KUNTALEHTI UUTISET

Tuoreimmat kuntauutiset osoitteessa Kuntalehti.fi

Lapsiperheiden köyhyys

edelleen yleistä Suomessa

Yli 100 000 Suomessa asuvaa lasta elää pienituloisissa kodeissa. Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste on lähes kolminkertaista kahden vanhemman perheisiin verrattuna.

Lapsiperheiden köyhyyttä ei tule vähätellä, sillä köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen, Lastensuojelun Keskusliitto muistuttaa lapsen oikeuksien teemaviikolla.

Köyhyys aiheuttaa lapsille ja nuorille ulkopuolisuuden kokemuksia ja häpeää sekä lisää mielenterveysongelmia. Köyhyydessä elävät lapset ja nuoret kokevat eniten osattomuutta ja syrjäytymistä.

Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. Sopimuksen kolmannen artiklan mukaan lapsen etu on huomioitava kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä.

Viikon alkajaisiksi julkaistiin lapsen oikeuksien tietoa kokoava sivusto www.lapsenoikeudet.fi.

Sivuston toteuttaja ja ylläpitäjä on Lapsen oikeuksien viestinnän yhteistyöverkosto.

Yhteistyöverkosto on tuottanut kansanedustajille ja kuntien päättäjille Lapsiperheköyhyyden torjuntapakkauksen, joka on infopaketti lapsiperheiden köyhyydestä Suomessa. Lapsiperheköyhyyden torjuntapakkaus sisältää tietoa päätöksenteon tueksi. Mukana on myös esimerkkejä järjestöjen tarjoamasta käytännön tuesta lapsiperheille. Materiaalit ovat verkossa osoitteessa www.lapsenoikeudet.fi/torjuntapakkaus.

Sisäministeriö on jo määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan lapsen oikeuksien päivänä 20. marraskuuta ja suosittelee samaa muillekin. Lapsen oikeuksien päivästä pyritään saamaan vakiintunut liputuspäivä.

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeuksien teemaviikolla. Tämän vuoden teema on lapsiperheiden köyhyys Suomessa.

Yksintulleiden

maahanmuuttajalasten

ikätestausta tehostetaan

Maahanmuuttovirasto tehostaa alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden ikätestausta. Jatkossa ensimmäisen seulonnan tekee poliisi tai Maahanmuuttoviraston virkamies turvapaikkahakemuksen rekisteröinnin tai alkukuulemisen yhteydessä.

Jos alaikäiseksi ilmoittautuvalla hakijalla ei ole asiakirjatodisteita iästä ja on ilmeisiä perusteita epäillä häntä täysi-ikäiseksi, hänet ohjataan heti oikeuslääketieteelliseen ikätutkimukseen.

Tutkimusmenetelminä käytetään yleisimmin röntgenkuvausten ja kliinisen tutkimuksen avulla tehtäviä hampaisto- ja ranneikätutkimuksia. Jos turvapaikanhakija kieltäytyy tutkimuksesta ilman hyväksyttävää syytä, häntä kohdellaan täysi-ikäisenä.

Vuonna 2014 Suomesta haki turvapaikkaa 196 alaikäistä yksintullutta turvapaikanhakijaa. Heistä 70:lle tehtiin ikätutkimus, jonka perusteella 39 heistä todettiin täysi-ikäisiksi.

Tällä hetkellä päätöstä odottaa lähes 2 200 alaikäistä yksintullutta turvapaikanhakijaa.

Yksintulleiden

maahanmuuttajalasten

ikätestausta tehostetaan

Maahanmuuttovirasto tehostaa alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden ikätestausta. Jatkossa ensimmäisen seulonnan tekee poliisi tai Maahanmuuttoviraston virkamies turvapaikkahakemuksen rekisteröinnin tai alkukuulemisen yhteydessä.

Jos alaikäiseksi ilmoittautuvalla hakijalla ei ole asiakirjatodisteita iästä ja on ilmeisiä perusteita epäillä häntä täysi-ikäiseksi, hänet ohjataan heti oikeuslääketieteelliseen ikätutkimukseen.

Tutkimusmenetelminä käytetään yleisimmin röntgenkuvausten ja kliinisen tutkimuksen avulla tehtäviä hampaisto- ja ranneikätutkimuksia. Jos turvapaikanhakija kieltäytyy tutkimuksesta ilman hyväksyttävää syytä, häntä kohdellaan täysi-ikäisenä.

Vuonna 2014 Suomesta haki turvapaikkaa 196 alaikäistä yksintullutta turvapaikanhakijaa. Heistä 70:lle tehtiin ikätutkimus, jonka perusteella 39 heistä todettiin täysi-ikäisiksi.

Tällä hetkellä päätöstä odottaa lähes 2 200 alaikäistä yksintullutta turvapaikanhakijaa.