Kuntien Kela-sakot tänä vuonna yli 400 miljoonaa

Kunnat ovat kypsyneet työvoimahallinnon tehottomuuteen. Kunnille on siirtynyt yhä enemmän vastuuta pitkäaikaistyöttömistä, mutta ei tarvittavia resursseja. Tämän seurauksena Kelalle pitkäaikaistyöttömistä maksettavat sakot paisuvat ja niiden määrä ylittää tänä vuonna jo 400 miljoonaa euroa.

Työllisyydenhoito halutaan osaksi peruskuntien elinvoimapolitiikkaa. Kunnat uskovat pystyvänsä työllistämään paremmin myös maahanmuuttajat.

teksti ja kuva: hilkka jankkila

Työllisyyttä on hoidettava entistä tehokkaammin ja vaikuttavammin, koska tulevalla kehyskaudella työllisyysrahoja on yli sata miljoonaa euroa aiempaa vähemmän.

Työvoimahallinnon uudistus on yksi hallituksenkin kärkihankkeista. Selvitettävänä on muun muassa vaikeimmin työllistyvien palvelujen ja resurssien siirto kunnille, samoin työttömyysetuuksien käyttö palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen.

Aktiivista työllistämispolitiikkaa pitkään toteuttaneen Vantaan kaupunginjohtajan Kari Nenosen mielestä onkin jo aika saattaa TE-hallinto vastaamaan 2000-luvun työelämän ja työllistämisen tarpeita.

Vantaa on valmis harkitsemaan työllistämisen kokonaisvastuuta, kun ensin selvitetään vastuu työvoimahallinnon viranomaistehtävistä ja Kelan rooli.

Jos kunnille siirretään valtion tehtäviä, halutaan rahan seuraavan mukana. Janakkalan kunnanjohtajan Tanja Matikaisen mukaan nykyisten, riittämättömien TE-toimistojen resurssien siirto ei yksin riitä vaan niitä pitää täydentää valtionosuuksilla.

Kela-maksut tuplaantuneet

Tänä vuonna jo 415 miljoonaan euroon nousevat Kela-maksut ovat kuntien nopeimmin kasvava menoerä. Eniten maksavat suuret kaupungit. Helpotusta ei näy, kun työttömyysasteen ennakoidaan nousevan tänä vuonna 9,5 prosenttiin. Työttömien luku on kasvamassa ensi vuonna 370 000:een ja pitkäaikaistyöttömien määrä 130 000:een.

Pitkäaikaistyöttömiksi jää myös koulutettuja ja nuoria, ei vain ikääntyneitä.

Tämän vuoden alusta lukien kunnat ovat maksaneet puolet vähintään 300 päivää työttömänä olleen työmarkkinatuesta, jos häntä ei ole voitu työllistää, tai hänelle ei ole osoitettu koulutus- tai työkokeilupaikkaa. Aiemmin raja oli 500 päivää. Kunnan maksuosuus nousee 70 prosenttiin, jos työttömyys jatkuu 1 000 päivää.

Kunnilla on vastuu, välineet puuttuvat

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan valtion työvoimahallinnon toimiessa huonosti kuntien vastuut kasvavat, mutta kunnilta puuttuvat keinot.

Samaa sanoo Kari Nenonen.

- Kaikki valta ja työllistämisen välineet ovat TE-toimistolla, jonka päätöksistä ja aikatauluista kunta on riippuvainen.

Kuntien ja valtion tavoitteiden yhteensovittaminen on hankalaa ja tiedonkulku hidasta, eivätkä tietojärjestelmät sovi yhteen. Kun valtio ei pysty työllistämään asiakkaita työttömyyden alkuvaiheessa, kustannukset siirtyvät kunnille, joiden vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset ja ennakointi mahdotonta.

- Kunta maksaa, kun valtio jättää hoitamatta.

Kari Nenosen mukaan työvoimahallinnon rakennemuutokset eivät parantaneet sen toimintaa. Itsepalveluprosessi on hidas ja tehoton, mistä tulee palautetta myös asiakkailta. Hän kaipaa tehokasta yhden toimijan mallia, joka tarjoaa monella tavalla ja kanavalla joustavia, asiakaslähtöisiä palveluja. Niillä pitää olla euroissa mitattavat tulostavoitteet.

Kari Nenonen ja Timo Kietäväinen uskovat, että työllistämistulokset paranevat, kun vastuut ovat selvät ja kunnat voivat tehdä tiivistä yhteistyötä ja alueelleen sopivia ratkaisuja yhdessä paikallisten ja seudullisten toimijoiden, erityisesti yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Timo Kietäväisen mukaan kuntakenttä haluaa siirtää pitkäaikaistyöttömien palvelut, resurssit ja toimivallan, jopa koko työvoimahallinnon, peruskuntiin, jotka ovat tiiviissä yhteistyössä tulevien itsehallintoalueiden kanssa.

