa ilmastokilpailussa 14 finalistin joukkoon.

Jyväskylän Kangas kirittää Turun Skanssia

Jyväskylä puolestaan on saavuttanut merkittävät säästöt ulkovalaistuksessa ja aloittanut Kankaan vanhan paperitehdasalueen rakentamisen uudeksi resurssiviisaaksi kaupunginosaksi. Turun Skanssi-hanke on saanut Jyväskylän Kankaasta yhteistyön myötä hyvän sparraajan.

Jyväskylässä on myös uudelleen löydetty maukas kotimainen särki, jota kaupungin ruokapalvelu tarjoaa yhä suuremmalle joukolle asiakkaitaan.

Kaupunkisuunnittelu luo kestävää kehitystä

Resurssiviisauteen pyrkivät kaupungit edistävät koko paikallisen yhteisön kestävää kehitystä. Asukkaat, järjestöt, yritykset ja oppilaitokset ovat päässeet aktiivisesti osallistumaan kehitystyöhön työpajoissa ja lisäksi kokeilukulttuuria hyödynnetään uusien toimintatapojen pilotoinnissa.

Kaupunkisuunnittelulla luodaan edellytyksiä kestävien valintojen tekemiselle, ja hankintojen ja infrastruktuurin kehittämisen avulla kannustetaan yrityksiä luomaan uusia kilpailukykyisiä ratkaisuja.


Sitran ja kaupunkien yhteishanke

Syke ja Motiva muodostavat FISU-palvelukeskuksen, joka arvioi resurssiviisauden indikaattorien kehitystä kunnissa. Resurssiviisauden toimintamalli on kehitetty Sitran ja kaupunkien yhteishankkeissa.

Veroprosentit verkossa osoitteessa Kunnat.net

Kaikkien kuntien ensi vuoden veroprosentit julkistetaan Kuntaliiton verkkosivuilla 18.11.

Kuntalehden (22.10.) kokoamien ennakkotietojen mukaan veronkorotuksista pidättäytyvät kaikki suurimmat kaupungit Kouvolaa lukuun ottamatta.

Kaikkien kuntien veroprosentit ovat luettavissa osoitteessa www.kunnat.net/kuntanavigaattori.

Helsinki haluaa

uudistaa johtamisen

Helsingin kaupunginhallituksen johtamisen jaosto käsittelee maanantaina 23. marraskuuta esitystä kaupungin johtamisen perusteellisesta uudistamisesta.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on esittänyt, että Helsinki luopuu nykyisestä virastorakenteesta ja organisoi kaupungin toiminnot keskushallintoon ja neljälle toimialalle.

Toimialojen johtoon valittaisiin yksi poliitikko ja yksi virkamiesjohtaja. Virkamiesjohtajat työskentelisivät kaupunginjohtajan alaisuudessa.

- Luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä halutaan parantaa ja päätöksentekoelinten roolia vahvistaa. Kaupunginhallitukseen valittaisiin jäsenet valtuutetuista. Toimialalautakuntien puheenjohtajat valittaisiin kaupunginhallituksen jäsenistä. Tavoitteena on, että kuntavaalien tulos heijastuu kaupungin johtoon, Helsingin kaupungin tiedotteessa perusteltiin.

Esityksessä kaupunginhallitukselle halutaan muodostaa elinkeinojen kehittämistä ja kansainvälisyysasioita ohjaava elinkeinojaosto. Konserniohjaukseen muodostetaan konsernijaosto. Kaupunginvaltuuston jäsenmäärä säilytettäisiin nykyisenä 85 jäsenessä ja kaupunginhallitus niin ikään ennallaan 15-jäsenisenä.

Ylimmän johdon johtamismalliksi esitetään, että kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajan, joka toimii kaupunginhallituksen alaisena ja johtaa kaupunkiorganisaatiota ja taloutta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä.

Osa Helsingin johtavista poliitikoista on arvostellut Pajusen esitystä voimakkaasti. Johtamisen jaoston kokouksessa 26.10. esitys jäi pöydälle. Jos esitys menee läpi, kaupunginhallituksen päätettäväksi jää, viekö se esityksen valtuustoon.

Yhteisrakentamislaki

viestintä- ja sähköverkoista

Hallitus esittää, että erityisesti viestintäverkkojen ja sähköverkkojen rakentamista vauhditettaisiin verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamista ja -käyttöä kokevalla lailla.