Työvoimapolitiikka sopii luontevasti kuntien elinvoimapolitiikkaan. Kaikki työkykyiset pitää saada töihin.

Kuntakokeilusta hyviä tuloksiaErja Lindberg

Kannustavia eväitä uusille työllistämisen malleille on saatu tämän vuoden lopussa päättyvästä kolmivuotisesta työllisyyden kuntakokeilusta. Kokeiluun osallistuneissa yli 60 kunnassa työttömyys ja Kela-sakkojen määrä ovat kasvaneet hitaammin kuin maassa keskimäärin.

Työttömien palveluja on parannettu paikallisella kumppanuudella ja moni- ammatillisuudella. TE-toimistojen, Kelan ja kuntien yhteistyö on tiivistynyt, samoin kunnan sisäinen yhteistyö. Hyvänä uutena käytäntönä kuntakokeilun pääsihteeri Erja Lindberg nostaa esiin Kuntaliiton kehittämän työllisyyspalvelun toimintakykymittarin.

Kokeilussa valtio on vastannut julkisten työvoimapalvelujen ja kunta omien palvelujensa rahoituksesta. Kunnat ovat saaneet kokeilurahaa valtion budjetista. Työttömiä on aktivoitu ja työllistetty aikuisten ja nuorten työpajoissa sekä kuntouttavassa työssä, kuntiin on palkattu työllisyys- ja yrityskoordinaattoreita ja perustettu työllisyysyksikköjä, toteutettu työpankkeja, ostettu työhönvalmennuspalveluja ja tehty uravalmennusta. Osa työttömistä on siirtynyt eläkkeelle.

Työttömien aktivoinnissa on kokeilukuntien välisiä eroja. Onnistujia ovat Mikkeli, Hämeenlinna, Pori, Raahe ja Etelä-Pirkanmaa. Vuoden 2013 alusta lukien työvoimahallinnon asiakkaita on palvellut TE-palveluverkosto. Palvelut ovat pääosin sähköisiä, vaikka tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa asiakkaista haluasi palvelut kasvokkain. Tänä vuonna tuli lakisääteiseksi työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) eli monialainen yhteistyöelin, jossa on TE-toimiston, kunnan ja Kelan edustus.

Kuntakokeilulle halutaan jatkoa

Kuntakokeilua halutaan jatkaa mahdollisimman pian rajatulla alueella.

- Jossakin voisi kokeilla pitkäaikaistyöttömien palvelujen siirtämistä kunnille, toisaalla kaikkien työvoimapalvelujen siirtämistä kunnille ja jossakin keskittyä turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien työllistämiseen ja kotouttamiseen, Timo Kietäväinen linjaa. Kunnat haluavat muuttaa passiivisen työttömyysturvan aktiivisiin toimiin muun muassa starttirahan ja palkkatuen keinoin sekä osoittamalla kuntouttavassa työtoiminnassa olevia henkilöitä myös yrityksiin.

Kokeilu edellyttää muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Tuija Oivon mukaan tarkasteluun tulisivat ainakin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki ja asetus, työttömyysturvalaki, laki ja asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta ja laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Jos jatkokokeiluun päätetään lähteä, kokeilulakiesitys valmisteltaisiin alkuvuonna 2016, käsiteltäisiin eduskunnassa syksyllä budjettilakina ja se tulisi voimaan vuoden 2017 alussa. Kuntaliitto haluaisi kokeilun alkavan jo ensi vuoden alussa.

Työvoimapalvelujen ja resurssien mahdollinen siirto kunnille selvitetään ja kohderyhmä tarkennetaan, sillä hallitusohjelmassa puhutaan ”vaikeimmin työllistyvistä”. Hallituksen muut kärkihankkeet, kuten sote, tulevaisuuden kunta ja aluehallinnon uudistus otetaan selvityksessä huomioon. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut johto- ja valmisteluryhmät, joissa on kolmen ministeriön, Kuntaliiton, kuntien ja TE-toimistojen edustus. Ryhmien yhteinen näkemys on eteneminen kokeilujen kautta.

Kuntia on jo kokeilujonossa

Monet kunnat ja alueet ovat jo ilmoittaneet halukkuutensa osallistua uuteen kokeiluun. Valinnat tehdään myöhemmin ja kokeiluun hakeutumisesta tiedotetaan.

Yksi halukkaista on työttömyydessä kärvistellyt, mutta nyt orastavassa nousussa oleva Itä-Lapin seutukunta. Kuntayhtymän hallituksen puheenjohtajan Anita Ruokamon mukaan Itä-Lappi ei odota säkkikaupalla lisää työllistämisrahaa vaan haluaa käyttää nyt valtion kassaan menevät miljoonan euron sakot asukkaiden aktiiviseen työllistämiseen paikallisissa yrityksissä, yhteisöissä ja yhdistyksissä osapuolten kesken sovittavalla tavalla.

- Kunnat ja valtio eivät pysty tarjoamaan työpaikkoja, mutta tekemätöntä työtä löytyy, kun sitä ei estetä normeilla ja byrokratialla. Meillä on jo muutamia hyviä toimintamalleja, joita voimme kehittää, Ruokamo sanoo.

Vielä merkittävämpänä Ruokamo pitää työllisyyspalveluiden siirtämistä kokonaan kunnille ja perustoimeentulon rahaliikenteen keskittämistä Kelaan.

- Lopetetaan työvoimahallinto organisaatioineen, kun se ei enää palvele. ♦

Onnistunut toimintamalli

Vantaan kaupungin lähestyminen työttömyyteen on elinvoimalähtöinen, koska vain osa työllistämisestä on sosiaalipolitiikkaa. Elinvoimaohjelman yhtenä painopisteenä on työllistämisen edelläkävijänä toimiminen.

TYP-toiminta alkoi Vantaalla kokeiluna jo vuonna 2002. Kuntouttava työtoiminta aloitettiin ennen kuin laki sitä edellytti. Yksi tunnetuimmista on Petra-hanke, jossa kaikille vantaalaisille alle 25-vuotiaille nuorille tarjottiin asiakasohjausta. Nyt se hoidetaan kaupungin varoin tehokkaasti; yhden asiakkaan hinta on 350 euroa.

Työllisyyden kuntakokeilun alkaessa Vantaan työttömyys oli pääkaupunkiseudun pahin ja kustannukset nousivat. Työraide-hanke on kolmen vuoden aikana tavannut 2 700 asiakasta ja tehnyt 2 300 asiakasohjausta. Joukosta – mukana myös pitkäaikaistyöttömiä – 10 prosenttia on työllistynyt avoimille työmarkkinoille ilman tukia, 20 prosenttia palkkatuen turvin, lähes 30 prosenttia aloittanut työkokeilun ja noin 25 prosenttia kuntouttavan työtoiminnan. Yhden asiakasohjauksen hinta on ollut noin 1 000 euroa.

Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden 33 miljoonan euron vuosibudjetin suurin erä menee työmarkkinatuen Kelan kuntaosuuteen.

Jeremias Fiskillä on liikunnan, Sami Pekkalalla talonrakennuksen ja Mikko Taipaleella tietojenkäsittelyn perustutkinto. Fisk haluaa tehdä jako-opinnot media- ja viestintäalalta, Pekkala on ollut pois työelämästä ja haluaa palata töihin, ja Taipale miettii alan vaihtoa tietotekniikasta musiikkiin. He ovat työkokeilussa kuntien, työhallinnon ja kolmatta sektoria edustavien Rovaniemen Kiekon, Oulun Kärppien ja Kemin Lämärien yhteisessä ”Kyllä soppii mukaan” -ESR-hankkeessa.
Jeremias Fiskillä on liikunnan, Sami Pekkalalla talonrakennuksen ja Mikko Taipaleella tietojenkäsittelyn perustutkinto. Fisk haluaa tehdä jako-opinnot media- ja viestintäalalta, Pekkala on ollut pois työelämästä ja haluaa palata töihin, ja Taipale miettii alan vaihtoa tietotekniikasta musiikkiin. He ovat työkokeilussa kuntien, työhallinnon ja kolmatta sektoria edustavien Rovaniemen Kiekon, Oulun Kärppien ja Kemin Lämärien yhteisessä ”Kyllä soppii mukaan” -ESR-hankkeessa.

Onnistunut toimintamalli

Vantaan kaupungin lähestyminen työttömyyteen on elinvoimalähtöinen, koska vain osa työllistämisestä on sosiaalipolitiikkaa. Elinvoimaohjelman yhtenä painopisteenä on työllistämisen edelläkävijänä toimiminen.

TYP-toiminta alkoi Vantaalla kokeiluna jo vuonna 2002. Kuntouttava työtoiminta aloitettiin ennen kuin laki sitä edellytti. Yksi tunnetuimmista on Petra-hanke, jossa kaikille vantaalaisille alle 25-vuotiaille nuorille tarjottiin asiakasohjausta. Nyt se hoidetaan kaupungin varoin tehokkaasti; yhden asiakkaan hinta on 350 euroa.

Työllisyyden kuntakokeilun alkaessa Vantaan työttömyys oli pääkaupunkiseudun pahin ja kustannukset nousivat. Työraide-hanke on kolmen vuoden aikana tavannut 2 700 asiakasta ja tehnyt 2 300 asiakasohjausta. Joukosta – mukana myös pitkäaikaistyöttömiä – 10 prosenttia on työllistynyt avoimille työmarkkinoille ilman tukia, 20 prosenttia palkkatuen turvin, lähes 30 prosenttia aloittanut työkokeilun ja noin 25 prosenttia kuntouttavan työtoiminnan. Yhden asiakasohjauksen hinta on ollut noin 1 000 euroa.

Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden 33 miljoonan euron vuosibudjetin suurin erä menee työmarkkinatuen Kelan kuntaosuuteen.