Tavoitteena on laskea nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamiskustannuksia lisäämällä eri verkkotoimijoiden yhteistoimintaa sekä edistää digitaalisten palvelujen ja toimintojen kehittymistä.

Uusi yhteisrakentamista ja -käyttöä koskeva laki velvoittaisi viestintä- ja sähköverkkotoimijoiden lisäksi myös vesihuolto- ja liikenneverkkojen verkkotoimijat suostumaan kohtuulliseen verkkojen yhteiskäyttöön tai yhteisrakentamiseen. Yhteistoimintavelvoite kohdistuisi verkkoihin kuuluviin rakenteisiin ja rakennelmiin sekä itse verkkojen rakentamiseen.

Yhteisrakentamisvelvoite soveltuisi kuitenkin sillä edellytyksellä, että yhteistoiminnan toisena osapuolena on teleyritys, eivätkä kummankaan osapuolen kustannukset lisäänny erillisrakentamiseen verrattuna.

Hallitus päätti yhteisrakentamista ja yhteiskäyttöä koskevan lain sisällöstä ja tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta 12. marraskuuta 2015. Lakien on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2016.

OAJ: Ammatillinen

koulutus osakeyhtiöihin

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ esittää ammatillisen koulutuksen järjestämismalliksi osakeyhtiötä. Koulutuksen järjestäjäkysymys pitää OAJ:n mielestä ratkaista osana laajaa ammatillisen koulutuksen reformia.

- Ammatillista koulutusta ei pidä siirtää perustettavien itsehallintoalueiden tehtäväksi. Se on erottamaton osa koulutusjärjestelmää, ja sillä on merkittävä rooli myös elinkeinopolitiikan kehittämisessä, puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.

– Osakeyhtiömalli turvaisi rahoituksen kohdistumisen koulutuksen järjestäjälle, jolloin raha käytetään suoraan koulutukseen. Se mahdollistaisi myös kevyemmän hallinnon kuin kuntayhtymissä tai kuntien oppilaitoksissa.

- Osa koulutuksesta kuuluu kilpailulainsäädännön alaisuuteen. Tämän vuoksi ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on oltava joka tapauksessa yhtiömuotoista toimintaa, joka tarjoaa hyvän pohjan kasvavalle koulutusviennille, Luukkainen toteaa.

Ammatillisella toisen asteen koulutuksella on selkeä yhteys ammattikorkeakoulujärjestelmään.

- Ammattikorkeakoulut on juuri muutettu osakeyhtiöiksi. Tästä kertyneet kokemukset kannattaisi käyttää hyväksi, kun ammatillisen koulutuksen järjestämismallia pohditaan, Luukkainen vetoaa.

OAJ esittää, että ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelman yhteydessä arvioitaisiin, tarvitaanko erillistä lakia, joka kattaisi kaiken osakeyhtiömuotoisen koulutuksen.

Lahti, Kempele ja HUS

tekivät parhaat kertomukset

Vuoden Arviointikertomus -kilpailussa yli 20 000 asukkaan kuntien sarjan voitti Lahden kaupungin tarkastuslautakunta ja alle 20 000 asukkaan kuntien sarjassa voiton vei Kempeleen kunnan tarkastuslautakunta. Kuntayhtymien sarjan voitti viime vuoden tapaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS.

Tarkastuslautakuntien tehtävänä kunnissa on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Arviointityö kohdistuu myös kunnan toiminnan tuloksellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain arviointikertomuksessa. PwC:n järjestämällä arviointikertomuskilpailulla halutaan edistää tarkastuslautakuntien arviointitoimintaa ja arviointikertomusten laadukkuutta.

Kilpailussa parhaiten menestyneissä kertomuksissa korostuu johtopäätösten ja suositusten selkeä raportointi sekä kertomusten harkittu visuaalinen ulkoasu. Arvioinnissa onkin kiinnitetty huomiota erityisesti kertomusten hyödynnettävyyteen päätöksenteossa.

Kilpailukertomusten arvioinnin suoritti Tampereen yliopiston hallintotieteiden julkisen talousjohtamisen opintosuunnan opiskelijoiden muodostama esiraati kahden ohjaavan professorin johdolla.

Voittajat valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Antti Mykkänen, emeritusprofessori Pentti Meklin ja VTT Mikko Wennberg.

Salon tarkastuslautakunnan puheenjohtajan Luottamuksella-haastattelu sivulla 80.